M
möykky
Vieras
Luin mieheni sähköpostiviestejä ja sain selville, että hän oli kirjoitellut flirttejä viestejä työkaverinsa kanssa. Olin jo epäillyt, että jotain peliä siellä juuri tämän työkaverin kanssa on, koska muuten en olisi salaa mennyt toisen posteja lukemaan. Viestit olivat jotain tähän tyyliin, että ensin nainen oli jotain kirjoittanut, johon mieheni vastannut, että "mitä, flirttailetko sä mun kaa?" Johon eukko, että "taidan olla vähän levoton tänään" ja mieheni siihen, että "No, ei se mitään, sua on kiva katsella sellaisenakin." Ja jossain toisessa viestiketjussa mieheni sanoi naista possusekseen.
Mies kieltää heillä suhteen ja sanoo, että kyseessä on vaan harmitonta flirttiä, ovat kuulemma kavereita ja nainen on mm. purkanut mun miehelle omaa masennustaan. Jotenkin uskon, ettei heillä mitään vakavaa suhdetta ole, mutta jotain säpinää kuitenkin (tämänkin mies kyllä kieltää). Mua suututtaa ja tunnen itseni loukatuksi. Tekisi mieli soittaa tälle naiselle, mutta mitä minä sillä oikein saavuttaisin??
Ketuttaa sekin, että itse olen toipumassa synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, johon mies ei oikein osannut suhtautua mitenkään eikä juurikaan minua tukenut, vaan valitti kilpaa omaa väsymystään. Meillä on yksi lapsi, 1 v 3kk, joka valvotti koko perhettä ekan vuoden ja kunnon kriisikin meillä oli tuossa vuoden vaihteessa ja käytiin pari kertaa terapiassa.
Tämä nainen on miestäni 10 vuotta vanhempi ja mies väittää kiven kovaan, että ei ole edes ihastunut tähän eukkoon. Uskoisko? Mitä se mies hakee tollasella? Jotenkin taas tämä perusluottamus murenee ja ois tarkoitus naimisiinkin mennä syksyllä. Hohhoijaa.
Mitä mieltä olette tämän tyyppisestä flirttailusta, pitäisikö hyväksyä, vai onko oikeutettua olla loukkaantunut? Tokihan minä itsekin joskus flirttailen muille, mutta jotenkin noissa viesteissä oli mun mielestä ylitetty hyvän maun raja.
Mies kieltää heillä suhteen ja sanoo, että kyseessä on vaan harmitonta flirttiä, ovat kuulemma kavereita ja nainen on mm. purkanut mun miehelle omaa masennustaan. Jotenkin uskon, ettei heillä mitään vakavaa suhdetta ole, mutta jotain säpinää kuitenkin (tämänkin mies kyllä kieltää). Mua suututtaa ja tunnen itseni loukatuksi. Tekisi mieli soittaa tälle naiselle, mutta mitä minä sillä oikein saavuttaisin??
Ketuttaa sekin, että itse olen toipumassa synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, johon mies ei oikein osannut suhtautua mitenkään eikä juurikaan minua tukenut, vaan valitti kilpaa omaa väsymystään. Meillä on yksi lapsi, 1 v 3kk, joka valvotti koko perhettä ekan vuoden ja kunnon kriisikin meillä oli tuossa vuoden vaihteessa ja käytiin pari kertaa terapiassa.
Tämä nainen on miestäni 10 vuotta vanhempi ja mies väittää kiven kovaan, että ei ole edes ihastunut tähän eukkoon. Uskoisko? Mitä se mies hakee tollasella? Jotenkin taas tämä perusluottamus murenee ja ois tarkoitus naimisiinkin mennä syksyllä. Hohhoijaa.
Mitä mieltä olette tämän tyyppisestä flirttailusta, pitäisikö hyväksyä, vai onko oikeutettua olla loukkaantunut? Tokihan minä itsekin joskus flirttailen muille, mutta jotenkin noissa viesteissä oli mun mielestä ylitetty hyvän maun raja.
Luin tuolta toiselta puolen viestiä ja jäi pyörimään päähän toisen nimimerkki. Sorry Myttö.