Olen 22 v äiti, ei ammattia ei töitä... Opiskelemaan vai lisää lapsia?

["äiti-ihminen"]

Niin... Olen 22 v äiti ja minulla on vuoden ikäinen poika jonka kanssa olen kotosalla kun mies käy töissä. Minulla ei ole minkäänlaista ammattitutkintoa ja nyt olenkin tässä mietiskellyt että pitäisikö minulla lähteä opiskelemaan heti kun poika on tarpeeksi iso hoitoon, vai tekisimmekö toisen lapsen. Ajatus sisaruksesta toisaalta houkuttelee, toisaalta ei. Haluaisin kyllä toisen lapsen, mutta jonkinlainen ikäkriisi pukkaa päälle.

Tarkoitus oli ammatti opiskella ennen äidiksi tuloa mutta toisin kävi - lapsi tuli ehkäisystä huolimatta (oli ihan täydellinen yllätys). Kouluja ehdin vähän vain maistella. Yläasteen jälkeen kävin ammattikoulua yhden vuoden mutta lopetin kesken kun en pitänytkään alasta. Ammattikoulun jälkeen menin puoleksi vuodeksi kurssille jossa pääsin tutustumaan useisiin eri aloihin erilaisten työharjoittelujen kautta. Löysin mukavan alan, mutta en (surkealla) yläasteen todistuksellani päässyt ko. koulutukseen. Kurssin aikana tapasin nykyisen mieheni ja muutimme yhteen. Hain aikuispuolen etälukioon ja aloin lukea ylioppilaaksi samalla kun kävin töissä (etälukioon ei saanut minkäänlaisia tukiaisia). Ehdin opiskella työn ohella toista vuotta kun huomasin olevani raskaana, sinnittelin töissä ja lukiossa ja sain suurimman osan kursseista suoritettua ennen vauvan syntymää. Viimeisissä kirjoituksissa kävin vauvan ollessa muutaman viikon ikäinen. Sain ihan hyvän todistuksen eivätkä kirjoituksetkaan menneet ihan huonosti. Luulen, että ko. todistuksella minulla on ihan hyvätkin mahdollisuudet päästä kouluun, ehkä jopa ammattikorkeaan.

Nyt vain häilyn kahden vaiheilla, haenko kouluun vai pitäisikö pojalle saada ensin sisarus? Olen itse kasvanut seitsemän sisaruksen kanssa ja tuntuisi siltä että pitäisihän sitä sisaruksia olla... Toisaalta kuumeilen niin kovasti sinne kouluun! Jos tekisimme eli saisimme toisen lapsen, opiskelemaan lähtö siirtyisi vähintään parilla vuodella siitä milloin se olisi jos lähtisin heti tämän ensimmäisen jälkeen. En kovin pientä haluaisi hoitoon laittaa, olen ajatellut että sitten kun poika (tai mahdollinen kuopus) alkaa olla lähemmäs kolmen vanha, raaskisin hoitoon laittaa... Eli joka tapauksessa olisin itse vähintään 24- 25- vuotias lähtiessäni opiskelemaan - jos toisen lapsen saisimme, vieläkin vanhempi... Toisaalta taas, jos lähtisin heti opiskelemaan tulisi lapsille iso ikäero jos sisaruksen tekisimme opiskelujen jälkeen, ja se tutkintokin jäisi vain vanhenemaan kun alkaisin taas kotiäidiksi.

Alanko minä olla jo ihan ikäloppu? Mitä itse tekisit tilanteessani? Ja millaista se opiskelu on useamman lapsen kanssa, jaksaako sitä? Ja pärjääkö rahallisesti? Miehellä palkka noin 2300 e kuussa.

 

["Eee"]

Sillon pitää takoo, kun rauta on kuuma. Jos sulla on nyt opiskelumotivaatiot kohdillaan, niin kouluun. Kyllä ne sisarukset on sisaruksia, vaikka niillä olis pikkusen isompikin ikäero!

 

[Metis]

Mä olen 22v eikä myöskään minkäänlaista koulutusta.
Mietin itsekin asiaa pitkän aikaa ja koitin hakea töitä, sinne pääsemättä kun ei sitä koulutusta ole eikä kokemusta.

Mietin kolmatta lasta ja mietin kyllä vieläkin, mutta päätin hakea kouluun ja nyt odottelen uutisia sinne pääsystä ja voin sanoa, että oikein teen. Nyt on se hetki kun on aika opiskella se ammatti itselleni ja sitten kun työelämää on takana enemmän, voi miettiä vakavasti sitä kolmatta lasta.

Eli kannattaa opiskella nyt, mun mielestä.

 

["1234"]

Jos ylioppilas olet, niin AMK:Hon tai yliopistoon opiskelemaan.

 

["vieras"]

Oma päätöshän tuo on ja riippuu niin paljon motivaatiosta ja omista tavoitteista. Kuulostaa siltä, että sinulla on riski päätyä kouluttamattomaksi, jos nyt saisit toisenkin lapsen. Mä menisin kouluun.

Opiskelu on työntekoa joustavampaa ainakin joskus Voisi olla helpompi aika pienelle olla osittain hoidossa ja osittain kotosalla, josvain itse saat opiskeltua samalla.

 

["äiti-ihminen"]

Ehkä minun pitäisi lähteä opiskelemaan... Ja varmaan olisi itselle helpompaakin näin yhden lapsen kanssa.

Onko täällä ketään, joka opiskelisi tai on opiskellut amk:ssa lasten ollessa pieniä?

 

[Khisu]

Ehdottomasti menet kouluun. Jos nyt jäät tekemään toista lasta, helposti jämähdät kotiin ja on vaikeampi aloittaa taas opiskelut. Kyllä niitä lapsia kerkeät vielä tekemään, olet niin nuori.

 

[tsemppiä]

Mä "tein" mieluummin lapset ensiksi ja sitten lähdin yliopistoon opiskelemaan. Olen hyvin tyytyväinen valintoihini.
Ja molemmat tarkoituksella saatu, eli näin suunnittelimmekin.
Teet omat ratkaisusi, jos et ole varma tosiesta lapsesta, mene opiskelemaan ja mieti toista lasta myöhemmin, jos taas tulet asiasta varmaksi, yrittäkää toista ehdottomasti! Koskaan ei ole liian myöhäistä opiskella, mutta liian myöhäistä voi olla saada lapsia. Usko tai älä, alle kolmekymppisillekin käy näin.

 

[Hounds_of_love]

Miten tää haiskahtaa trollille. Miksi kukaan myöntäisi julkisesti, ettei 22v:nä ole ammattia ja sattuu olemaan ns. teiniäiti?

 

[OT]

Miten tää haiskahtaa trollille. Miksi kukaan myöntäisi julkisesti, ettei 22v:nä ole ammattia ja sattuu olemaan ns. teiniäiti?

22v teiniäiti :O
luulin että teini-ikä oli mennyt jo !
Onko 30v -> sitten vanhus äiti vai ikäloppu, mikä ikä on hyvä tehdä lapset ettet ole teiniäiti tai vanhus äiti?

 

["alma"]

Mene kouluun. Se opiskeleminen voi tuntua vaikealta useamman lapsen kanssa. Eikä tuolla yhdellä pienellä palkalla kyllä perhettä elätetä. Vaikka tältä palstalta olen kyllä oppinut, ettei siihen elämiseen juuri rahaa tarvita, ihan rakkaudella (ja sossutuilla) voi lapset kasvattaa.

 

[Metis]

Miten tää haiskahtaa trollille. Miksi kukaan myöntäisi julkisesti, ettei 22v:nä ole ammattia ja sattuu olemaan ns. teiniäiti?

MItä ihmeellistä siinä on?
Mä olen 22v TEINIäiti ja vielä kouluttamaton. Mulla ei ole muuta kun peruskoulupaperit...

Paska homma, mutta mitä sitä omaa itseään häpeilemään ja peittelemään vaan siksi että joillain on pahoja ongelmia? Pointti lienee se, että aikoo asialle tehdä jotain (siis koulutukselle)

 

[2:n äiti]

Mä lähtisin miettimään asiaa vähän eri kulmasta, eli haluatteko lapselle sisaruksia minkälaisella ikäerolla? Mun täytyy varmaan sanoa, että ensin tekisin lapset, sillä musta kiva että lapset suht. pienellä ikäerolla. Ihan makuasia tosin. Ehdit sitten vielä opiskella ihan mainiosti. Käytä äitiysloma hyödyllisesti vaikka tutustumalla hyvin mahdollisiin opiskeluvaihtoehtoihin, voisitko jotain kursseja alaan liittyen opiskella jo pikkuhiljaa monimuoto-opiskeluna kotoa käsin. Tietysti lapset etusijalle laittaen, sillä myöhemmin ikävöit kyllä niitä kotiäitivuosiasi, kun lapset olivat pieniä

 

[Khimaira]

Miten tää haiskahtaa trollille. Miksi kukaan myöntäisi julkisesti, ettei 22v:nä ole ammattia ja sattuu olemaan ns. teiniäiti?

Kyllä minäkin voin julkisesti myöntää ( olen sen tehnyt täällä aiemminkin ) ettei ollut ammattia tuon ikäisenä. Itseasiassa mulla oli ensimmäinen ammatti vasta 26- vuotiaana odottaessani kolmatta lasta.

 

[Khimaira]

Ja ap:lle: haet ammattikorkeaan- katsot pääsetkö sisään ja jos pääset niin aloitat opinnot. Et välttämättä tule heti raskaaksi, joten ehdit aloittaa opiskelut. Ja jos tulet pian raskaaksi, niin opiskele äippälomaan saakka ja sitten siirrät opintoja sinne saakka kuin pidät äippälomaa/ hoitovapaata.

Nykyisellään opiskelu on siinä mielessä helppoa, että tutorin kanssa keskustelu auttaa asioissa ja mahdollisuuksien mukaan voi vaikka suorittaa kursseja vähemmän. Joten voihan alle 3-v olla hoidossa, mutta vähemmän jos suoritat kurssejakin vähemmän.

 

[..]

Sain ekan lapsen kun olin 22v, en tosiaan kokenut olevani mikään teiniäiti. Jollain lailla huvittavaa, että joku edes ajattelee noin. Taitaa olla oma ikäkriisi iskenyt päälle, eikä muista, että 22v on kyllä jo ihan aikuinen. Tokikaan kaikki ei käyttäydy sen mukaisesti, mutta minusta normaalitapauksissa se on ihan hyvä ikä tehdä lapsia.

Mutta asiaan. Toi on vähän kakspiippunen juttu. Jos olisin varma, että haluan toisen lapsen, tekisin sen todennäköisesti ap:n tilanteessa aika pian, koska haluan lapset lyhyellä ikäerolla. Toisaalta taas, opiskelujen aloittaminen monen vuoden kotiäitinä olon jälkeen voi tuntua aika isolta kynnykseltä ja siinä on riski, että sitä vaan sitten lykkää ja lykkää.. Toisaalta, lasta et saa pienellä ikäerolla enää myöhemmin, mut opiskeluun on aikaa vielä vaikka kuinka. Ehkä jos rahatilanne vaan sen kestää niin tekisin toisen lapsen.

Mutta tsemppiä, kumpaan nyt sitten päädytkin.

 

[nevis]

vähän sama homma mulla...23v ja ei koulutusta. Lähdin lukioon (500km päähän,älkää kysykö että miksi!), no varmaan välimatka kavereihin isoin syy että lopetin..No aloitin työt ja tein ihan kokopäivä työtä ja hain sitten kauppukseen, sekin meni kesken, osa syy kun tein edelleen kokopäivä työtä (eli kouluun 8-15, töihin klo 15-24)..nyt kun tuo lapsukainen syntyi, olen miettinyt myös omia unelmiani ja ajatellut lähteä kouluun kunhan aika koittaa. Tosin minä haluan mennä oppisopimuskoulutukseen, en jaksa istua koko päivää koulussa+ opparilla sais sentäs vähän enemmän rahaa, ei tultais muuten varmaan toimeen.
Mutta kun haluan vähän sellaselle alalle että se työpaikan ettiminen voipi olla hankalaa..

 

[klbhjb]

Kouluun ehdottomasti. Siellä koulussa ei välttämättä ole enää sitten vuosien päästä kiva olla kun kaikki muut ovat hurjasti nuorempia. Ja lapsi ei ainoana kärsi, koska saa hoitokavereita ja myöhemmin sitten ehditte kyllä tehdä hänelle sisaruksia. Tuntuu tosi hurjalta jos noin nuorella on monta lasta. Itse sain esikoisen 31 vuotiaana, toisen 33 vuotiaana ja nyt 35 vuotiaana yritetään kolmatta. Jos ei olisi ammattia ja vakityötä, en tiedä miten pärjäisin. Meillä on suvussa ensin opiskeltu, hankittu talo ja työpaikka jne. ja vasta sitten tehty lapset. Liian myöhäiseksi ei lapsentekoa kannata jättää, mutta hei haloo, vasta 22 v. olet eli ehdit alle kolmikymppisenäkin vielä tehdä lapsia. Mulla se teko jäi yli kolmenkympin. Ja jos kolmatta ei tule, ei se lainkaan haittaa. Uskon kyllä sen kolmannenkin vielä tulevan, sillä siskoni 38 v. sai juuri lapsen ja meillä suvussa vanhimmat lapsia tehneet 42-44v.

 

[....]

Yhden lapsen kanssa pystyy vielä opiskella, useamman kanssa on enemmän kuin tuplasti hankalempaa. Lapset sairastelevat, joudut raahaamaan hoitoon, on hoitomaksut jne.

 

["mie"]

Ensin taataan lapsille elantoa ja sitten vasta pukataan niitä maailma täyteen Vanhingoille ei toki voi mitään. Mutta miehen elatuksen varaan ei kannata laskea koko elämää. Se on lähinnä todella typerää.


Eli kouluun vaan ensin, ehdit vielä tehdä vaikka kuinka monta lasta. Mutta mieluummin niin että itsekin selviäisit heidän elatuksesta.

 

[kkkkk]

Kouluun ehdottomasti. Siellä koulussa ei välttämättä ole enää sitten vuosien päästä kiva olla kun kaikki muut ovat hurjasti nuorempia. Ja lapsi ei ainoana kärsi, koska saa hoitokavereita ja myöhemmin sitten ehditte kyllä tehdä hänelle sisaruksia. Tuntuu tosi hurjalta jos noin nuorella on monta lasta. Itse sain esikoisen 31 vuotiaana, toisen 33 vuotiaana ja nyt 35 vuotiaana yritetään kolmatta. Jos ei olisi ammattia ja vakityötä, en tiedä miten pärjäisin. Meillä on suvussa ensin opiskeltu, hankittu talo ja työpaikka jne. ja vasta sitten tehty lapset. Liian myöhäiseksi ei lapsentekoa kannata jättää, mutta hei haloo, vasta 22 v. olet eli ehdit alle kolmikymppisenäkin vielä tehdä lapsia. Mulla se teko jäi yli kolmenkympin. Ja jos kolmatta ei tule, ei se lainkaan haittaa. Uskon kyllä sen kolmannenkin vielä tulevan, sillä siskoni 38 v. sai juuri lapsen ja meillä suvussa vanhimmat lapsia tehneet 42-44v.

Olipas tuossa taas vastaus ehkä kaikki ei halua tehdä muksuja enää 30+ vuotiaana. Itse sain esikoiseni kun olin 20v, tällä hetkellä olen 31v ja minulla on 4 lasta, nyt lapsiluku on ehdottomasti täynnä, koska yli 30v en voisi kuvitellakaan enää tekeväni lapsia.
Raskaus oli selkeästi rankempaa liki 30v kuin sillon parikymppisenä, se fakta kun on se, että FYYSISESTI kannattaisi ne lapset tehdä siinä parinkympin molemmin puolin.
Ja toisaalta, mä tahdoin lapset nuorina. Sitten kun olen tuon 40v niin lapset on jo täysi-ikäisiä/teinejä (nää nuoremmat)

itse kun sain esikoiseni mulla ei ollut kuin peruskoulun todistus ja sekin surkea, kun lapsia oli kävin työn ohessa lukion loppuun ja pari vuotta siitä hankin ammattitutkinnon. Nyt on edessä haku yliopistoon.

Koulua ehtii käymään myöhemminkin. Itse en tosiaan voisi kuvitellakaan tekeväni lapsia enää 30+ vuotiaana ja tosiaan, ei ne lapset opiskelua (eikä työntekoa) estä.

Aloittaja tekee, kuten itse haluaa tehdä. Jos nyt opinnot kiinnostaa niin sitten opiskelemaan. Taitaa vaan syksyn osalta juna ollut jo mennyt, kun eiköhän haut oo jo ainakin pääosin menneet.

 

[opiskele]

Hae kouluun, ei se heti ala, samoin kuin ei todennäköisesti raskauskaan. Vaikka alkaisi, vauva ei synny heti. Ehdit opiskella hyvän aikaa ennen toisen syntymää

 

[Anatolia]

[QUOTE="äiti-ihminen";26304083]
Onko täällä ketään, joka opiskelisi tai on opiskellut amk:ssa lasten ollessa pieniä?[/QUOTE]
Pienistä en tiiä, mutta 3 v ja 5 v nuo oli kun opinnot aloitin.

Nyt olen viittä vaille valmistunut, lapset pian 8½ v ja 6½ v, ja raskausviikkoja kasassa 37.

Ei lapset ole este, joskus ehkä vähän hidaste, mutta tosi monella amk:ssa on lapsia ja siinä ne opinnot sujuu kuten muillakin

 

[tytönjapoikienmamma]

Kuulostaa siinä mielessä hyvältä, että mietit elämääsi ja valintoja, ratkaisuja. Monen olisi syytä tehdä niin. Elämässä on tosi vaikeaa tietää, mitä missäkin tilanteessa kannattiais tehdä, kun asioilla on niin monta puolta. Joihinkin asioihin voi vaikuttaa paljonkin itse, sitten loppu on sattumaa, kohtaloa , johdatusta (miten kukakin sen ajattelee)

Jos pitäisi sanoa jompikumpi vaihtoehto, niin äkkiseltään sanoisin, että jos olet 22v ja yhden lapsen äiti, vailla ammattia, niin mene opiskelemaan ja sitten vasta lisää lapsia. Mutta kuten sanottu, asiat ei ole yksinkertaisia..

 

["mmmm"]

[QUOTE="äiti-ihminen";26304057]
Alanko minä olla jo ihan ikäloppu? Mitä itse tekisit tilanteessani? Ja millaista se opiskelu on useamman lapsen kanssa, jaksaako sitä? Ja pärjääkö rahallisesti? Miehellä palkka noin 2300 e kuussa.[/QUOTE]

Ikäloppu ??? Itse olen 35v ja harkitsen uusia opiskeluja. Tosin kaksi tutkintoa ja kaksi lasta löytyy ennestään.

Sinuna opiskelisin nyt jos siltä tuntuu ja opiskelujen aikanakin voi hyvin olla raskaana ja hoitaa lasta.