Miten tätä parisuhdetta muka voi hoitaa?

[Tähtisumu]

mä joskus ihan pakotan ukkoni puhumaan asioista, kun tuntuu välillä et saa pihdeillä tuosta irti nyppiä mitä se tuumii. siis ihan konkreettisesti istutan miehen pöydän ääreen, suljen telkkarit ja musat ja otan lehdet sun muut pois. sanon että KATO MUA JA KUUNTELE ja sitten kerron miltä musta tuntuu. syyttämistä ja haukkumista koitan viimiseen asti välttää, kunhan vaan kerron että mua nyppii kun en tiedä missä mennään ja mitä mies ajattelee. yleensä tilanne siitä lähtee aukeemaan, mut ei aina. ukkoloilla se tuntuu ottavan aikansa että aukeevat ja saavat tokastua sen painavan asian ilmoille.

ja jos ei tämä ja putkipihdit auta niin saisko ammattilainen miehestäs irti jotain? tai sit se ammattilaisella uhkaaminen?

Tuota olen yrittäny. Päättyy siihen, että mies sanoo kaiken olevan minun syytä ja että mikään ei muutu, jos MINÄ en muutu. Hänessähän ei ole koskaan syytä mielestään. Negaa kritiikkiä ei osaa ottaa vastaan, ihan sama miten sen annat. Ammattilaiselle ei lähde.

mä en ole lukenut sun viestejä aiemmin, eli en tiedä teiän tilanteesta... mutta siis mitkä/millaset asiat sen mielestä on sun syytä? miten sun pitäis sen mielestä muuttua ja onko sillä jotain aihetta olla sitä mieltä?

No mun syytä on kireä ilmapiiri täällä kotona, meidän huonot välit, kaikki. Mä huudan paljon ja oon kireä, tiedän itekin, mutta kukapa ei olis tässä tilanteessa. Mies ei tee kotona MITÄÄN ns. yhteisiä hommia. Istuu netissä noin 50-60 tuntia viikossa työajan jälkeen. Ei tee lasten kanssa juurikaan mitään. Mä laitan ruuat, pesen pyykit, siivoan, ulkoilen lasten kanssa, hoidan ruokaostokset, teen lumitöitä ja leikkaan ruohoa, käytän harrastuksissa. Vieläkö laitan lisää? Hän ei vaan ymmärrä miksi olen uupunut... Kun omasta mielestään osallistuu riittävästi. Tätä jatkunut vuosikaudet.

Voitko sopia miehen kanssa etta viettais tietyn ajan lasten kanssa joka paiva, ekana vaikka vaan 15 min kerrallaan? Varsinkin jos samaa on jatkunu vuosikaudet ei kukaan pysty hetkessa muuttumaan.

Ehka se huomion keskittaminen lapsiin (eika sinuun) tuntuu vahemman uhkaavalta (eikos miehet koe ittensa ahdistuneiksi jos niilta vaatii jotain :/ ) ja saisit vahitellen hivutettua enemman aikaa miehelta lapsilleen ja vahemman nettiaikaa ja silleen pikkuhiljaa nayttamaan miehelle etta aikaa voi viettaa kivasti perheensakin kanssa eika siita tarvitse valtamatta karsia kenenkaan.

Ehka poitti on vaan saada mies tekemaan jotain (niin kun yritatkin) kivaa josta kaikki nauttii mut aluksi ihan sikahelppoja juttua. Vaha niin kun vauvaa opetetaan potalle .

 

[Tyyris Tyllerö]

Hyvin osaat itse kertoa, miltä sinusta tuntuu, millainen suhde teillä on jne.
Oletkos koskaan kirjoittanut miehellesi?
Siinä voi tarkemmin punnita sanojaan ja tuoda asiat esiin ehkä rauhallisemmin ja selkeämmin kuin siinä pöydän äärellä.
Vaikea tuo teidän tilanne, olette olleet jo pitkään sellaisessa pattitilanteessa, josta ei tunnu ulos pääsevän.
Pari/perheterapia voisi olla hyvä, mutta jos mies ei suostu.. Toisaalta sinne saa mennä yksinkin, saisit jutella jonkun kanssa asiallisesti tilanteestasi. Sekin voisi tehdä ihan hyvää, ainakin pääset purkamaan jollekkin pahaa oloasi ja selkeyttämään ajatuksiasi.
Toivon voimia sinulle, tuo on hankalaa, jos toinen ei ole "yhteistyökykyinen" .

Joskus olen käynyt yksin puhumassa, mutta ei se tätä tilannetta mihinkään muuta. Sähköpostia olen kirjoittanut muutamaan otteeseen saamatta vastausta tai minkäänlaista reagointia. Tuntuu, että mulla on tässä kahden pienen lapsen lisäksi yks tosi hankala murkkuikäinen niskoillani...

 

[Tyyris Tyllerö]

mä joskus ihan pakotan ukkoni puhumaan asioista, kun tuntuu välillä et saa pihdeillä tuosta irti nyppiä mitä se tuumii. siis ihan konkreettisesti istutan miehen pöydän ääreen, suljen telkkarit ja musat ja otan lehdet sun muut pois. sanon että KATO MUA JA KUUNTELE ja sitten kerron miltä musta tuntuu. syyttämistä ja haukkumista koitan viimiseen asti välttää, kunhan vaan kerron että mua nyppii kun en tiedä missä mennään ja mitä mies ajattelee. yleensä tilanne siitä lähtee aukeemaan, mut ei aina. ukkoloilla se tuntuu ottavan aikansa että aukeevat ja saavat tokastua sen painavan asian ilmoille.

ja jos ei tämä ja putkipihdit auta niin saisko ammattilainen miehestäs irti jotain? tai sit se ammattilaisella uhkaaminen?

Tuota olen yrittäny. Päättyy siihen, että mies sanoo kaiken olevan minun syytä ja että mikään ei muutu, jos MINÄ en muutu. Hänessähän ei ole koskaan syytä mielestään. Negaa kritiikkiä ei osaa ottaa vastaan, ihan sama miten sen annat. Ammattilaiselle ei lähde.

mä en ole lukenut sun viestejä aiemmin, eli en tiedä teiän tilanteesta... mutta siis mitkä/millaset asiat sen mielestä on sun syytä? miten sun pitäis sen mielestä muuttua ja onko sillä jotain aihetta olla sitä mieltä?

No mun syytä on kireä ilmapiiri täällä kotona, meidän huonot välit, kaikki. Mä huudan paljon ja oon kireä, tiedän itekin, mutta kukapa ei olis tässä tilanteessa. Mies ei tee kotona MITÄÄN ns. yhteisiä hommia. Istuu netissä noin 50-60 tuntia viikossa työajan jälkeen. Ei tee lasten kanssa juurikaan mitään. Mä laitan ruuat, pesen pyykit, siivoan, ulkoilen lasten kanssa, hoidan ruokaostokset, teen lumitöitä ja leikkaan ruohoa, käytän harrastuksissa. Vieläkö laitan lisää? Hän ei vaan ymmärrä miksi olen uupunut... Kun omasta mielestään osallistuu riittävästi. Tätä jatkunut vuosikaudet.

Voitko sopia miehen kanssa etta viettais tietyn ajan lasten kanssa joka paiva, ekana vaikka vaan 15 min kerrallaan? Varsinkin jos samaa on jatkunu vuosikaudet ei kukaan pysty hetkessa muuttumaan.

Ehka se huomion keskittaminen lapsiin (eika sinuun) tuntuu vahemman uhkaavalta (eikos miehet koe ittensa ahdistuneiksi jos niilta vaatii jotain :/ ) ja saisit vahitellen hivutettua enemman aikaa miehelta lapsilleen ja vahemman nettiaikaa ja silleen pikkuhiljaa nayttamaan miehelle etta aikaa voi viettaa kivasti perheensakin kanssa eika siita tarvitse valtamatta karsia kenenkaan.

Ehka poitti on vaan saada mies tekemaan jotain (niin kun yritatkin) kivaa josta kaikki nauttii mut aluksi ihan sikahelppoja juttua. Vaha niin kun vauvaa opetetaan potalle .

On lasten kanssa vain silloin, kun itse olen poissa. Musta pitää kumminkin osata tehdä myös perhejuttuja, eikä vain niin että joko isä tai äiti sekkä lapset.

 

[shedevil]

Anteeksi jo heti ennekuin kysyn...mutta voisiko sillä olla joku toinen? :/

 

[Tyyris Tyllerö]

Anteeksi jo heti ennekuin kysyn...mutta voisiko sillä olla joku toinen? :/

Millä ajalla? Kun on vaan työ, netti ja bändi?

 

[pohjantähdenalla]

Mulla oli tuollainen suhde yli 10 vuotta ja nyt tajusinsuojella itseäni ja lapsiani tuommoiselta ottamalla asumuseron.Helppoa se ei ole ollut,mutta kuitenkin nyt on helpottunut olotila,mun ei tarvitse enää ajatella aikuisen lapsen asioita tai sanomisia,sain rauhan itselleni ja lapsilleni.Toki meillä oli takana 7 vuoden alkoholismin kattelukin,mutta puhumattomuus on suurin syy eroon samoin kun jatkuva syyttely kaikesta. Voimia ap:lle! :hug: :hug:

 

[Kurja juttu]

Anteeksi jo heti ennekuin kysyn...mutta voisiko sillä olla joku toinen? :/

Millä ajalla? Kun on vaan työ, netti ja bändi?

Se netti on mun mielestä tavallaan se "toinen", kun menee noin räikeästi perheen ohi (jos 50h/vko on koneella töitten lisäksi). Usko nyt, sä et yksin voi pelastaa teidän suhdetta, jos mies on nettiriippuvainen, syyttää sua kaikesta, ei osallistu mihinkään, ei puhu/kuuntele/reagoi eikä edes halua(?) yrittää.

Voimia sulle..

 

[Tyyris Tyllerö]

Se netti on mun mielestä tavallaan se "toinen", kun menee noin räikeästi perheen ohi (jos 50h/vko on koneella töitten lisäksi).

JUST PRESIIS NÄIN!!!

 

[mm]

Jaa-a, aika hiljaiseksi vetää.
Teillä mieskin on jo tottunut, että kuhan akka nalkuttaa, mut mikään ei muutu.
Eli ei pelkää menettävänsä mitään, ei ole minkä eteen taistella.
Tuntuu jotenki, et joko sun on oltava 2 pienen ja 1 teinin yh/piika tai aloitettava oma elämä joko ihan yksin tai lasten -siis näiden 2pienen- kanssa.
En ole erojen kannalla, enkä katso että "vaihtamalla paranis" , mutta joskus se kai on lyötävä hanskat tiskiin.
Ja joo, voi sinänsä vaihtamalla parantua, jos joku esim.väkivaltainen, mut tarkoitan, et jokaisella vikansa, ja riidan aiheet vain vaihtuu, jos joku haluaa tuohon tarrata..

 

[Tyyris Tyllerö]

Ja oon huomannu itessäni sen, että en enää osaa edes itkeä tätä asiaa... Sekin kertoo jotain.

 

[mm]

Tosta netistä..
Tiedätkö mitä se siel tekee? Ettei se mesetä jonkun toisen kanssa, jota sitten tapailee jossakin, keikopilla, moottoripyöräreissuilla kesällä tms? Aika paljon se tosiaan netissä viettää, todellakin jo riippuvainen.
Enkä väitä että miehelläsi taatusti toinen, mutta mikä ihme sillä on jos vaimo on kuin ilmaa.

 

[niinpä]

ehdotappa seuvaankerran ton litanian ohessa et miten ois ero? eipä tuollainen suhde toimi.

 

[Tyyris Tyllerö]

Tosta netistä..
Tiedätkö mitä se siel tekee? Ettei se mesetä jonkun toisen kanssa, jota sitten tapailee jossakin, keikopilla, moottoripyöräreissuilla kesällä tms? Aika paljon se tosiaan netissä viettää, todellakin jo riippuvainen.
Enkä väitä että miehelläsi taatusti toinen, mutta mikä ihme sillä on jos vaimo on kuin ilmaa.

Seuraa eri nettihuutokauppoja ja ostaa niistä kaikkea "tosi tarpeellista", käy mp-palstoilla, seuraa musasivuja, lukee lehtiä, kuuntelee musaa, kaikkea tuollaista. Ei tee pitkiä mp-reissuja, kun kädet ei kestä ajaa. Ja ne keikatkin on vieraiden naisten osalta poissuljettuja, ihan 100varmasti.

 

[mm]

Ok, toinen nainen pois suljettu.
Sit sil vain arki ahdistaa, tai tunteet kuollu. Pitää sinua itsestäänselvyytenä, piikana.
Todella ikävä tilanne.
Kyllä on loukkaavaa, jos tollaseen koko vapaan aikansa tuhlaa, ihan turhanpäiväseen suorastaan!
Oletteko koskaan keskustellu erosta ihan vakavasti? Ja mitä hän on ollut mieltä?

 

[tähdenlento09]

Jos se on vaan jämähtänyt niihin omiin rutiineihinsa. Jostain syystä useat miehet ei ymmärrä asioita ennenkun ne tosiaan väännetään rautalangasta.

Pistä mies "selkä seinää vasten" ja kerro mitä odotuksia sulla on teidän elämän suhteen ja kysy mitä hän taas haluaa perhe-elämältä, vaiko haluaako yhteistä perhe-elämää lainkaan.

Tiedän kuinka vaikeaa on saada mies puhumaan, mutta kyllä niilläkin suu aukeaa tosi paikan tullen. Tai jos ei sittenkään, niin saattaa olla aihetta miettiä elämää eri osoitteissa. :/

Yritä siis vielä saada keskustelua aikaiseksi, jos tuntuu että haluat elää yhdessä miehen kanssa. (niin turhauttavaa kun se saattaa ollakin... )

:hug: ja tsemppiä teille

 

[Tyyris Tyllerö]

Ok, toinen nainen pois suljettu.
Sit sil vain arki ahdistaa, tai tunteet kuollu. Pitää sinua itsestäänselvyytenä, piikana.
Todella ikävä tilanne.
Kyllä on loukkaavaa, jos tollaseen koko vapaan aikansa tuhlaa, ihan turhanpäiväseen suorastaan!
Oletteko koskaan keskustellu erosta ihan vakavasti? Ja mitä hän on ollut mieltä?

Kyllä mä sen eron oon nostanu esiin, useamman kerran. Hän vaan sanoo, ettei halua erota ja ikäänkuin syyttää minua jo pelkästä ajatuksestakin. Tai siis hän ei halua viedä lapsilta sitä nk. ydinperhettä. Mutta minkäslaisen mallin ne tästä systeemistä saakaan

Ja varmasti osittain on sitäkin, että haluaa säilyttää sen ns. puhtoisen maineen ja oman naaman esim. sukulaistensa silmissä. Pystyy kato sanomaan, että enhän mä halunnu erota vaan se toinen osapuoli.

 

[clivia]

Eipä tuossa vaihtoehtoja ole kun mies ei halua osallistua mihinkään.Joko eroat tai jäät siihen ja elät hamaan loppuun asti samaa elämää.

 

[4-kerroksen väkeä]

Ok, toinen nainen pois suljettu.
Sit sil vain arki ahdistaa, tai tunteet kuollu. Pitää sinua itsestäänselvyytenä, piikana.
Todella ikävä tilanne.
Kyllä on loukkaavaa, jos tollaseen koko vapaan aikansa tuhlaa, ihan turhanpäiväseen suorastaan!
Oletteko koskaan keskustellu erosta ihan vakavasti? Ja mitä hän on ollut mieltä?

Kyllä mä sen eron oon nostanu esiin, useamman kerran. Hän vaan sanoo, ettei halua erota ja ikäänkuin syyttää minua jo pelkästä ajatuksestakin. Tai siis hän ei halua viedä lapsilta sitä nk. ydinperhettä. Mutta minkäslaisen mallin ne tästä systeemistä saakaan

Ja varmasti osittain on sitäkin, että haluaa säilyttää sen ns. puhtoisen maineen ja oman naaman esim. sukulaistensa silmissä. Pystyy kato sanomaan, että enhän mä halunnu erota vaan se toinen osapuoli.

ei tuollainen "ydinperhe" ainakaan kovin onnellista mallia lapsillenne anna, jos teillä vanhemmilla ei ole mitään yhteistä keskenänne, muuta kuin lapset.

 

[Tyyris Tyllerö]

ei tuollainen "ydinperhe" ainakaan kovin onnellista mallia lapsillenne anna, jos teillä vanhemmilla ei ole mitään yhteistä keskenänne, muuta kuin lapset.

Tätä mäkin oon yrittäny sanoa. En mä tiiä... Oma halu yrittää ja parantaa asioita on kova, mut jos toinen vaan sitkeesti näkee kaiken niin et syy vaan ja ainoostaan mussa. Niin onko sit turha enää vääntää... Vaikeita asioita nämä.

 

[clivia]

ei tuollainen "ydinperhe" ainakaan kovin onnellista mallia lapsillenne anna, jos teillä vanhemmilla ei ole mitään yhteistä keskenänne, muuta kuin lapset.

Tätä mäkin oon yrittäny sanoa. En mä tiiä... Oma halu yrittää ja parantaa asioita on kova, mut jos toinen vaan sitkeesti näkee kaiken niin et syy vaan ja ainoostaan mussa. Niin onko sit turha enää vääntää... Vaikeita asioita nämä.

Mä sanon omasta kokemuksesta että kun vaan toinen yrittää niin se ei paljoo auta.Jos on yhdessä narsistin kanssa joka ei nää vikoja ikinä itsessään mutta kaikki muut on mahdottomia niin siinä ei auta mikään.Kurja juttuhan ero aina on mutta se on joskus myös helpotus.Mulle se oli helpotus.

 

[Väsynyt riitelemään]

mä joskus ihan pakotan ukkoni puhumaan asioista, kun tuntuu välillä et saa pihdeillä tuosta irti nyppiä mitä se tuumii. siis ihan konkreettisesti istutan miehen pöydän ääreen, suljen telkkarit ja musat ja otan lehdet sun muut pois. sanon että KATO MUA JA KUUNTELE ja sitten kerron miltä musta tuntuu. syyttämistä ja haukkumista koitan viimiseen asti välttää, kunhan vaan kerron että mua nyppii kun en tiedä missä mennään ja mitä mies ajattelee. yleensä tilanne siitä lähtee aukeemaan, mut ei aina. ukkoloilla se tuntuu ottavan aikansa että aukeevat ja saavat tokastua sen painavan asian ilmoille.

ja jos ei tämä ja putkipihdit auta niin saisko ammattilainen miehestäs irti jotain? tai sit se ammattilaisella uhkaaminen?

Tuota olen yrittäny. Päättyy siihen, että mies sanoo kaiken olevan minun syytä ja että mikään ei muutu, jos MINÄ en muutu. Hänessähän ei ole koskaan syytä mielestään. Negaa kritiikkiä ei osaa ottaa vastaan, ihan sama miten sen annat. Ammattilaiselle ei lähde.

mä en ole lukenut sun viestejä aiemmin, eli en tiedä teiän tilanteesta... mutta siis mitkä/millaset asiat sen mielestä on sun syytä? miten sun pitäis sen mielestä muuttua ja onko sillä jotain aihetta olla sitä mieltä?

No mun syytä on kireä ilmapiiri täällä kotona, meidän huonot välit, kaikki. Mä huudan paljon ja oon kireä, tiedän itekin, mutta kukapa ei olis tässä tilanteessa. Mies ei tee kotona MITÄÄN ns. yhteisiä hommia. Istuu netissä noin 50-60 tuntia viikossa työajan jälkeen. Ei tee lasten kanssa juurikaan mitään. Mä laitan ruuat, pesen pyykit, siivoan, ulkoilen lasten kanssa, hoidan ruokaostokset, teen lumitöitä ja leikkaan ruohoa, käytän harrastuksissa. Vieläkö laitan lisää? Hän ei vaan ymmärrä miksi olen uupunut... Kun omasta mielestään osallistuu riittävästi. Tätä jatkunut vuosikaudet.