Olen niin pettynyt mieheen, kun haluaisi aloittaa yliopisto opinnot:(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja itkettää
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mun miehellä oli jo parikin ammattia. Kannustin hakemaan vaan alalle, johon halusi. Haki 4 kertaa yliopistoon. Oli jo 30v kun valmistui. Kotoaan ei saanut koskaan mitään tukea. Joutui ottaa opintolainaa jo tosi nuorena, kun duunarivanhemat mieluummin säästävät itselleen kiinteistöjä, useampia.
Tapasimme parikymppisenä, ja mies oli armeijassa, ja hänellä oli vaan velkaa. Ja vanhemmat, jotka vaativat häntä ilmaiseksi tekemään töitä sinnepäin.

Minulla taas säästöt, jotka yh-äitini säästänyt.

Minusta ei olisi kiva, että olisin omilla haaveillani estänyt jonkun toisen haaveet toteutumasta. minä valmistuin miestä aiemmin ja menin töihin heti äitiysloman jälkeen, jotta pystyin elättää perheen. Kun kuopus syntyi, mies oli jo työelämässä. Jos toivot että te vietätte hyvää elämää, nin onhan hoitajilla ihan hyvät palkat.

Tuota biletystouhua en ihan ymmärrä aikuiselta mieheltä.
 
Hyvä että miehellä on haaveita ja kunnianhimoa. Sun kuuluis nyt olla sen tukena tässä asiassa, jos haluat että suhteenne jatkuu. Ja sitten voit myös odottaa samaa mieheltäsi omien haaveidesi suhteen. Keskustelemalla ja toisen toiveet huomioimalla varmasti löytyy joku kultainen keskitie, jos niin on tarkoitettu...
 
Onko sitten parempi, että miehesi tekee töitä loppuikänsä ammatissa, jossa ei viihdy? Ja miettii vielä vanhanakin, että vitsi kun olisin silloin voinut opiskella... Kieltämällä opiskelut mieheltäsi teet hänestä vaan katkeran ja nimenomaan katkeran sua kohtaan, jos hänen pitää valita sinun tai opiskelujen välillä. Ja nythän ne opinnot on helpompi suorittaa kun ei ole vielä lapsia eikä vastuuta perheen elättämisestä. Te olette olleet yhdessä vasta pari vuotta, teillä on aikaa koko loppuelämä.
 
Siis on hän mulle puhunut opiskeluista ja siitä ettei tykkää töistään, mutta jotenkin toivoin ja ajattelin että on vain puhetta... Oli sitten laittanut paperit menemään ja päässytm harmikseni.

Emme siis vielä asu yhdessä, mutta oli suunnitelmissa kevään aikana muuttaa yhteen, olen nyt ruinannut yhteen muuttoa jo vajaan vuoden että alkaa olla aikakin. Mutta. Kuvittelin että olisimme ostaneet kivan asunnon, mutta eihän se enää onnistu jos toinen opiskelee, nyt pitää mennä vuokralle johonkin typerään luukkuun:( Paitsi että mies alkoi taas empiä, sanoi että ei ehkä ihan vielä haluaisikaan muuttaa yhteen, ehkä ensi syksynä vasta voisi katsoa. Että mua itkettää kun kaikki haaveet romuttui.

Kyllä tässä kävi nyt niin, että poikaystäväsi tajusi, että ei halua viettää vartijana loppuikää eikä myöskään kouluttamattoman, koulutusta vastustavan ruinaajan kanssa. Mitään yhteenmuuttoa ei teille tuu tapahtumaan.
 
Kouluun vaan mies!
Sulla on töitä riittänyt ja sulla siis menee ihan kivasti omassa elämässä.
Miehelläkin on oikeus elää omaa elämäänsä ja opiskella, jos siltä tuntuu.
Ymmärtäisin valituksen, jos mies aloittaisi vaikkapa viinanjuonnin ym. mistä on suoraa haittaa koko perheelle.
Te siis ette edes asu yhdessä, joten mies on täysin vapaa tulemaan ja menemään ja opinnot ei ole koskaan pahitteeksi.
Olette kumpikin jo sen ikäisiä, että pitäisi osata olla aikuisia tässä tilanteessa. Mies selvästikin ei ole tyytyväinen tän hetkiseen elämäänsä ja työhönsä ja tarttuu tilaisuuteen kun se nyt on mahdollista. Älä ole jarruna miehellesi vaan tue häntä ja ole itse oikeasti aikuinen äläkä itsekäs pikkukakara, joka itkee menetetyn tikkarin perään jo ennenkuin sitä on edes menetetty.
 
Nyt teidän pitää kyllä ihan istua alas ja keskustella, mitä kukin haluaa elämältä/parisuhteelta/perheeltä.

Meillä (minä 31, mies 34) on molemmilla yliopistotutkinnot, opiskeltu on pitkään ja tehty viimeiset 6-10 vuotta akateemisia pätkätöitä opintojen ohella ja sen jälkeen. Rahassa ei todellakaan kylvetä yliopistopalkoilla, mutta ollaan pidetty tärkeänä sitä, että työ on kehittävää ja kiinnostavaa.

Nyt oon itse lähdössä opiskelemaan lisää (kun nykyinen työura ei ole sitä mitä haluan) ja tulot tippuu vuodenvaihteessa puoleen nykyisestä. Mies ei oo missään vaiheessa sanonut sanallakaan mitään suunnitelmaa vastaan, on sanonut että hienoa jos löydät itsellesi sellaisen ammatin, että meet töihin mielelläsi. Että nipistetään sitten muutaman vuoden jostain muusta. Se tuo niin paljon lisävoimia myös perhe-elämään, kun ei joka päivä tartte olla k**pä otsassa töiden takia.

Mutta tää on tietenkin vain meidän ajatusmaailmaa. Jos koet että turvattu tulotaso on sinulle korkeimmalla prioriteeteissa, niin silloin sinun pitää elää sen mukaan. Kannattaa sitten miettiä, onko teidän arvomaailmat miehen kanssa ollenkaan samanlaiset?
 
Miksi ihmeessä 26-vuotias nuori mies tai nainen EI saisi käydä opiskelijabileissä? :O Täällä on nyt muutamassa viestissä käynyt tämä ilmi. EIhän se enää tuossa iässä ole silmitöntä ördäämistä, vaan hauskanpitoa, johon toki kuuluu alkoholiukin, ajanviettoa, kavereiden tapaamista, saunomista, baarissakin käydään. Miksi se on väärin?

Itse ainakin ahdistuisin ja nauraisin päin naamaa, jos mieheni saisi päähänsä kieltää minulta opiskelijabileet. Olen 27. Onneksi hän kannustaa käymään, koska muistaa omilta opiskeluajoiltaan, miten hauskaa se oli. Käy vieläkin välillä piipahtamassa vanhan laitoksensa bileissä moikkaamassa tuttuja ja viettämässä iltaa.
 
Miksi ihmeessä 26-vuotias nuori mies tai nainen EI saisi käydä opiskelijabileissä? :O Täällä on nyt muutamassa viestissä käynyt tämä ilmi. EIhän se enää tuossa iässä ole silmitöntä ördäämistä, vaan hauskanpitoa, johon toki kuuluu alkoholiukin, ajanviettoa, kavereiden tapaamista, saunomista, baarissakin käydään. Miksi se on väärin?

Niissä bileissä voi tavata hoikkia, kauniita, fiksuja ja koulutettuja naisia. Harmittaahan sellainen, jos itse sattuu olemaan jotain muuta.
 
Miksi ihmeessä 26-vuotias nuori mies tai nainen EI saisi käydä opiskelijabileissä? :O Täällä on nyt muutamassa viestissä käynyt tämä ilmi. EIhän se enää tuossa iässä ole silmitöntä ördäämistä, vaan hauskanpitoa, johon toki kuuluu alkoholiukin, ajanviettoa, kavereiden tapaamista, saunomista, baarissakin käydään. Miksi se on väärin?

Itse ainakin ahdistuisin ja nauraisin päin naamaa, jos mieheni saisi päähänsä kieltää minulta opiskelijabileet. Olen 27. Onneksi hän kannustaa käymään, koska muistaa omilta opiskeluajoiltaan, miten hauskaa se oli. Käy vieläkin välillä piipahtamassa vanhan laitoksensa bileissä moikkaamassa tuttuja ja viettämässä iltaa.

no niinpä. Opiskelijabileissä kun sen viinanjuonnin lisäksi ja ohella voi
-tutustua kivoihin ihmisiin samalta alalta
-keskustella opintoihin ja alaan liittyvistä asioista eri tavalla kuin ihmisen kanssa, joka ei ko. alaa tai oppilaitosta tunne
-tästä keskustelusta saa usein myös apua ja lisäpotkua opintoihin
-ns. verkostoitua, siitä on hyötyä tulevaisuudessa
-saada ihan oikeitakin kavereita, en tarkoita, että pitäis tutustua vain "tuosta tyypistä on mulel vielä joskus hyötyä" -asenteella
 
[QUOTE="vieras";22316362]Niissä bileissä voi tavata hoikkia, kauniita, fiksuja ja koulutettuja naisia. Harmittaahan sellainen, jos itse sattuu olemaan jotain muuta.[/QUOTE]

Ja lisään vielä, että yliopistopiireissä hoito-alan työntekijät ovat tyhmiä ihmisiä :) Tai sellainen mielikuva heistä on siellä piireissä
 
[QUOTE="vieras";22316362]Niissä bileissä voi tavata hoikkia, kauniita, fiksuja ja koulutettuja naisia. Harmittaahan sellainen, jos itse sattuu olemaan jotain muuta.[/QUOTE]

Voiko tuo todella olla oikea syy kontrolloida toisen vapaa-ajan viettoa? Minä kannatan bileitä, niissä on hauskaa ja tutustuu samanhenkisiin ihmisiin, verkostoituu (josta voi olla yllättävää hyötyäkin myöhemmin), saa nollata ja nauraa.

Ja jos tuo todella on se syy, niin voi, voi. Silloinhan se on täysin sen kontrolloijan syy. Elämässä kun joutuu liikkumaan ulkona välillä ja siellä voi törmätä ihmisiin, kauniisiinkin:D TÄmä on vaan nyt asia, joka tulee normaalin ihmisen kestää. Tosin, ap ei nyt vaikuttanutkaan normaalilta.

Ymmärtäisin bileissä käynnin rajoittamisen, jos olisi esim. pieniä lapsia. Silloinkin syynä olisi ajanpuute, eikä se, että tuon ikäisen vanhemman ei muka kuuluisi käydä.
 
[QUOTE="hoitsu";22316392]Ja lisään vielä, että yliopistopiireissä hoito-alan työntekijät ovat tyhmiä ihmisiä :) Tai sellainen mielikuva heistä on siellä piireissä[/QUOTE]

Ainakaan ap ei älyllä loista, koulutusvastaisuudessaan.. Jos olisin mies, en tahtoisi tuolla ajatusmallilla olevaa naista lasteni äidiksi, estämään heitäkin olemasta mitä haluavat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Miestään tukeva;22316294:
Hyvä että miehellä on haaveita ja kunnianhimoa. Sun kuuluis nyt olla sen tukena tässä asiassa, jos haluat että suhteenne jatkuu. Ja sitten voit myös odottaa samaa mieheltäsi omien haaveidesi suhteen. Keskustelemalla ja toisen toiveet huomioimalla varmasti löytyy joku kultainen keskitie, jos niin on tarkoitettu...
PEESI
 
Ainakaan ap ei älyllä loista, koulutusvastaisuudessaan.. Jos olisin mies, en tahtoisi tuolla ajatusmallilla olevaa naista lasteni äidiksi, estämään heitäkin olemasta mitä haluavat.


Totta.
Mutta aloituksesta piilee kypsymättömyys ja kokemattomuus elämän monilla saroilla.
Ehkäpä jonkinlaista piiloläheisriippuvuutta ja menettämisen pelkoakin kokee tuo kirjoittaja.
Hetken mietittyään toivottavasti huomaa, että elämässä pitää mennä eteenpäin ja jos niin on tarkoitettu, niin alkuperäinen pysyy poikaystävänsä kuvioissa myös opintojen aloittamisen jälkeenkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja älä ole itsekäs;22316315:
Kouluun vaan mies!
Sulla on töitä riittänyt ja sulla siis menee ihan kivasti omassa elämässä.
Miehelläkin on oikeus elää omaa elämäänsä ja opiskella, jos siltä tuntuu.
Ymmärtäisin valituksen, jos mies aloittaisi vaikkapa viinanjuonnin ym. mistä on suoraa haittaa koko perheelle.
Te siis ette edes asu yhdessä, joten mies on täysin vapaa tulemaan ja menemään ja opinnot ei ole koskaan pahitteeksi.
Olette kumpikin jo sen ikäisiä, että pitäisi osata olla aikuisia tässä tilanteessa. Mies selvästikin ei ole tyytyväinen tän hetkiseen elämäänsä ja työhönsä ja tarttuu tilaisuuteen kun se nyt on mahdollista. Älä ole jarruna miehellesi vaan tue häntä ja ole itse oikeasti aikuinen äläkä itsekäs pikkukakara, joka itkee menetetyn tikkarin perään jo ennenkuin sitä on edes menetetty.
Juuri näin.
 
Akka pelkää ihan aiheellisesti että mies tapaa yliopistossa huomattavasti fiksumpia naisia kuin hän, ja jättää kuin nallin kalliolle. Todennäköisesti ja toivottavasti näin käy. Eihän tuollaista kumppania kukaan kestäisi, ihme ettei ole jo heivannut sua. Pitäisi leikkiä kotia vielä tuollaisen ruikuttajan kanssa jolle on ihan sama viihtyykö toinen työssään vai ei! Kunhan vaan saa leikkiä hienoa kotia. Voi apua sentään. Onneksi mies taitaa ajatella vähän fiksummin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja itkettää;22316113:
Nuo touhut kuuluisi hoitaa alle 24 vuotiaana jos on hoitaakseen. Ei ole 26 vuotiaan aikuisne miehen touhua. Olen niin ärsyyntynyt ja pettynyt. Olisi valinnut edes amk:n tai oppisaopimuksella joku uusi ammatti joa on niin palava halu päästä koulun penkille persettään kuluttamaan. Mä en vaan ymmärrä miksi näin, kun on jo työ:(
Eihän tuollasita jaksa kukaan. Oma veikkaus, että ajat tuolla vittumaisuudellasi miehen pois, sitten olet yksin.
 
Siis hä?
Ette edes asu yhdesä ja nyt jo näyttää hälyttävältä tuo kontrollointi.
Ei se muu elämä lopu vaikka seurustelee, ehkä teitä ei ole tarkoitettu toisillenne?
 
[QUOTE="hoitsu";22316392]Ja lisään vielä, että yliopistopiireissä hoito-alan työntekijät ovat tyhmiä ihmisiä :) Tai sellainen mielikuva heistä on siellä piireissä[/QUOTE]

Ai, mä en ole tuollaiseen asenteeseen törmännyt. Mä opiskelen oikeustieteellisessä kolmatta vuotta ja esimerkiksi omalla vuosikurssillani on useita henkilöitä, jotka ovat ammatiltaan sairaanhoitajia. Ovat siis vaihtamassa alaa, eivätkä todellakaan ole sieltä tymimmästä päästä.

Mutta joo, ap:n tapauksesta olen sitä mieltä, että ehkäpä sinä ap olet pitänyt seurusteluanne vakavampana kuin mies, tai sitten mies on tullut toisiin ajatuksiin seurustelunne suhteen (perustan ajatukseni lähinnä siihen, että mies on nyt perumassa yhteenmuuttoakin). Ehkä hän on huomannut kaipaavansa elämältään täysin jotain muuta.
 
[QUOTE="noh";22316480]Ai, mä en ole tuollaiseen asenteeseen törmännyt. Mä opiskelen oikeustieteellisessä kolmatta vuotta ja esimerkiksi omalla vuosikurssillani on useita henkilöitä, jotka ovat ammatiltaan sairaanhoitajia. Ovat siis vaihtamassa alaa, eivätkä todellakaan ole sieltä tyhmimmästä päästä.

Mutta joo, ap:n tapauksesta olen sitä mieltä, että ehkäpä sinä ap olet pitänyt seurusteluanne vakavampana kuin mies, tai sitten mies on tullut toisiin ajatuksiin seurustelunne suhteen (perustan ajatukseni lähinnä siihen, että mies on nyt perumassa yhteenmuuttoakin). Ehkä hän on huomannut kaipaavansa elämältään täysin jotain muuta.[/QUOTE]

Kirotusvireitäni korjailin...:D
 
Ajattele positiivisesti. Eikö ole pelkästään hyvä, että asia tuli jo nyt esille? Siis jo ennenkuin olette muuttaneet saman katon alle? Myös tuo, että miehen käsitys teille sopivasta lastenhankinta-ajasta on eri kuin sinulla? Jos sulla on kiire lastenhankintaan ja miehellä ei, kannattaa ehkä miettiä sitä yhteenmuuttamistakin uudestaan.
 

Similar threads

Yhteistyössä