Nyt vasta tajuan, että onhan se lapsiperheen arki rankkaa..

[jestas sentään]

Eihän se ole rankkaa kun ollaan lasten kanssa kotona hoitovapaalla tms. mutta nyt kun töihin on palannut!! Huhhuh! Lapset ovat vielä kotihoidossa mummolla ja parin viikon päästä aloittavat päiväkodin. Mutta kun tätä aikaa jää niin vähän töiden jälkeen tehdä kotitöitä ja olla lasten kanssa! Onko teillä hyvät ihmiset mitään vinkkejä kuinka helpottaa arkea ja saada lisää aikaa perheelle? Oon ollu reilun kolme vuotta kotona ja ehkä tämä on joku alkujärkytys mutta eihän tätä jaksa kukaan. Meillä molemmilla kolmivuorotyö.

 

[AivanSama]

Kyllä siihen ajanmyötä puutuu ja hoitaa kaiken puoliautomaatiolla.

 

["vvvv"]

Se kotitöiden määräkin vähenee kun te olette töissä ja lapset kotona, ei ole ketää kotona sotkemassa
Isoja ruokamääriä kerrallaa, pakkaseen hätävaraa.

 

[hmmmm]

Kyllä minusta on helpompaa käydä töissä hei, jos olet vasta palannut töihin, niin ota huomioon että töihin sopeutuminen itsessään vie jo aikaa ja voimia. Kun olet sopeutunut työhösi, työpäivän jälkeen ei enää samalla tapaa uuvuta ja jaksaa kotonakin paremmin. Ja ainakin ne kotityöt puolittuu kun kotona ei tartte tehdä kuin kaksi ateriaa ja kukaan ei ole päivisin kämppää sotkemassa.

 

[eräs vaan]

Ei oo vinkkejä. Mä päivätyössä, mies yötyössä. Yhteinen vapaa viikonloppu noin kerran kuussa. Mun päivät menee rutiineihin eli hoidosta haku, päivällisen teko ja ruokailu, astiat tiskiin ja järjestely, eläinten ruokinta ja pikainen ulkoilutus, vaatteet ym pikku kakkosen aikaan, sitten iltapala, iltapesut, lukemaan iltasatua ja useimmiten tässä vaiheessa sammuminen sänkyyn samaa tahtia lasten kanssa. Aamulla ylös vähän ennen kuutta, koirien kaa lenkille, aamupala, vaatteet kaikille, syöttö, pukeminen, hoitoon, töihin... Ruokakaupassa käyn kaks kertaa viikossa ja lounaalla haen tuoretta leipää ym jota tarttee täydentää. Oma aika? Ehkä sitten kun lapset osaa tehdä asioita enemmän itse, eli oisko 5 v päästä. Seksi? Niinä ihmeellisinä päivinä kun jaksan pysyä hereillä ja mies menee vasta myöhempään vuoroon töihin. Yhteinen aika? Yksi harrastuspäivä yhdessä, jolloin mummo katsoo lapsia, silloin pari tuntia kahden, ja sekin usein purkautuu riitelyksi kaiken stressin keskellä.

 

[aika hoitaa]

Kyllä se kymmenessä vuodessa jo helpottaa...

 

[dddd]

Kannattaa tehdä vapaapäivinä isompi satsi ruokaa kerralla ja laittaa osa pakkaseen. Arkisin kiireisinä iltoina einekset käyttöön surutta kotona. Kyllä päiväkodeissa lapset saavat ihan hyvää ja ravitsevaa ruokaa. Tiskit ja pyykit on pakko hoitaa, mutta siivouksesta voi tinkiä. Meillä siivotaan korkeintaan kerran viikossa.

Lapset kannattaa ottaa mukaan kotitöihin heti kun mahdollista. Meillä on paljon astioita keittiön alalaatikoissa, joten lapset tyhjentävät tiskikoneesta kaikki alas tulevat astiat, itse laitan loput yläkaapeissa olevat paikoilleen. Pyykit otan narulta, koska ne ovat liian korkealla lapsille, mutta lapset laittavat itse viikatut vaatteet omiin kaappeihinsa. Nämä tietenkin ikätason mukaisesti.

Parisuhde on pikkulapsiaikana ollut tauolla. Nyt kun lapset ovat jo kouluiässä, niin iltaisin on massiivinen harrastusrumba. Sitä helpottaa, kun verkostoituu muiten vanhempien kanssa ja perustaa kuskausrinkejä, jolloin oma vuoro osuu kohdalle vain esim. joka neljäs kerta. Helpottaa huomattavasti elämää. Itse ei tarvitse aina seisoa siellä pallokentän laidalla, vaan lapsen harrastuksen aikana voi käydä itse lenkillä tai tehdä kauppareissun.

 

["vieraskin"]

Ei oo vinkkejä. Mä päivätyössä, mies yötyössä. Yhteinen vapaa viikonloppu noin kerran kuussa. Mun päivät menee rutiineihin eli hoidosta haku, päivällisen teko ja ruokailu, astiat tiskiin ja järjestely, eläinten ruokinta ja pikainen ulkoilutus, vaatteet ym pikku kakkosen aikaan, sitten iltapala, iltapesut, lukemaan iltasatua ja useimmiten tässä vaiheessa sammuminen sänkyyn samaa tahtia lasten kanssa. Aamulla ylös vähän ennen kuutta, koirien kaa lenkille, aamupala, vaatteet kaikille, syöttö, pukeminen, hoitoon, töihin... Ruokakaupassa käyn kaks kertaa viikossa ja lounaalla haen tuoretta leipää ym jota tarttee täydentää. Oma aika? Ehkä sitten kun lapset osaa tehdä asioita enemmän itse, eli oisko 5 v päästä. Seksi? Niinä ihmeellisinä päivinä kun jaksan pysyä hereillä ja mies menee vasta myöhempään vuoroon töihin. Yhteinen aika? Yksi harrastuspäivä yhdessä, jolloin mummo katsoo lapsia, silloin pari tuntia kahden, ja sekin usein purkautuu riitelyksi kaiken stressin keskellä.

Ööö. mitä sulla mies tekee muuta kuin käy töissä, jos sinä teet kotona kaiken ja käyt töissä. Kai se mies päivällisen tekee ja siivoaa ruokailun jälkeen, kun on päivä saanut levätä yötöiden jälkeen. Jo pääsee mies helpolla, kun ei edes eläimiä ulkoiluta ja ruoki.

 

[eräs vaan]

[QUOTE="vieraskin";30348969]Ööö. mitä sulla mies tekee muuta kuin käy töissä, jos sinä teet kotona kaiken ja käyt töissä. Kai se mies päivällisen tekee ja siivoaa ruokailun jälkeen, kun on päivä saanut levätä yötöiden jälkeen. Jo pääsee mies helpolla, kun ei edes eläimiä ulkoiluta ja ruoki.[/QUOTE]

Kyl sekin tekee päivällistä, yhdessä se usein tehdään, tai mies valmiiksi kun tuun töistä (pääsee koirat pidemmälle lenkille), mä lajittelen ja pesen pyykit ja mies laittaa narulle. Mut esim. kaappiin laitto on mun, kun ei se millää osaa lajitella oikeita vaatteita oikeisiin kaappeihin ja sit mä en löydä niitä kun on aika pukea lapset. Koiralenkeillä käydään joskus yhdessä koko perhe, tai uimassa tms. Mies hoitaa pääasiallisesti "kunnon" siivoukset viikonloppuisin, mä vaan siistin. Meillä on myös muita taloushommia, jotka mies hoitaa kun mä laitan lapset iltapalalle ja nukkuun, samoin ulkohommat on enimmäkseen miehen tonttia.

 

[erimieltä]

Meillä tilanne ainakin helpottui kun menin töihin ja 3 lasta tarhaan. Talohan on tyhjä päivän aikana eikä siellä tapahdu mitään.

Aamulla lapset ylös, pesut ja vaatteet. Aamupalan syövät tarhassa. Miehen kanssa samaa matkaa töihin (meillä sama työpaikka).

Iltapäivällä lapset tarhasta. Päivällisen lämmitys (einestä, puolivalmista, pakasteesta tai jääkaapista edellispäivänä tehtyä) ja syönti. Oleilua lasten kanssa sisällä ja ulkona. Kotitöitä (pyykinpesu, kevyt siivous). Esikoisen harrastusta. Lasten iltatoimet. Omaa aikaa sekä parisuhdeaikaa lasten mentyä nukkumaan.

Miehen kanssa usein nauretaan että voiko tämän helpompaa olla.

Lauantaisin tehdään viikkosiivous ja käydään kaupassa. Viikonloppuisin tehdään parempaa ruokaa. Sekä sunnuntaina kokataan pakkaseen/jääkaappiin arkipäiviksi helppoa päivällistä jonka vaan voi lämmittää.

Se on kyllä totta, että lasten kanssa on vain se 16:00-21:00 yhteistä aikaa ja onhan se vähän verrattuna kotiäitivuosiin. Mutta meillä ainakin tämä näkyy nyt laadussa, vietetään enemmän aikaa yhdessä laadukkaammin.

 

[eräs vaan]

Kyllä se varmaan sujuu paremmin, jos ei oo koko ajan väsynyt ja masentunut ja parisuhde tulehtuneessa tilassa. Sori, maalailin kamalan näkymän lapsiperheen arjesta. Voi ehkä sanoa, että meillä on se esimerkki siitä mitä se on huonoimmillaan.

Meillä sitä yhteistä aikaa lyhentää vielä työmatkat 8-tunnin työpäivän päälle, oon kotona yleensä noin viideltä, jos ei satu oleen ylitöitä. Ja lapset tarttee aamupalaa ennen hoitoon menoa, koska ehtii tulla nälkä ja kiukku kun herää puoli 7 ja aamupala päikyssä vasta 8-8.30.

 

[kaalimaan vartija]

Suosittelen lämpimästi ostamaan istelleen aikaa, eli käytännössä ulkoistamaan jotkut kodinhoitoon liittyvät asiat..

 

[jestas sentään]

Suosittelen lämpimästi ostamaan istelleen aikaa, eli käytännössä ulkoistamaan jotkut kodinhoitoon liittyvät asiat..

Eli siivous? Onko kokemusta kuinka paljon siivooja maksaa?

 

["..."]

Itseäni ainakin stressaa eniten juuri se, että nyt töihin palattua ei juuri ole lasten kanssa yhteistä aikaa viikolla. Ihan hirveää, miten vähän sitä omia lapsiaan näkee arkisin.

Itse olen minimoinut kaikki kotityöt, eli syömme eineksiä, teemme isoja satseja keittoja yms., ettei mene ruuan laittoon aikaa. Koti kannattaa myös pitää mahdollisimman siistinä, ettei menee aikaa tavaroiden etsimiseen ja jatkuvaan kaaoksen hallintaan. Kun tavarat laitetaan aina samantien paikalleen, on eläminen helpompaa. Pyykkiä pesen vain viikonloppuisin ja laitan sunnuntaina koko viikon vaatekerrat valmiiksi pinoihin kaappeihin, niin ei mene arkiaamuisin aikaa niiden etsimiseen.

 

["..."]

[QUOTE="vvvv";30348932]Se kotitöiden määräkin vähenee kun te olette töissä ja lapset kotona, ei ole ketää kotona sotkemassa
Isoja ruokamääriä kerrallaa, pakkaseen hätävaraa.[/QUOTE]

Itse en ole kokenut, että kotitöiden määrä olisi juuri vähentynyt. Pölyä ja likaa tulee ihan samaan malliin ja illan aikana lelut keretään kyllä levittää yhtä tehokkaasti kuin päivän aikana. Yksi ruokailu päivässä on vähemmin hoidettavana, se tietysti hiukan vähentää tuota työmäärää, mutta ei oleellisesti.

 

[hyvä vitsi]

Suosittelen lämpimästi ostamaan istelleen aikaa, eli käytännössä ulkoistamaan jotkut kodinhoitoon liittyvät asiat..

Ja millähän rahalla? Me ollaan alle keskituloisia kun nyt noita palkkataulukoita katellaan. Lähinnä mietityttää että ettiskö jonkun osapäiväsen hanttihomman lisäksi.

 

[hmmmm]

[QUOTE="...";30349092]Itse en ole kokenut, että kotitöiden määrä olisi juuri vähentynyt. Pölyä ja likaa tulee ihan samaan malliin ja illan aikana lelut keretään kyllä levittää yhtä tehokkaasti kuin päivän aikana. Yksi ruokailu päivässä on vähemmin hoidettavana, se tietysti hiukan vähentää tuota työmäärää, mutta ei oleellisesti.[/QUOTE]

No sun lapset on sitten varmaan aika vähän hoidossa. Normaalisti lapset syö hoidossa aamupalan, lounaan ja välipalan. Eli kotiin jää päivällinen ja iltapala. Ja harvemmin se koti itse itseensä kantaa sisälle esim. hiekkaa, likaa astioita ja pistää tavaroita levälleen sillä aikaa kun asukkaat on töissä ja päiväkodissa.

Jos lapset saa yhdessä illassa samanlaisen sotkun aikaan kuin pitkinä kotipäivinä, niin ehkä niille kannattaa pikkuhiljaa opettaa tavaroiden korjaamista leikin jälkeen.....

 

["..."]

No sun lapset on sitten varmaan aika vähän hoidossa. Normaalisti lapset syö hoidossa aamupalan, lounaan ja välipalan. Eli kotiin jää päivällinen ja iltapala. Ja harvemmin se koti itse itseensä kantaa sisälle esim. hiekkaa, likaa astioita ja pistää tavaroita levälleen sillä aikaa kun asukkaat on töissä ja päiväkodissa.

Jos lapset saa yhdessä illassa samanlaisen sotkun aikaan kuin pitkinä kotipäivinä, niin ehkä niille kannattaa pikkuhiljaa opettaa tavaroiden korjaamista leikin jälkeen.....

Lapset syövät kotona aamupalan, joten päiväkotiin jää tuo lounas ja välipala (jota ei koskaan syö niin kotona kuin päiväkodissakaan). Eli yksi ruoka vähemmän, kuten sanoin.

Ja ihan samalla tavalla kerran viikossa joutuu tekemään suursiivouksen, vaihtamaan lakanat, pesemään pyykit ja iltaisin ottaamaan harjalla isoimmat roskat keittiöstä/eteisestä pois. Ei ne sisään-ulos menokerrat nyt oleellisesti riipu siitä, ollaanko päiväkodissa vai kotona, sillä tuskin kukaan montaa kertaa päivässä ravaa sisään-ulos-sisään.
Ja en ole koskaan tajunnut tuota, että kun lapset ovat päivän kotona, he saavat levittää kaikki lelut levälleen ja aiheuttaa järkyttävän kaaoksen. Meillä on aina ollut sääntönä, että edelliset leikit siivotaan ennen seuraavien aloitusta, joten ei ole kotonaoloaikanakaan ikinä ollut kaaosta. Mutta samalla tavalla ne leikit siinä illan aikana joudutaan siivoamaan kuin koko päivän leikeistä.

 

["Jenis"]

Meillä tilanne ainakin helpottui kun menin töihin ja 3 lasta tarhaan. Talohan on tyhjä päivän aikana eikä siellä tapahdu mitään.

Aamulla lapset ylös, pesut ja vaatteet. Aamupalan syövät tarhassa. Miehen kanssa samaa matkaa töihin (meillä sama työpaikka).

Iltapäivällä lapset tarhasta. Päivällisen lämmitys (einestä, puolivalmista, pakasteesta tai jääkaapista edellispäivänä tehtyä) ja syönti. Oleilua lasten kanssa sisällä ja ulkona. Kotitöitä (pyykinpesu, kevyt siivous). Esikoisen harrastusta. Lasten iltatoimet. Omaa aikaa sekä parisuhdeaikaa lasten mentyä nukkumaan.

Miehen kanssa usein nauretaan että voiko tämän helpompaa olla.

Lauantaisin tehdään viikkosiivous ja käydään kaupassa. Viikonloppuisin tehdään parempaa ruokaa. Sekä sunnuntaina kokataan pakkaseen/jääkaappiin arkipäiviksi helppoa päivällistä jonka vaan voi lämmittää.

Se on kyllä totta, että lasten kanssa on vain se 16:00-21:00 yhteistä aikaa ja onhan se vähän verrattuna kotiäitivuosiin. Mutta meillä ainakin tämä näkyy nyt laadussa, vietetään enemmän aikaa yhdessä laadukkaammin.

Näin. Mä ainakin jaksan huomattavasti paremmin tätä työarkea kuin kotiarkea - varmaan osittain asennekysymys.

 

["Äiti kolmelle"]

[QUOTE="...";30349092]Itse en ole kokenut, että kotitöiden määrä olisi juuri vähentynyt. Pölyä ja likaa tulee ihan samaan malliin ja illan aikana lelut keretään kyllä levittää yhtä tehokkaasti kuin päivän aikana. Yksi ruokailu päivässä on vähemmin hoidettavana, se tietysti hiukan vähentää tuota työmäärää, mutta ei oleellisesti.[/QUOTE]

Mä uskon että kotitöiden määrää vähenee kun päivällä ei ole sotkijoita, mutta samalla vähenee myös huomattavasti kotitöihin käytössäoleva aika.

Silloin kun mä olin kotona oli meillä miehen kotiin tullessa ruoka valmiina ja kotihommat oikeastaan tehty, jotkut pyykit vielä saattoi olla koneessa ja tietty lasten leikkejä kesken mutta perussiivoukset, kaupassa käynnit ja pääosin pyykit hoidettu.

Nykyisin noita aikoja vasta haetaan lapset hoidosta, käydään tarvittaessa kaupassa ja palataan joka jäi siihen kuntoon mihin aamulla jäi. Sitten vast aletaan laittaa ruokaa, siivoilemaan ja laittamaan pyykkejä koneeseen.

 

[oujees]

Ei moni jaksakaan riuduttavaa arkea. Äidistä tulee monitoimikone, joka elää vain muita varten. Parisuhde typistyy vanhemmuuden velvollisuuksien hoitamiseen. Onnea kaikille, joilla ei näin käy, mutta ei ylläri, että moni parisuhde näivettyy tuossa vaiheessa ja vanhemmat uupuvat ja haluavat lopulta erota puolisostaan ja rehellisyyden nimissä osaksi viikkoa myös lapsistaan.

siivottavaa on kuten ennenkin ja ruuanlaittoa paitsi lounas (ainakin jos on koululaisiakin) ja pyykkiä melkein entistä enemmän ja erilaista muistettavaa tursuaa päiväkodista ja kouluista ja harrastuksista. Kaikki pieniä pyyntöjä, mutta niitä on paljon ja joka puolelta ja jaksaminen on jo muutenkin ylärajoilla.

siihen sittwn vielä päälle sairastelut, kotka alkavat päiväkodin aloittamisen yhteydessä, syystalven pimeys, työpaineet, kurakelit yms.

miten voisi helpottaa? Siivooja, jos on varaa. Valmisruokaa, vaikka se onkin hirveää. Omat harrastukset minimiin. Koita kestää.

 

["..."]

No kyllä ne normaalit kotityöt hoituu, mutta itsellä suurimpana murheena se, miten väsynyt on työpäivän ja pitkän työmatkan jälkeen eikä jaksa oikeasti olla aktiivisesti läsnä lasten puuhissa. Hyvinhän nuo leikkii kahdestaankin, mutta silti.

Toisekseen omakotitalo ja piha teettää kyllä aika helskutisti työtä. Harrastuksista voi vain haaveilla. Nytkin on salikorttia maksettu ties vaikka kuinka kauan käymättä kertaakaan... Tautikierteet ja niistä koituvat ylityöt, pihan syyshommat ja muut vie kyllä jo ihan kaiken vapaa-ajan.

 

[dddd]

[QUOTE="...";30349171]No kyllä ne normaalit kotityöt hoituu, mutta itsellä suurimpana murheena se, miten väsynyt on työpäivän ja pitkän työmatkan jälkeen eikä jaksa oikeasti olla aktiivisesti läsnä lasten puuhissa. Hyvinhän nuo leikkii kahdestaankin, mutta silti.

Toisekseen omakotitalo ja piha teettää kyllä aika helskutisti työtä. Harrastuksista voi vain haaveilla. Nytkin on salikorttia maksettu ties vaikka kuinka kauan käymättä kertaakaan... Tautikierteet ja niistä koituvat ylityöt, pihan syyshommat ja muut vie kyllä jo ihan kaiken vapaa-ajan.[/QUOTE]

Ihan turha yrittää olla mikään superäiti. Väsynyt saa olla ja äidilläkin on lupa huilata rankan työpäivän jälkeen. Ei kukaan jaksa olla aktiivisesti läsnä joka ilta lasten puuhissa, eikä ole tarviskaan. Kunhan edes pienen hetken käyttää aikaa lapsen huomioimiseen ja samalla voi jutustella lapsen kanssa kun tekee kotihommia. Lapset oppivat viihdyttämään itseään ja toisiaan. Mitä isommiksi kasvavat, niin sitä vähemmän edes kaipaavat aikuisen välitöntä vieressäoloa. Kavereiden seura tulee tärkeämmäksi.

 

["Jenis"]

... ja jatkanpa vielä, että hienoinen suunnittelu tekee arjesta tosi paljon helpompaa. Vkloppuna isot satsit ruokaa ja puolivalmisteita pakkaseen, kaikkien pyykkien pesu (vaatetta kantsii olla sen verran, ettei tarvi viikolla pyykätä), keittiön siivous heti kun on syöty, astianpesukone pyörimään joka ilta -> seuraavana päivänä puhtaat koneesta suoraan pöytään, lelujen raivaus ja eteisen lakaisu joka ilta. Molempiin saa kulumaan 15 minsaa maksimissaan. Meilläkin lapset syö vain lounaan ja välipalan hoidossa, mutta onhan se heti 2 ateriaa vähemmän kuin muuten.

 

[hmmmm]

[QUOTE="...";30349124]Lapset syövät kotona aamupalan, joten päiväkotiin jää tuo lounas ja välipala (jota ei koskaan syö niin kotona kuin päiväkodissakaan). Eli yksi ruoka vähemmän, kuten sanoin.

Ja ihan samalla tavalla kerran viikossa joutuu tekemään suursiivouksen, vaihtamaan lakanat, pesemään pyykit ja iltaisin ottaamaan harjalla isoimmat roskat keittiöstä/eteisestä pois. Ei ne sisään-ulos menokerrat nyt oleellisesti riipu siitä, ollaanko päiväkodissa vai kotona, sillä tuskin kukaan montaa kertaa päivässä ravaa sisään-ulos-sisään.
Ja en ole koskaan tajunnut tuota, että kun lapset ovat päivän kotona, he saavat levittää kaikki lelut levälleen ja aiheuttaa järkyttävän kaaoksen. Meillä on aina ollut sääntönä, että edelliset leikit siivotaan ennen seuraavien aloitusta, joten ei ole kotonaoloaikanakaan ikinä ollut kaaosta. Mutta samalla tavalla ne leikit siinä illan aikana joudutaan siivoamaan kuin koko päivän leikeistä.[/QUOTE]

Jaa, kyllä meillä vaan viikonloppuna tulee enempi sotkua kuin arkena. Tietysti, kun ollaan kotona. Isommat siivoushommat (esim. lakanoiden vaihto) hoidetaan viikonloppuna, jolloin se ei rasita arki-iltoja.

Tuota en nyt ihan ymmärrä että miten se lelujen siivoamismäärä sitten lisääntyy, jos kotona ollessa lapsilla esim. olis 5 leikkiä päivässä ja siivotaan ne 5 kertaa. Ja arki-iltana sitten on aikaa esim. kolmelle leikille niin siivotaan se 3 kertaa. Miten se siivoamisen määrä arkena muka LISÄÄNTYY?