Miten saan haluttoman miehen mukaan synnytykseen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja En halua käydä sitä läpi yksin
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Juurikin näin, Minä en pelännyt, Mulle ei ollut ongelma.... :rolleyes:

Mitä se sitten maksaisi sinulle osoittaa myötätuntoa sellaiselle joka asian näkee erilailla?

Eihän sitä miestä voi sinne aseella uhaten viedä, mutta miksi se synnytystä kammoava mies saa niin paljon enemmän niitä myötätuntopisteitä muilta äideiltä kuin synnytystä pelkäävä äiti joka vaatii itselleen sitä paljon parjattua sektiota?

Äideille on onneksi paljon apuja saatavilla tähän ongelmaan :)
 
Tai se lapsi voidaan ottaa ulos sektiolla...

Pointtina oli juuri se onko sen oikeampi pakottaa se nainen tekemään jotain mitä ei halua (ja pelkää kuollakseen) eli synnyttämään yksin kuin pakottaa se mies mukaan synnytykseen?

Onko miehen synnytyspelko tosissaan niin paljon ymmärrettävämpi kuin naisen? (Toki jos toinen puolisoista ei pelkää synnytystä hän lienee se kumman on helpompi tulla vastaan)

ite olen saanut toisen tytöistäni sektiolla(hätäsektio).Ei se mun kohdalla ainakaan ollut se kivuttomampi ja helpompi tie..en ymmärrä tätä pelkosektio ideaa..

Mut kommenttina tähän aika uskomatonta,että pariskunnat eivät puhu keskenään näistä asioista jo siinä vaiheessa kun suunnittelevat lasta.Jäisikö lapsi tekemättä jos mies ilmottaisi ettei tule mukaan synnytykseen?
 
Alkuperäinen kirjoittaja kättäri;28023742:
mitä se vastentahoinen mies siellä synnytyssalissa tekee:istuu kalmankalpeana nurkassa ja on muka lukevinaan uusinta Tuulilasia...


Ehkä hänelle käy niinkuin synnytyspelkoiselle ja vastentahtoiselle naiselle siinä synnytyksessä? Saa homman hoidettua läpi ja lopputulos paras palkinto. Hyvällä säkällä hän huomaa ettei se niin kamala kokemus ollutkaan. Vaikka välillä teki pahaa niin toisaalta oli hienoa saada olla siinä vaimon tukena ja yhdessä saada lapsi maailmaan.
 
  • Tykkää
Reactions: Millenia
[QUOTE="juulia";28023641]ai että jos mies ei tule mukaan synnytykseen niin hänestä ei voi tulla millään hyvää isää?[/QUOTE]

Ei, vaan jos on sitä mieltä että naiselle synnytyksessä tulee vaan pikku pipi pimppiin ja sen pelko on pelkkää prinsessailua, niin ei tiedä mitään synnytyksestä.

Ja sit samaan hengenvetoon mies saa niin suuret sympatiapisteet siitä jos joutuu oksentamaan tai pyörtyy synnytyksen aikana.... oi voih. Niin ne tekee synnyttävät naisetkin.. oksentaa ja pyörtyykin. Mutta jos nainen semmosesta valittaa niin sehän on vaan pikku prinsessa.... :D
 
Oi kauhea minkälaisia miehiä joillakin on: lukee synntyksissä aku ankkaa, tuulilasia, jättää naisen synnytyksen jälkeen, ei arvosta naista kun nainen kiroilee synnytyksessä.

Kamalia miehiä! En ole tuollaisiin onneksi itse törmännyt.
 
  • Tykkää
Reactions: Millenia
[QUOTE="juulia";28023784]ite olen saanut toisen tytöistäni sektiolla(hätäsektio).Ei se mun kohdalla ainakaan ollut se kivuttomampi ja helpompi tie..en ymmärrä tätä pelkosektio ideaa..

Mut kommenttina tähän aika uskomatonta,että pariskunnat eivät puhu keskenään näistä asioista jo siinä vaiheessa kun suunnittelevat lasta.Jäisikö lapsi tekemättä jos mies ilmottaisi ettei tule mukaan synnytykseen?[/QUOTE]

Omat sektioni (4kpl) ovat kaikki olleet erittäin positiivisia ja kivuttomia kokemuksia. Synnytyspelkoisena olisin ehdottomasti valinnut mielummin sektion jos noin saisi valita.

Toisaalta, koska tiedostin synnytyspelkoni jo varhain tuo olikin asia minkä otin puheeksi heti kun alettiin lapsista juttelemaan. Mies onneksi halusi itse ehdottomasti synnytykseen mukaan joten ei ongelmaa. Jos mies olisi sanonut ettei halua tai pysty tulemaan synnytykseen niin sitten olisi lapset jääneet hankkimatta.
 
en ota miestäni synnytykseen mukaan vaan haluan sinne joko äitini tai sitten anoppini (molemmat ovat luvanneet tulla) sillä haluan tuekseni henkilön, joka on jo käynyt läpi saman asian. Tästä ollaan miehen kanssa keskusteltu, ja hän on samaa mieltä. Tulee kuitenkin mukaan sairaalaan siihen asti, kunnes päästään tosi toimiin, ja heti synnytyksen jälkeen paikalle uudelleen.
 
[QUOTE="vIERAS";28023800]Ei, vaan jos on sitä mieltä että naiselle synnytyksessä tulee vaan pikku pipi pimppiin ja sen pelko on pelkkää prinsessailua, niin ei tiedä mitään synnytyksestä.

Ja sit samaan hengenvetoon mies saa niin suuret sympatiapisteet siitä jos joutuu oksentamaan tai pyörtyy synnytyksen aikana.... oi voih. Niin ne tekee synnyttävät naisetkin.. oksentaa ja pyörtyykin. Mutta jos nainen semmosesta valittaa niin sehän on vaan pikku prinsessa.... :D[/QUOTE]


eli miehen täytyy kärsiä myös kun kerran nainenkin kärsii?Tiedän kyllä synnytyksestä ihan riittävästi,olen kaksi lasta maailmaan saattanut.Mikä siinä synnyttämisessä niin pelottavaa on?Kipuko?Siihen saa apua lääkäriltä ei pyörtyilevältä mieheltä.
 
Äideille on onneksi paljon apuja saatavilla tähän ongelmaan :)

Riippuu paljolti vissiin asuinkunnasta paljonko sitä apua sitten on tarjolla....

Itse tunnen myötätuntoa ap:ta kohtaan, vaikka itse en pelännyt lainkaan kahta ensimmäistä synnytystäni, minä kun ihan rutiininomaisesti poiítan, porsitan, varsotan yms eläimiä työssäni ja tiedän siis mitä tapahtuu kun synnytetään ja mielestäni suhtaudun siihen täysin maalaisjärjellä, niin kuinka ollakaan tämä kolmas synnytys pelottaa ja todella pettymys mieheen olisi SUURI jos nyt ilmoittaisi ettei ole mukaan tulossa eikä suostuisi edes keskustelemaan vaihtoehdoista.
Joo, ainahan sitä voi käydä kyyneleen tirauttamassa siellä pelkopolilla, mutta se ei tee ketään autuaaksi, harva siitä pelostaan sillä vapautuu.
 
[QUOTE="juulia";28023834]eli miehen täytyy kärsiä myös kun kerran nainenkin kärsii?Tiedän kyllä synnytyksestä ihan riittävästi,olen kaksi lasta maailmaan saattanut.Mikä siinä synnyttämisessä niin pelottavaa on?Kipuko?Siihen saa apua lääkäriltä ei pyörtyilevältä mieheltä.[/QUOTE]

Kauhean helppo sanoa jos sitä pelkoa ei ole itse kokenut. Pelko kun EI ole säädeltävissä järjellä.
 
Omat sektioni (4kpl) ovat kaikki olleet erittäin positiivisia ja kivuttomia kokemuksia. Synnytyspelkoisena olisin ehdottomasti valinnut mielummin sektion jos noin saisi valita.

Toisaalta, koska tiedostin synnytyspelkoni jo varhain tuo olikin asia minkä otin puheeksi heti kun alettiin lapsista juttelemaan. Mies onneksi halusi itse ehdottomasti synnytykseen mukaan joten ei ongelmaa. Jos mies olisi sanonut ettei halua tai pysty tulemaan synnytykseen niin sitten olisi lapset jääneet hankkimatta.

olen oikeastaan onnellinen,ettei mieheni tullut viimeiseen synnytykseen mukaan joka päätyi lopulta hätäsektioon.Kuopus syntyi kehitysvammaisena ja oli varsin kamalaa katsottavaa kun sinininen pieni vauva ei hengittänyt ollenkaan.Ei hengittänyt kahteen ensimmäiseen elinviikkoonsa.Mies on herkempi "yksilö"kuin minä ja hänelle se olisi saattanut olla hyvinkin traumaattinen kokemus.Aina ei kaikki mene käsikirjoituksen mukaan :( Sairaalassa hän kyllä sitten sylitteli ja syötti vauvaa ensi hetkistä alkaen :)
 
[QUOTE="juulia";28023834]eli miehen täytyy kärsiä myös kun kerran nainenkin kärsii?Tiedän kyllä synnytyksestä ihan riittävästi,olen kaksi lasta maailmaan saattanut.Mikä siinä synnyttämisessä niin pelottavaa on?Kipuko?Siihen saa apua lääkäriltä ei pyörtyilevältä mieheltä.[/QUOTE]

Ei kuule tarvi ei, mulle on sama vaikka sun miehes olis ottanut etelänreissun siihen saumaan kun sulla on synnytys, eipä tartte kotona sit housut tutisten oottaa koska emännältä paukahtaa lapsvedet lattialle, saattas raukka pyörtyy jo siitä ja saada elinikäiset traumat.

Mulle ja miehelle taas on selviö että toisen tukena seisotaan hyvässä ja pahassa, toisen mukaan tullaan myös sinne sairaalaan jos toinen tukea tarvitsee, oli se sit synnytys tai leikkaus tai vaikka kemoterapia. Nää mitään hauskoja asioita mitkään välttämättä ole, mutta ei elämässä voi aina vaan vältellä kaikkea joka on itselle "tylsää tai epämiellyttävää".

Niin, mikä siinä synnytyksessä niin pelottavaa on? Miksi sinne ei voi tulla mukaan? Jos se ei naiselle ole pelottavaa, niin ei pitäs olla miehellekkään. Ja jos on, niinkuin monelle on, siitä selviää kyllä yhdessä.
 
Riippuu paljolti vissiin asuinkunnasta paljonko sitä apua sitten on tarjolla....

Itse tunnen myötätuntoa ap:ta kohtaan, vaikka itse en pelännyt lainkaan kahta ensimmäistä synnytystäni, minä kun ihan rutiininomaisesti poiítan, porsitan, varsotan yms eläimiä työssäni ja tiedän siis mitä tapahtuu kun synnytetään ja mielestäni suhtaudun siihen täysin maalaisjärjellä, niin kuinka ollakaan tämä kolmas synnytys pelottaa ja todella pettymys mieheen olisi SUURI jos nyt ilmoittaisi ettei ole mukaan tulossa eikä suostuisi edes keskustelemaan vaihtoehdoista.
Joo, ainahan sitä voi käydä kyyneleen tirauttamassa siellä pelkopolilla, mutta se ei tee ketään autuaaksi, harva siitä pelostaan sillä vapautuu.

Kyllä minäkin ap:tä kohtaan tunnen myötätuntoa, ja muitakin jotka sitä pelkäävät.
Sitä en sitten oikein ymmärrä, että mitä etua on kenellekään, jos siellä on kaksi pelkääjää...
 
Kauhean helppo sanoa jos sitä pelkoa ei ole itse kokenut. Pelko kun EI ole säädeltävissä järjellä.

Jep.

Jos se pelko olisi säädeltävissä järjellä, niin aika sadisti olisi kyllä mies joka ei tuossa tilanteessa järjellä ymmärtäisi tuon naisen pelon olevan konkreettisempi kuin hänen oma "tekee pahaa"-pelkonsa. Silloin jos koska miehen olisi helppo järjellä ylittää se pelkonsa ja olla naiselle tukena.

Nainen ei kaikella järkeilylläkään pysty poistamaan kaikkia pelon ja kivun aiheuttajia synnytyksessä.
 
Mutta min neuvoni on siis ap:lle,älä pakota miestäsi mukaan,ota ennemmin ystävä,äiti sisko,anoppi tai joku muu läheinen ihminen joka haluaa jakaa tuon kokemuksen kanssasi.Mulla oli ihana doula joka kannusti koko ajan,piti seuraa ja toi vettä kun pyysin,otti valokuvia vauvasta yms.Itse synnytyksestäkin jää mukavempi kokemus.
 
[QUOTE="Minä vaan";28023732]
Ystävälleni kävi niin että yllätyksekseen hiljainen ja tasainen ihminen raivosi ja kiroili kuin tukkijätkä koko synnytyksen ajan ja haukkui miehensä pataluhaksi (tai vähän enemmän). Ystäväni sanoi että sillä oli vaikutusta heidän liittoonsa, mies enää pystynyt suhtautumaan niin kuin ennen ja hän itsekin sanoi että ei olisi päästänyt miestä saliin jos olisi tiennyt oman reagointitapansa.[/QUOTE]

No näin herkkähipiäisen miehen kanssa en edes niitä muksuja alkaisi tekemään.... :D
 
Kyllä minäkin ap:tä kohtaan tunnen myötätuntoa, ja muitakin jotka sitä pelkäävät.
Sitä en sitten oikein ymmärrä, että mitä etua on kenellekään, jos siellä on kaksi pelkääjää...

Niin, vielä kerran; minä en ole sanonut että se mies pitäisi väkisin raahata sinne sinne saliin ruikuttamaan omaa pelkoaan, pointtini on ollut lähinnä se, että on se nyt kumma jos lapsia laitetaan alulle ja näin ollaan valmiita sitoutumaan toiseen ihmiseen, mutta omia pelkojaan ei edes yritetä käsitellä ja näin tulla toista puolitiehen vastaan vaan heti ilmoitetaan "en oo tulossa, piste!".

Huh, jokohan se nyt tuli selkeästi? :D
 
[QUOTE="vIERAS";28023897]Ei kuule tarvi ei, mulle on sama vaikka sun miehes olis ottanut etelänreissun siihen saumaan kun sulla on synnytys, eipä tartte kotona sit housut tutisten oottaa koska emännältä paukahtaa lapsvedet lattialle, saattas raukka pyörtyy jo siitä ja saada elinikäiset traumat.

Mulle ja miehelle taas on selviö että toisen tukena seisotaan hyvässä ja pahassa, toisen mukaan tullaan myös sinne sairaalaan jos toinen tukea tarvitsee, oli se sit synnytys tai leikkaus tai vaikka kemoterapia. Nää mitään hauskoja asioita mitkään välttämättä ole, mutta ei elämässä voi aina vaan vältellä kaikkea joka on itselle "tylsää tai epämiellyttävää".

Niin, mikä siinä synnytyksessä niin pelottavaa on? Miksi sinne ei voi tulla mukaan? Jos se ei naiselle ole pelottavaa, niin ei pitäs olla miehellekkään. Ja jos on, niinkuin monelle on, siitä selviää kyllä yhdessä.[/QUOTE]

jos teille on selviö,että mies seisoo siellä tukena niin sehä on on ihan ok.Mutta mitä ihmeen hyötyä pelokkaalle äidille on jos siellä on mukana pelokas isä joka säikähtää vauvan jokaista sydämensykkeen muutosta supparien aikana,tai sitten sitä isää joka turpa rutulla pitää mykkäkoulua sairaalasängyn vierellä?Eikö parempi olisi joku kannustavampi henkilö?
 
Jos nainen esikoista odottaessaan pelkää synnytystä sitä pidetään usein järjettömänä pelkona. Siis miten voi pelätä jotain mitä ei ole koskaan kokenut eikä tiedä miten se edes sujuisi. Sanotaan että sitä voi hyvin yllättyä ja kaikki menee paljon paremmin mitä olisi uskaltanut ajatellakaan, että tuo onkin loppupelissä upea kokemus.

Eikö sama voi päteä synnytystä pelkäävään mieheen? Ehkei se synnytys olisikaan miehelle niin kamala kokemus, ehkä kaikki sujuisikin paremmin mitä olisi uskonut ja oksentelun ja pyörtyilyn sijaan hän olisikin vaimolle tärkeä tuki ja saisi itselleen siitä upean kokemuksen?
 
Niin, vielä kerran; minä en ole sanonut että se mies pitäisi väkisin raahata sinne sinne saliin ruikuttamaan omaa pelkoaan, pointtini on ollut lähinnä se, että on se nyt kumma jos lapsia laitetaan alulle ja näin ollaan valmiita sitoutumaan toiseen ihmiseen, mutta omia pelkojaan ei edes yritetä käsitellä ja näin tulla toista puolitiehen vastaan vaan heti ilmoitetaan "en oo tulossa, piste!".

Huh, jokohan se nyt tuli selkeästi? :D

Pelko kun EI ole säädeltävissä järjellä.
 

Yhteistyössä