Naimisiin vai ei?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "nainen"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

"nainen"

Vieras
Menimme miehen kanssa kihloihin joulukuussa 2010 ja sovittiin menevämme naimisiin 2011 kesällä... No, jäi sitten menemättä ja suunniteltiin häitä talveksi, mutta eipä sitten niitäkään alettu järjestämään.

Ollaan suunniteltu häitä jo moneen kertaan, mutta aina ne vaan jää järjestämättä. Ollaan nyt n. puoli vuotta suunniteltu häitä tulevaksi kesäksi ja olen aloittanut järjestelyt... Hääpuku on ollut kaapissa jo pari vuotta odottamassa ja on muutakin tarviketta jo valmiina, kutsutkin enää vain sisälehteä vailla.

Tänään sitten keskusteltiin ja mies ei tiedäkään mennäänkö vielä tänä kesänä naimisiin. Sanoo kyllä haluavansa, mutta hänelle ilmeisesti kelpaisi vain maistraatissa vihkiminen, minkä jälkeen palattasiin kotiin.

Itse haluaisin pitää juhlat, koska naimisiin mennään kuitenkin vain kerran elämässä.
Kaikenlisäksi oltiin suunniteltu pieniä häitä appivanhempien kotona, joihin tulisi n. 70 vierasta ja näistäkin lähes puolet lapsia.

Tekisi jo mieli alkaa myymään puvut sun muut pois, koska tuntuu ettemme pääse ikinä naimisiin asti... :/ Lisäksi nolottaa, kun ollaan miehen vanhempien ja sisarusten kanssa häistä puhuttu jo useaan otteeseen ja ne aina vaan jää.

Voin myös kertoa, että mies on itse aina naimisiin menoa ehdottelemassa, eli varmasti haluaisi, mutta ei halua pappia vihkimään ja minä tahtoisin, koska olen uskossa. Lisäksi mies on aika saamaton ja huono tekemään päätöksiä. Häntä ei kiinnosta häiden järjestäminen.

Mitä tekisitte vastaavassa tilanteessa?
 
No jos haluaisin naimisiin, niin järjestäisin ne häät. Ihanko tosissasi odotat, että miehesi ne järjestää? Hän on jo sanonut, että haluaa naimisiin, ja mieluusti niin, että käydään vain maistraatissa pikaisesti. Mutta hänelle ilmiselvästi sopii myös sinun haluamasi hääjuhlat. Et kai sinä nyt odota, että mies vielä ne juhlatkin sinulle järjestää? Oletko varma, että miehesi on se saamaton ja huono tekemään päätöksiä?

Siitä papin siunauksesta teidän pitää varmaan vielä keskustella. Olisko jonkinlainen kompromissi ok, eli esim. siviilivihkiminen, mutta pappi kävisi kuitenkin siunaamassa?
 
En odota, että mieheni ne järjestäisi, mutta kun kysyn mielipidettä johonkin merkitykselliseen asiaan, niin haluaisin miehen vastauksen. Osaan kyllä itse päättää koristusten värit ja muut pikkuasiat, mutta kyllä esim. vieraslistan tekoon toivoisin miehenkin osallistuvan.

Miehen saamattomuus ilmenee myös muissa asioissa... Hänellä on sairaus, josta se aiheutuu. Hän on tarvinut lapsesta asti valvontaa, että saa asiat hoidettua, että saa edes aamupalan syötyä.

Eipä ole kyllä tullut mieleen tuollainen vaihtoehto, että pappi siunaisi. :) Kiitoksia siitä.
 
[QUOTE="nainen";28220506]En odota, että mieheni ne järjestäisi, mutta kun kysyn mielipidettä johonkin merkitykselliseen asiaan, niin haluaisin miehen vastauksen. Osaan kyllä itse päättää koristusten värit ja muut pikkuasiat, mutta kyllä esim. vieraslistan tekoon toivoisin miehenkin osallistuvan.

Miehen saamattomuus ilmenee myös muissa asioissa... Hänellä on sairaus, josta se aiheutuu. Hän on tarvinut lapsesta asti valvontaa, että saa asiat hoidettua, että saa edes aamupalan syötyä.

Eipä ole kyllä tullut mieleen tuollainen vaihtoehto, että pappi siunaisi. :) Kiitoksia siitä.[/QUOTE]
Noh, väkipakolla hivutat siitä irti sen vieraslistan (tai ainakin ne muutamat tärkeimmät ihmiset, jotka hän sinne haluaa ja sävellät itse loput) ja viet pukukauppaan. Siinä se taitaa ollakin? :) Jos mies on todistettavasti tuota luokkaa ja sellaisena olet hänet hyväksynyt, niin pikku rutistus nyt vaan lisää sinulta, niin eiköhän se siitä luonnistu.

[QUOTE="nainen";28220520]Mieheltä olen koittanut kysyä mielipidettä ruokaan ja tarjottaviin, mutta ehdotukseni eivät kelpaa, mutta silti ei itse osaa sanoa mikä ruoka kelpaisi. :/[/QUOTE]
Ai, tämä kuulostaa jo vähän ikävämmältä. Oletko puhunut asiasta suoraan? Että jonkun pitää kelvata jos ei meinaa itse päättää noita asioita. Tympääntyisin minäkin jos ehdotukseni torpataan eikä mitään vihjettä edes anneta tilalle, että mikä sitten kelpaisi.

Ja suoraan puhumisella en tarkoita mitään penäystä, vaan kerro ihan kunnolla tunteistasi. Että sinua loukkaa tuollainen ja tuntuu, ettei toinen haluaisi naimisiin ollenkaan ym. Kai se mies silloin osaisi jo jotain sanoa?
 
Viimeksi muokattu:
Noh, väkipakolla hivutat siitä irti sen vieraslistan (tai ainakin ne muutamat tärkeimmät ihmiset, jotka hän sinne haluaa ja sävellät itse loput) ja viet pukukauppaan. Siinä se taitaa ollakin? :) Jos mies on todistettavasti tuota luokkaa ja sellaisena olet hänet hyväksynyt, niin pikku rutistus nyt vaan lisää sinulta, niin eiköhän se siitä luonnistu.


Ai, tämä kuulostaa jo vähän ikävämmältä. Oletko puhunut asiasta suoraan? Että jonkun pitää kelvata jos ei meinaa itse päättää noita asioita. Tympäntyisin minäkin jos ehdotukseni torpataan eikä mitään vihjettä edes anneta tilalle, että mikä sitten kelpaisi.

Niinkai se täytyy... :) Välillä vaan meinaa tympästä ja en halua muiden saavan sellaista kuvaa, että vien ukkoa väkisin alttarille ja päätän yksin kaiken. :D
 

Similar threads

T
Viestiä
11
Luettu
542
Aihe vapaa
ei stressiä
E
S
Viestiä
6
Luettu
345
D
V
Viestiä
38
Luettu
2K
V

Yhteistyössä