Miten suhtautuisitte jos mies ilmoittaisi suhteen alussa...

[.....]

Tätähän koko ketjullinen on toitotettu. Mies ei ole oikea ap:lle. Mutta se ei tee ko miehestä huonoa. Päin vastoin. On naisia jotka ovat itsenäisiä eivätkä häiriinny siitä ettei mies halua vaihtaa kotiaan, naimisiin tai lasta.

Edelleenkään ei.
Mutta normaalijärjellä varustetut, älykkäät ihmiset osaavat varoa tyyppejä, jotka vaikuttavat noin pimeiltä.

 

[dkdjfj]

Eräs ystäväni päätyi ensitapaamisella sänkyyn, ja molemmat puhuivat ensitreffeillä naimisiin menosta ja lasten hankkimisesta. Menivät parin vuoden päästä naimisiin ja hankkivat lapsia ja ovat edelleen onnellisina yhdessä parinkymmenen vuodenkin jälkeen. Näin toimitaan, kun molemmat ovat aikuisia ja tietävät mitä haluavat. Ei ole tarvetta vedättää toista ja piilotella tulevaisuudensuunnitelmiaan, vaan molemmat voivat kertoa heti suoraan tavoitteistaan. Jos molemmilla on samat tavoitteet, kannattaa parisuhteeseen ryhtyä.

Hieman eri asia että molemmat haluaa asioita ja on myöntyväisiä. Nyt puhuttiin rajoitusten asettamisesta. Miten ei suhteessa ole valmis antamaan toiselle asioita jotka ovat kuitenkin suurimmassa osassa suomalaisia parisuhteita isossa roolissa!

 

[Ammu Moolok]

En odota haavepuheita avioliitosta. En välttämättä edes halua koskaan naimisiin. En vain pidä siitä että minulle sanellaan nämä asiat ennenkuin on kysytty edes sukunimeä.

Hyvä mies hän on. Suorastaan erinomainen. Mutta aistin että mielipiteissään ja periaatteissaan kovapäinen. Siksi en usko jatkoon... siitä saa joku "itsenäinen" nainen hyvän kumppanin.... kateeksi melkein käy. Minun on kuitenkin ajateltava pientä lastani. Meillä ei ole mitään turvaa tai suojaa. Pakko on päästää tämä ihana mies menemään.

Oletko itse niin saamaton, ettet pysty antamaan lapsellesi turvaa tai suojaa, vaan tarvitset siihen jonkun miehen panoksen? Onnea vaan, ei mene hyvin teilläkään.

 

[.....]

Eräs ystäväni päätyi ensitapaamisella sänkyyn, ja molemmat puhuivat ensitreffeillä naimisiin menosta ja lasten hankkimisesta. Menivät parin vuoden päästä naimisiin ja hankkivat lapsia ja ovat edelleen onnellisina yhdessä parinkymmenen vuodenkin jälkeen. Näin toimitaan, kun molemmat ovat aikuisia ja tietävät mitä haluavat. Ei ole tarvetta vedättää toista ja piilotella tulevaisuudensuunnitelmiaan, vaan molemmat voivat kertoa heti suoraan tavoitteistaan. Jos molemmilla on samat tavoitteet, kannattaa parisuhteeseen ryhtyä.

No höpölöpö nyt taas.
Sänkyyn voi helpostikin päätyä ensitapaamisella, mutta ensitapaamisen perusteella on tyhmää tehdä elämän mittaisia päätöksiä. Voivat toki joskus osua oikeaan, mutta useimmiten ei.

 

[Ammu Moolok]

Hieman eri asia että molemmat haluaa asioita ja on myöntyväisiä. Nyt puhuttiin rajoitusten asettamisesta. Miten ei suhteessa ole valmis antamaan toiselle asioita jotka ovat kuitenkin suurimmassa osassa suomalaisia parisuhteita isossa roolissa!

Onhan se rajoitus, jos toinen haluaa naimisiin tai haluaa lapsia! Jos toinen on hedelmätön, ei hän voi alkaa parisuhteeseen sellaisen, jonka on pakko saada lapsia, eli lasten haluaminen on selvä rajoitus. Samoin naimisiin haluaminen on rajoitus.

Ja miten sillä on mitään merkitystä, mitä suurin osa suomalaisista parisuhteelta haluaa? Samalla logiikalla homojenkin pitää ryhtyä heterosuhteisiin, koska niitä suurin osa suomalaisista haluaa. Ei elämän päätöksiä tehdä sen perusteella, mitä suurin osa haluaa, vaan sen perusteella, mitä itse haluaa.

 

[vierailija]

En odota haavepuheita avioliitosta. En välttämättä edes halua koskaan naimisiin. En vain pidä siitä että minulle sanellaan nämä asiat ennenkuin on kysytty edes sukunimeä.

Hyvä mies hän on. Suorastaan erinomainen. Mutta aistin että mielipiteissään ja periaatteissaan kovapäinen. Siksi en usko jatkoon... siitä saa joku "itsenäinen" nainen hyvän kumppanin.... kateeksi melkein käy. Minun on kuitenkin ajateltava pientä lastani. Meillä ei ole mitään turvaa tai suojaa. Pakko on päästää tämä ihana mies menemään.

Mutta se on häntä. Hän haluaa että asia on sinullekin heti selvä. Ei se ole mikään pakko sanelu mitä sun pitää tehdä. Vaan suora avaus: tässä minä olen, tällaisena. Ota tai jätä.

Olisitko nauttinut enemmän pimittelystä? Että hän olisi laukaissut nämä jutut ekan yhteisen yönne jälkeen? Tai kun hän on tavannut lapsesi?

 

[.....]

Niin - niin tuo mies varmaan on puhunutkin. Ei vaan mennyt kuten ap toivoi - hön ehkä odotti juuri haavepuheita avioliitosta jne.

Edelleen, ties monennenko kerran: kukaan normaali ihminen ei naimisiin menoa/naimattomuutta suunnittele/siitä puhu parin viikon tapailun perusteella.

 

[Ammu Moolok]

Edelleen, ties monennenko kerran: kukaan normaali ihminen ei naimisiin menoa/naimattomuutta suunnittele/siitä puhu parin viikon tapailun perusteella.

Yleensä se kerrotaan treffi-ilmoituksessa jo ennen tapaamista, joten myöhässähän he ovat.

 

[.....]

Onhan se rajoitus, jos toinen haluaa naimisiin tai haluaa lapsia! Jos toinen on hedelmätön, ei hän voi alkaa parisuhteeseen sellaisen, jonka on pakko saada lapsia, eli lasten haluaminen on selvä rajoitus. Samoin naimisiin haluaminen on rajoitus.

Mites pariskunta, jossa molemmat haluavat lapsia, mutta myöhemmin ilmenee, että mies ei ikinä voi niitä saada? Pitääkö erota, että saadaan se, mitä halutaan?

 

[vierailija]

No höpölöpö nyt taas.
Sänkyyn voi helpostikin päätyä ensitapaamisella, mutta ensitapaamisen perusteella on tyhmää tehdä elämän mittaisia päätöksiä. Voivat toki joskus osua oikeaan, mutta useimmiten ei.

Mulle sattui juuri noin kuin ammu kuvasi.

Eka yö. Pitkät keskustelut. Haaveet, arvot, kaikki kohtasi. Ja toteutui. Kummallakin jo silloin ikää ja pitkät suhteet takana.

Mutta ehkä toiset tykkää siitä salailu-himmailu leikistä jossa kuukausi tolkulla kaivellaa toisesta irti hänen haaveita...ja sit itketään likkakaverille kun mies olis niin ihana mut vaikeaselkoinen

 

[.....]

Yleensä se kerrotaan treffi-ilmoituksessa jo ennen tapaamista, joten myöhässähän he ovat.

No onnea sitten vain ilmoitusten lukemiseen... ei terveeltä kuulosta.

 

[.....]

Mulle sattui juuri noin kuin ammu kuvasi.

Eka yö. Pitkät keskustelut. Haaveet, arvot, kaikki kohtasi. Ja toteutui. Kummallakin jo silloin ikää ja pitkät suhteet takana.

Mutta ehkä toiset tykkää siitä salailu-himmailu leikistä jossa kuukausi tolkulla kaivellaa toisesta irti hänen haaveita...ja sit itketään likkakaverille kun mies olis niin ihana mut vaikeaselkoinen

Ei se ole mitään salailua. Se on toiseen tutustumista. Järkevät ihmiset tutustuvat toiseen, ennen kun päättävät, haluavatko viettää loppuelämänsä sen tyypin kanssa.

 

[vierailija]

Edelleen, ties monennenko kerran: kukaan normaali ihminen ei naimisiin menoa/naimattomuutta suunnittele/siitä puhu parin viikon tapailun perusteella.

Koska saa puhua ettei halua naimisiin. Määrittele! Ja kiitos tarkkaan aikamääreellä tai muulla selkeällä mittarilla.

Viikko?? Kaksi?? Kuukausia? Vuosi? Kun tavataan vanhemmat? Kun mennään eka kerta punkkaan? Kun esitellään lapset??

Koska sanotaan etten halua enää naimisiin? Tai etten halua lapsia lisää? Koska on sen aika!??

 

[Ammu Moolok]

Mites pariskunta, jossa molemmat haluavat lapsia, mutta myöhemmin ilmenee, että mies ei ikinä voi niitä saada? Pitääkö erota, että saadaan se, mitä halutaan?

Riippuu pariskunnasta. Moni käyttää luovutettuja soluja, jotkut taas ostavat ulkomailta kohvdunvuokrauspalvelun, jos vika on naisessa, jotkut päätyvät adoptioon, jne. Jos sittenkään ei onnistu, on tilanne toki vaikea. Jos lasten saaminen on niin tärkeää, että mieluummin tappaa itsensä kuin elää loppuelämänsä ilman lapsia, niin sitten voi olla, että valitsee sen eron -- tai itsemurhan. Jotkut pysyvät yhdessäkin.

 

[.....]

Mutta se on häntä. Hän haluaa että asia on sinullekin heti selvä. Ei se ole mikään pakko sanelu mitä sun pitää tehdä. Vaan suora avaus: tässä minä olen, tällaisena. Ota tai jätä.

Olisitko nauttinut enemmän pimittelystä? Että hän olisi laukaissut nämä jutut ekan yhteisen yönne jälkeen? Tai kun hän on tavannut lapsesi?

Veikkaan, että ap nauttisi enemmän siitä, että mies olisi fiksujen ihmisten tapaan valmis keskustelemaan asiasta, eikä teinimäisesti sanelisi vaatimuksia.

 

[vierailija]

Ei se ole mitään salailua. Se on toiseen tutustumista. Järkevät ihmiset tutustuvat toiseen, ennen kun päättävät, haluavatko viettää loppuelämänsä sen tyypin kanssa.

Voi herranen aika sentään? Oletko sä tuuliviiri joka muuttuu toisten ihmisten toiveiden mukaan. Onnea vaan...

Ja eikö ole sairasta roikottaa toista odottamassa jos vaikka mieli muuttuis?

 

[vierailija]

No onnea sitten vain ilmoitusten lukemiseen... ei terveeltä kuulosta.

Ei voi muuta kuin nauraa keskenkasvuisuudelle

 

[Ammu Moolok]

Ei se ole mitään salailua. Se on toiseen tutustumista. Järkevät ihmiset tutustuvat toiseen, ennen kun päättävät, haluavatko viettää loppuelämänsä sen tyypin kanssa.

Ei siinä ole kyse siitä, että päättäisi viettää loppuelämänsä yhdessä juuri sen treffikaverinsa kanssa. Kyse on siitä, että kerrotaan, mikä on oma tulevaisuudensuunnitelma, eikä siitä, että se tulevaisuudensuunnitelma olisi tarkoitus toteuttaa juuri sen treffikaverin kanssa.
Jos haluaa lapsia, voi sen sanoa ihan kelle tahansa ilman että se tarkoittaisi lasten haluamista juuri sen treffikaverin kanssa. Kyse on siitä, että ihminen itse haluaa lapsia, ei siitä että ihminen haluaisi sen treffikumppanin lapsia, koska sitähän ei voi tietää vielä pitkään aikaan.

 

[.....]

Koska saa puhua ettei halua naimisiin. Määrittele! Ja kiitos tarkkaan aikamääreellä tai muulla selkeällä mittarilla.

Viikko?? Kaksi?? Kuukausia? Vuosi? Kun tavataan vanhemmat? Kun mennään eka kerta punkkaan? Kun esitellään lapset??

Koska sanotaan etten halua enää naimisiin? Tai etten halua lapsia lisää? Koska on sen aika!??

Riippuu monesta asiasta ja ennen kaikkea siitä, miten sen tekeen. Yleensä nyt tutustutaan toiseen, jotta edes tietää, onko suhteella mitään mahdollisuuksia.

Älykäs ihminen ymmärtää, että tilanteet muuttuvat, kompromisseihin on tyydyttävä ja että omat mielipiteet muuttuvat. Näin ollen on typerää tehdä mitään ehdottomia päätöksiä tuollaisten asioiden suhteen.

 

[Ammu Moolok]

Ei se ole mitään salailua. Se on toiseen tutustumista. Järkevät ihmiset tutustuvat toiseen, ennen kun päättävät, haluavatko viettää loppuelämänsä sen tyypin kanssa.

Miten siihen toiseen voi tutustua, jos ei kumpikaan saa puhua siitä, haluaako loppuelämänsa aikana lapsia vai ei, tai haluaako toinen elämänsä aikana enää naimisiin vai ei? Mustä kaikesta muusta ei saa sanoa sanaakaan, ennen kuin on tutustuttu, ja kuinka syvää se tutustuminen edes on, jos näin isoja asioita piilotellaan?

 

[.....]

Ei siinä ole kyse siitä, että päättäisi viettää loppuelämänsä yhdessä juuri sen treffikaverinsa kanssa. Kyse on siitä, että kerrotaan, mikä on oma tulevaisuudensuunnitelma, eikä siitä, että se tulevaisuudensuunnitelma olisi tarkoitus toteuttaa juuri sen treffikaverin kanssa.
Jos haluaa lapsia, voi sen sanoa ihan kelle tahansa ilman että se tarkoittaisi lasten haluamista juuri sen treffikaverin kanssa. Kyse on siitä, että ihminen itse haluaa lapsia, ei siitä että ihminen haluaisi sen treffikumppanin lapsia, koska sitähän ei voi tietää vielä pitkään aikaan.

Kyllästyttää jo tämä aihe... mutta enivei, kukin tyylillään.
Itseäni ahdistaisi, jos tapaamani mies alkaisi parin viikon tuntemisen jälkeen sanella jotain ehdottomia "en sitten ikinä tee tätä tai tätä, ja nyt sinä sopeudut tähän" -ehtoja. Se ei ole A)fiksun ihmisen merkki eikä b) ennusta helppoa parisuhdetta.
Eli joo, miettisin tarkkaan, ennen kun tuollaiseen junaan lähtisin.

 

[Ammu Moolok]

Veikkaan, että ap nauttisi enemmän siitä, että mies olisi fiksujen ihmisten tapaan valmis keskustelemaan asiasta, eikä teinimäisesti sanelisi vaatimuksia.

Teinimäistä on se, ettei tiedä, mitä elämältään haluaa, ja muuttaa suunnitelmiaan tuuliviirin tavoin. Sellaisista ihmisistä ei pidä kukaan. Tällaisia tuuliviirejä, jotka ovat joko päättämättömiä, tai niin tyhmiä, etteivät tajua, mitä haluavat, tai ihan vain puhtaita valehtelijoita, on tullut riittävästi vastaan, joten todellakin ei kiitos. Miehen (ja naisenkin) pitää olla sanansa mittainen, eikä kiero myötäilijä ja tyhjänpuhuja.

 

[.....]

Miten siihen toiseen voi tutustua, jos ei kumpikaan saa puhua siitä, haluaako loppuelämänsa aikana lapsia vai ei, tai haluaako toinen elämänsä aikana enää naimisiin vai ei? Mustä kaikesta muusta ei saa sanoa sanaakaan, ennen kuin on tutustuttu, ja kuinka syvää se tutustuminen edes on, jos näin isoja asioita piilotellaan?

Voi luoja... ymmärätkö lukemaasi?
Kyse on siitä, miten asiasta puhuu.

 

[vierailija]

Riippuu monesta asiasta ja ennen kaikkea siitä, miten sen tekeen. Yleensä nyt tutustutaan toiseen, jotta edes tietää, onko suhteella mitään mahdollisuuksia.

Älykäs ihminen ymmärtää, että tilanteet muuttuvat, kompromisseihin on tyydyttävä ja että omat mielipiteet muuttuvat. Näin ollen on typerää tehdä mitään ehdottomia päätöksiä tuollaisten asioiden suhteen.

Mä pyysin tarkaa aikamäärettä. Ja sen haluan. Tiesin ettet pysty sitä antamaan koska sellaista ei ole.

Jos et parempaa pysty niin kerron sulle: tulevaisuuden haaveista saa kertoa jo ensi treffeillä jos ja kun se on itselle tärkeää.

Jos taas on tuuliviiri - eikä tunne yhtään edes itseään niin toki voi odottaa.

 

[Ammu Moolok]

Kyllästyttää jo tämä aihe... mutta enivei, kukin tyylillään.
Itseäni ahdistaisi, jos tapaamani mies alkaisi parin viikon tuntemisen jälkeen sanella jotain ehdottomia "en sitten ikinä tee tätä tai tätä, ja nyt sinä sopeudut tähän" -ehtoja. Se ei ole A)fiksun ihmisen merkki eikä b) ennusta helppoa parisuhdetta.
Eli joo, miettisin tarkkaan, ennen kun tuollaiseen junaan lähtisin.

Ei sinua kukaan käske mihinkään sopeutumaan, koska et ole sitoutunut tuossa vaiheessa mihinkään. Toteat vain, että emme sovi yhteen ja siirryt seuraavaan. Kieroa se olisi, jos niitä ehtoja tulisi vasta sitoutumisen jälkeen.

Kaikilla on ehtoja, mutta moni täällä kuvittelee, että ne omat ehdot ovat automaattisia ja täysin oikeita, ja niistä poikkeavat ehdot ovat täysin kohtuuttomia. Näin ei ole. Jos haluaa välttämättä naimisiin, on se kohtuuton ehto sellaiselle, joka ei naimisiin halua. Tässä kohtaa kaksi ristikkäistä ehdotonta vaatimusta, ja molemmat ovat tasan yhtä kohtuullisia.