Meillä säännöstellään.
Ja se menee näin:
Lapsille ei olla ikinä ostettu karkkia. En käsitä miksi esimerkiksi 2-vuotiaalle tai alle pitäisi ostaa edes karkkia, kun ei sellaista mitä ei ole maistanut osaa edes kaivata. Jäätelöä syödään kesällä, pirtelöitä teen talvisinkin suht usein (jäätelöä, maitoa, marjoja ). Synttäreillä, mummolassa, vieraisilla noin muutenkin saa maistaa tottakai, koska se taas kuuluu hyviin tapoihin, mutta kotiin meillä ei karkkia osteta. Ei me aikuisetkaan syödä karkkia eikä suklaata! Mäkään en ymmärrä miksi pitää karkkipäivää jos lapset eivät osaa sellaista edes kaivata? Periaatteeni on, että jos omilla viikkorahoillaan haluaa karkkipussin joskus ostaa niin saa toki ostaa, ei se sillä tavalla kiellettyä ole, mutta minä en kotiin osta. Ja 7v ostaa mieluummin värityskirjan tai kyniä kuin karkkia.
Samaa koskee meillä roskaruokaa. Olemme molemmat vanhemmat kulinaristeja

D ) emmekä ikinä käy esim. mäkkärissä. Miksi PITÄÄ käydä, jos on mahdollisuus laittaa kotona ruokaa joka on hyvää ja terveellistä? Jos menemme ulos syömään, niin menemme ajan kanssa ja hyvään ravintolaan. Ei ole ikinä tullut tarvetta mennä mäkkäriin...
Miksi lapsen PITÄÄ oppia syömään karkkia tai roskaruokaa? Ja sillähän ne oppii jos alle kaksivuotiaalle työntää karkkia nenän eteen.
Meillä on tapana herkutella hyvällä ruoalla, ei niinkään perinteisillä herkuilla kuten sipseillä, limulla tms... Lapset saavat kyllä saunailtana saunajuoman, eli siis trippimehun ja rasian rusinoita, tykkäävät hirmusti ja sitä odotetaan.
Turha nurista tällaisista asioista... Eikä lapsi osaa kaivata sellaista mitä ei ole tottunut syömään. Ei meidän lapsia esimerkiksi harmita jos naapurin Liisalla on karkkipussi, koska heille se ei ole mikään "juttu". Se voisi olla se "juttu", jos olisi tottunut karkkia syömään.