Mua pelottaa että erotaan kohta miehen kanssa.... :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hupsuko?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

Hupsuko?

Vieras
Ollaan seurusteltu nyt vähän päälle 8 v.

Ollaan vasta 23-vuotiaita, teininä siis alettiin seurustella. Mies on mun paras ystävä. Tullaan tosi hyvin toimeen, meillä on aina tosi hauskaa yhdessä.

Seksiä meillä ei ole paljoa ollut moneen vuoteen, ehkä pari kertaa kuukaudessa.

Minä haluaisin naimisiin, mies ei. Olen yrittänyt kysyä miksi ei... En ole saanut kunnon vastausta.

Nykyään tuntuu vaan että parisuhteesta on lähtenyt se kipinä. Mies haluaa tehdä enemmän omia juttuja kuin ennen... se kai onkin ihan normaalia...

Mua vaan niin pelottaa että kasvetaan erilleen.
 
[QUOTE="niin";23737141]Tosihan on, että harvoin nämä teininä alkaneet suhteet kestävät :/[/QUOTE]

Hmm... no joo kyllä niitäkin löytyy, meillä 20 vuotta takana ja mä oon 35. toki on kriisejä ollu jos jonkin näköisiä matkan varrella, pettämistä, riitelyä yms. Nyt on vaan niin ihanaa ja helppoa nykyään. Lapsia liuta, omakotitalo, autot, vaki työ molemmilla ja vara tehdä hiukan mitä huvittaa :D
Tsemppiä... toki toi seksin puute noin nuorena voi olla aika paha, meillä se on ollut aina se yhdistävä juttu kuitenkin ja nuorempana erossakin oltuamme jonkin aikaa aina käytii vuorotellen toisen luona p....ssa
 
ap:n puolesta kiitos kannustavista kommenteissa. mekin ollaan oltu kohta 8 v yhessä, olin 16 kun alettiin seurustelemaan, eikä olla eroamassa, meillä on poika ja yhteinen talo. tiedän minäki "sanonnan" ensirakkauden kestämättömyydestä, mutta ihan sama, ei sen tarvi meitä koskea, enkä elä varovasti sen takia. tehkää vain töitä suhteen eteen (mitä ikinä se tarkoittaisikin:) ), jos rakastatte.
 
[QUOTE="niin";23737141]Tosihan on, että harvoin nämä teininä alkaneet suhteet kestävät :/[/QUOTE]

Totta, me ollaan tuttavapiirin ainoa pari, jotka teineistä asti pysyneet yhdessä. Ihmiset muuttuu paljon kasvaessaan aikuisiksi.
 
[QUOTE="mä";23737152]Hmm... no joo kyllä niitäkin löytyy, meillä 20 vuotta takana ja mä oon 35. toki on kriisejä ollu jos jonkin näköisiä matkan varrella, pettämistä, riitelyä yms. Nyt on vaan niin ihanaa ja helppoa nykyään. Lapsia liuta, omakotitalo, autot, vaki työ molemmilla ja vara tehdä hiukan mitä huvittaa :D
Tsemppiä... toki toi seksin puute noin nuorena voi olla aika paha, meillä se on ollut aina se yhdistävä juttu kuitenkin ja nuorempana erossakin oltuamme jonkin aikaa aina käytii vuorotellen toisen luona p....ssa[/QUOTE]

Niin, minä olen 30-vuotias, lapsia 3, talo, mökki, 3 autoa + kesäautot, vakityöt molemmilla yms. Ja ollaan vasta 10-vuotta oltu yksissä. Niin ja mekin voidaan tehdä mitä huvittaa, vaikkei olla teinistä asti oltu yhdessä :)
 
[QUOTE="mamm";23737158]ap:n puolesta kiitos kannustavista kommenteissa. mekin ollaan oltu kohta 8 v yhessä, olin 16 kun alettiin seurustelemaan, eikä olla eroamassa, meillä on poika ja yhteinen talo. tiedän minäki "sanonnan" ensirakkauden kestämättömyydestä, mutta ihan sama, ei sen tarvi meitä koskea, enkä elä varovasti sen takia. tehkää vain töitä suhteen eteen (mitä ikinä se tarkoittaisikin:) ), jos rakastatte.[/QUOTE]

Ei mekään olla eroamassa, ollaan yhteisen asunnonkin ostamista suunniteltu... Mut musta on vaan alkanut tuntua että meidän suhteesta puuttuu jotain, ja varsinkin tuntuu siltä että mies kaipaa jotain muuta kuin tämä suhde. Joskus vielä nuorempana mieskin puhui naimisiinmenosta, mutta nyt tuntuu menevän heti paniikkiin kun otan asian puheeksi edes vitsailumielessä... :(
 
ei meidänkään yhdessäolo ole aina itsestäänselvyys ollu.. samoja tunteita olen joskus käyny kans läpi. mitä jos sanoisit siitä miehelles? että haluaisit kyllä tietää jos hällä "ahistaa".
 
Joo:ei se eroaminen ole kyllä kiinni siitä koska toisen on löytänyt :) Sanoisin että nykypäivänä "on niin helppo erota".Sinnikkyydestä ja halusta se on kiinni:Ei pitkässä parisuhteessa olla ilman kriisejä....Välillä on huonot ajat,mutta palkintona tulee myös ne aivan ihanat ajat :) Itsellä takana reilut 12v parisuhteessa ja nyt menee todella hyvin,mutta huonoja aikoja tottakai ollut.
 
Joo:ei se eroaminen ole kyllä kiinni siitä koska toisen on löytänyt :) Sanoisin että nykypäivänä "on niin helppo erota".Sinnikkyydestä ja halusta se on kiinni:Ei pitkässä parisuhteessa olla ilman kriisejä....Välillä on huonot ajat,mutta palkintona tulee myös ne aivan ihanat ajat :) Itsellä takana reilut 12v parisuhteessa ja nyt menee todella hyvin,mutta huonoja aikoja tottakai ollut.

Ei se mistään sinnikkyydestä ja halusta ole aina kiinni. Ja joskus voi olla viisasta olla haluamatta sitä suhdetta väksisin. Usein kiinni pysytteleminen on vain pelkoa mennä kohti tuntematonta. Ei se eroaminen todellakaan aina helppoa ole, vaan se paikoilla pysytteleminen.
Itsekin teininä 16v aloitin suhteen jota jatkui 7v. Onneksi erottiin, onneksi ei hankittu lapsia, onneksi ei menty naimisiin. Olisi jäänyt niin paljon omasta itsestä vajaaksi jos siihen olisin jämähtänyt.
Nyt tullut 20v suhdetta täyteen ja pian on aika siirtyä eteenpäin.... vielä ei ihan uskalla, vaan katsotaan kortit ihan loppuun.
 
Alkuperäinen kirjoittaja lvöpyuå;23737358:
Ei se mistään sinnikkyydestä ja halusta ole aina kiinni. Ja joskus voi olla viisasta olla haluamatta sitä suhdetta väksisin. Usein kiinni pysytteleminen on vain pelkoa mennä kohti tuntematonta. Ei se eroaminen todellakaan aina helppoa ole, vaan se paikoilla pysytteleminen.
Itsekin teininä 16v aloitin suhteen jota jatkui 7v. Onneksi erottiin, onneksi ei hankittu lapsia, onneksi ei menty naimisiin. Olisi jäänyt niin paljon omasta itsestä vajaaksi jos siihen olisin jämähtänyt.
Nyt tullut 20v suhdetta täyteen ja pian on aika siirtyä eteenpäin.... vielä ei ihan uskalla, vaan katsotaan kortit ihan loppuun.

Kun juuri sitä mä oon alkanut miettiä että onko tässä nyt jääty vaan tottumuksesta roikkumaan toisiimme kiinni.. Rakastan miestäni kovasti kyllä, mutta en tiedä riittääkö se.
 
Kun juuri sitä mä oon alkanut miettiä että onko tässä nyt jääty vaan tottumuksesta roikkumaan toisiimme kiinni.. Rakastan miestäni kovasti kyllä, mutta en tiedä riittääkö se.

Sitä on hyvä miettiä ja tunnustella. On hyvä myös muistaa, että toista voi rakastaa, loppuelämänsäkin, ilman että elää juuri sen ihmisen kanssa suhteessa. Rakkauksia on monenlaisia. Ja suhde tarkoittaa ihmissuhteissa liian usein omistussuhdetta (toiseen).
Liian nuorena ei kannata sitoutua.
 
[QUOTE="niin";23737141]Tosihan on, että harvoin nämä teininä alkaneet suhteet kestävät :/[/QUOTE]

Ja tosihan on että harvoin ylipäätään mikään suhde kestää. Yhtä usein nämä yhdessäolon melkein kolmikymppisenä alkaneet eroo sitten kun lapset on isompia ja ollaan oltu 10v yhdessä.
 
Myönnän että välillä tulee sama pelko että kestääköhän tämä vuosien saatossa, mutta luottamus siihen ja rakkaus pitää meidät tiiviisti yhdessä.
Päivittäin nään niitä kauniita asioita miehessä joita näin jo alussa. Rakastan häntä niin ja hän kertoo myös rakastavansa minua.
Usko tulevaan on avainsana minusta. Turha sitä on pelätä asioita joista ei voi milllään tietää. :)
Nauttia vaan tästä hetkestä ja yrittää pienillä eleillä tehdä arjesta mukavampaa. :)

Toivon teille kaikkea hyvää. :) (Itse olin 14 v kun alettiin seurustella. (mies oli 17) ja nyt yhteisiä vuosia on 15)
 
Mä taidan haluta enemmän... mies on aina niin töiden jälkeen väsynyt ettei jaksa. Silloin kun se on juonut niin tekee aloitteen...

Kokeile jonkin aikaa että helpotat miehen arkea (jos voit) ja katsot piristyykö se mies siitä. Meillä on onneksi miehen kanssa erilaiset vuosirytmit työtahdissa, ja se kummalla on helpompaa, tekee kotona enemmän ja koittaa olla ärsyttämättä deadlinen kanssa kamppailevan "ehdoilla". Se on reilua kun toimii aoma-aloitteisesti molempiin suuntiin.

Tsemppiä! Niin kauan kuin on halua, löytyy keinot!
 

Uusimmat

Yhteistyössä