Meneekö sun aivot solmuun, jos sanoo, että ymmärtää miksi esim. katolisessa kirkossa lapsien hyväksikäyttöä esiintyy niin paljon, mutta ei silti hyväksy sitä.
Ei erossakaan ole yhtä ainoaa oikeata tapaa hoitaa sitä. Ylipäätään elämässä ei ole "oikeaa tapaa" ja vaikka vähemmän hyvissäkin tavoissa näkisi niiden oikeutuksia myös sen vähemmän fiksusti toimineen puolesta, ei se tarkoita, että niitä ylistäisi. :headwall:
Näin juuri.
Täällä on muutama harvinaisen yksinkertainen ihminen jotka ei vain halua ymmärtää mitä minä sanon ja apinoi minkä kerkiää sitten minun kirjoituksia muokaten tai vääristellen, se ei ole keskustelua vaan manipulointia.
Nämä henkilöt eivät haluakkaan ymmärtää että asiat ei ole musta-valkoisia, vaan että on aina tarpeen puhua ennen eroa, tilanteesta huolimatta, pystyi puhumaan tai ei. Kaikki me emme ole samanlaisia mutta silti että nämä henkilöt olisivat tyytyväisiä meidän ilmeisesti pitäisi olla samanlaisia.
Totaalinen ymmärryksen puutos ilmeisesti sellaista faktaa kohtaan että jotkut tilanteet / suhteet on sellaisia mistä on tärkeintä vaan poistua, ei jäädä vellomaan niissä paskoissa mitä siinä on, tälläkin palstalla on moni kertonut siitä miten kumppani on ollut täysin kykenemätön kohtaamaan puheen tasolla ongelmia tai vältellyt muuten vaan ongelmatilanteita. Sitähän ei voi ymmärtää toki että jotkut ei vaan pysty siihen että tunteista puhutaan varsinkaan niistä vaikeista, oli se syy sitten siinä että ei halua lisää loukata, itseään tai toista.
Myös sekin tilanne vissiin on täysin utopiaa näille apinoille että jotkut suhteet on manipuloivia, hyväksikäyttäviä, kiristäviä tai uhkailuun perustuvia jännitetilanteissa ja jotkut ihmiset ei halua sitä kohdata kun ovat jo nähneet miten tämä "puhuva" osapuoli käsittelee parisuhde stressitilanteita.
Tuollaisissa esimerkeissä on jopa hyvä että se toinen osapuoli lähtee kävelemään eikä altista itseään manipuloinnille tai enemmälle määrälle henkistä väkivaltaa. Kaikki suhteet eivät toimi samalla pohjalla, sen luulisi jo yksinkertaisimmankin henkilön ymmärtävän, meillä on tässä vain ap:n näkemys asioista ja varmasti jokainen on jossain elämänvaiheessa siihenkin asiaan törmännyt että toinen osapuoli ei ole edes tajunnut missä mennään vaikka kaikki olisi kuralla suhteessa, elää vain päänsä sisällä lintukoto elämää vaikka toinenolisi yrittänyt jo monta kertaa selvittää tilannetta. "ihan yllätyksenä tuli..." jopa tästä ketjusta löytyy ainakin yksi harmaan kertoma tilanne missä oli miehelleen selittänyt vuosien aikana vaikka kuinka monta kertaa että asiat ei ole hyvin ja itseasiassa ne on todella huonosti.
Mutta niin, vissiin siltikin näiden jotka täällä kiukkuaa minulle siitä pointista että ymmärrän hyvin että joskus ei ole muuta vaihtoehtoa, eivät ole riittävästi eläneet tai nähneet parisuhteiden monimuotoisuutta varsinkin pahassa.
en ole missään kohti sanonut että pitää lähteä
aina suhteesta noin vain, enkä sitäkään että mitään muutakaan aina pitäisi tehdä tai sanoa, silti jotenkin saadaan se ihminen jolla on avoin näkemys tilanteiden monimuotoisuudelle on se jolle pitää kettuilla eniten.
sivustajalle tiedoksi, se että referoit sen tusinan eri kommenttia muutamalla lauseella ja yhdistät ne yhdeksi kommentiksi, tiedätkö mitä se on ? manipulointia, olen jokaisen kommenttini kyllä ihan omin sanoin koonnut ja riippuen siitä kenelle on vastattu, on koko kommentti oleellinen eikä vain se pari lausetta siitä, kontekstista kun irroitetaan asiat niin minkä vaan saa näyttämään ihan toiselta, jos luulet etten huomaa mitä teet, niin aika kehno ymmärrys itselläsi on minusta.
Joskus tilanne on todellakin niin huono että ainoa vaihtoehto ja paras vaihtoehto on maiseman vaihto ja kommunikoinnin lopetus.
Se että onko pettänyt tai ei on sivuseikka, se että onko tavannut mielenkiintoisen ihmisen ja siitä saanut voimaa muutokseen on sivuseikka, väittäisin että puhumatta eroaminen on ihan yhtä todennäköisesti jätetyn kumppanin luonteen takia tehty valinta kuin oman luonteen takia tehty valinta, kumpikaan ei ole automaattisesti väärässä tai oikeassa, tilanne ja olosuhteet merkitsee jos halutaan olla joku tuomari joka tuomitsee kuka teki oikein, ja yksipuolinen tarina ilman edes mitään kovin tarkkoja merkitseviä yksityiskohtia on aika huono lähtökohta mennä kertomaan miten pitäisi siinä tilanteessa kenenkin toimia automaattisesti.
Toki jokainen on oikeutettu mielipiteeseensä, mutta annetaanko sitten puolin ja toisin jokaisen pitää mielipiteensä? Ainakaan tuo sanojen vääristely ja kontekstista irroittaminen ei kenenkään sädekehää kiilloita tai tee paremmaksi ihmiseksi.
