olen niin v***n kateellinen

[ärsyttävä ämmä]

lottovoittajille. oma elämä on mennyt vuodesta 2000 koko ajan alamäkeä. jopa lasten elämien alkutaipaleet ovat olleet täynnä surua. yksinkertaisesti kaikki menee pieleen, pettäjämies, lievästi vammainen lapsi, rahahuolet, toinen vanhempi kuoli (turha kuolema, väkivallan uhrina) toisen kanssa meni välit lopullisesti, liian pieni koti eikä varaa suurempaan, ei ole rahaa edes vaunuihin, postiluukusta putosi 700e vuokrarästilasku, mies oli jättänyt maksamatta enkä tiennyt. koti on vaarassa mennä alta, auto on koko ajan rikki ja katsastus edessä, en saa töitä lukuisista hakemuksista huolimatta, en pääse opiskelemaan kun lapsille ei löydy hoitopaikkaa eikä koulusta oteta yhteyttä eikä he edes vastaa puheluihin tai sähköposteihin. minut yritettiin raiskata, minut pahoinpiteli mies jolla ei ollut varaa maksaa korvauksia ja pääsi kun koira veräjästä. EI JOUTUNUT MITENKÄÄN VASTUUSEEN.

OLEN NIIN KYLLÄSTYNYT. paska parisuhde, paska koti.... pariterapia ei näytä tuottavan paljoakaan tuloksia. laskut kasautuu.... mies on ainut joka tukee taloudellisesti kun käy kerran töissäkin. olen tehnyt kaikkeni miehen hyväksi, autan aina ystäviäni ja perhettäni sekä myös appivanhempiani ja kaikkia lähelläni, antaisin vaikka silmät päästäni läheisteni vuoksi. annan ja annan vaikka itsellä ei olisi paljon mitään.

yritän uskoa että jotain hyvää tapahtuisi myös mulle, mutta ei.. en saa edes tukea omalta perheeltäni (vanhemmalta tai sisaruksilta) vaikka tilanne olisi mikä. eivät mitenkään halua auttaa minua. aina on joku selitys miksi ei ehdi tai vaativat rahaa esim jos on lapsenvahtina. onneksi appivahnhemmat ovat kilttejä. enkä minä miestäni vihaa, hän on vaan ajattelematon, ja yritämme korjata huonoa parisuhdetta. en vaan pääse eteenpäin enkä ole varma miehen panoksesta kaikkeen. olen liian kiltti ja sinisilmäinen...

 

[dsafs]

ruoho näyttää vihreemmältä aidan toisella puolella...

 

["hei"]

ootko ite lotonnu??

 

[ärsyttävä ämmä]

minulla on huono omatunto siitä että olen niin kateellinen että oikeen itkettää.....ei sais kadehtia, mutta tuntuu kun kaikki kaatuis päälle ja jollain muulla kääntyy koko elämä ympäri 7 numeron takia. ei vaan meillä. koko ajan tulee takapakkia. vaikka jumalauta kuinka yritän itse olla reilu ja hyvä. annan uusia mahdollisuuksia vaikka joku olisi kuinka epäreilu minua kohtaan, lainaan aina muille tavaroitani ja ruokin muiden lapsia... en tunnu saavan enään edes kiitosta. ei elettäkään että joku arvostaisi tekemiäni asioita. Ystävänikin tuntuu vaan tulevan kylään ja menevät suoraan jääkaapille tai meikeilleni ja sanovat vaan et "lainaan hiukan", ja mielelläni lainaankin mutta kun ei edes kiitosta sanota.

anteeksi purkaukseni, ei ole ketään enää kelle kertoa tunteistani koska olen kaikille muille se tukipilari eikä kellään tunnu olevan aikaa istua alas mun kanssa.

 

[ärsyttävä ämmä]

[QUOTE="hei";24752298]ootko ite lotonnu??[/QUOTE]

joka lauantai, paremman elämän toivossa. olen optimistinen luonteeltani mutta nyt tuli joku romahdus..

 

["vieras"]

Mä vähän luulen, että se lottopotti ei sun ongelmiasi ratkaisisi...

 

[hmph]

Suomalaiset lottovoittajat eivät osaa käsitellä niin suurta rahamäärää. Iso osa lottovoittajista ryyppääkin itsensä hengiltä vuoden sisään lottovoitosta. Vau mitä glamouria, vai mitä?! B)

 

[moii]

voih..sun pitää oppia pistämään rajat...ei mun ystävät ainakaa jääkaapille mene ym. , ei se oikeen kuulosta normaalilta hommalta sellanen.. kateus ei sua auta muuta kuin rypemään itsesäälissä ja inhossa. Ota pieniä askeleita eteenpäin muutoksen tiellä, onnittele itseäsi jo vaikkapa siitä, että olet saanut aikaiseksi hakeutua terapiaan, yrittää koulutukseen jne. Se on jo suunta parempaan päin.

tsemppiä!!

 

[Phoebsi]

Älä sattumasta ole kateellinen, ole sitten jos joku on rehkinyt omalla työllään itselleen omaisuuden ja itse et ole edes yrittänyt.

 

["hehe"]

Suomalaiset lottovoittajat eivät osaa käsitellä niin suurta rahamäärää. Iso osa lottovoittajista ryyppääkin itsensä hengiltä vuoden sisään lottovoitosta. Vau mitä glamouria, vai mitä?! B)

Mä en usko että ryyppäisin, en juo nimittäin alkoholia muutenkaan. Muulla tavalla kyllä saattaisin seota, mut lähinnä kulutushysteriaan, ja sit ampuisinki itteni ku kaikki rahat oiski yht' äkkiä mällätty.

 

["joooo"]

Älä sattumasta ole kateellinen, ole sitten jos joku on rehkinyt omalla työllään itselleen omaisuuden ja itse et ole edes yrittänyt.

itse asiassa lottovoiton eteenkin joutuu tekemään töitä sen saadakseen. Sun täytyy maksaa kupongista, kävellä vaikkapa sinne kioskille se laittamaan ja keksiä hyvät numerot. Työtähän se sekin on

 

[ärsyttävä ämmä]

Suomalaiset lottovoittajat eivät osaa käsitellä niin suurta rahamäärää. Iso osa lottovoittajista ryyppääkin itsensä hengiltä vuoden sisään lottovoitosta. Vau mitä glamouria, vai mitä?! B)

lahjottaisin suuren osan lapseni leikkaus sairaalalle! maksaisin vanhempani velat, appivanhempieni velat, veljeni koulun ja asumisen koulun ajaksi jenkeissä, maksaisin mieheni velat, lasten sijoitustilille laittaisin, ostaisin talon, veisin apua nepalin orpokoteihin (nyt jo olen lahjoittajana monessa hyväntekeväisyys järjestössä, vaikka itellä ei paljoa olekkaan) ajattelen vaan jotenkin että jos on hyvä tälle maailmalle niin karma astuu peliin ja antaa myös hyvää itselle. miks mulle sattuu ja tapahtuu mutta ei oikeesti mitään hyvää, ja jos tapahtuu hyvää niin siihen liittyy myös jotain pahaa ja kaikki menee vaan pilalle.

 

["jff"]

Samaa mieltä, en usko, että se lottopotti olis mikään ratkaisu. Yhden asian se ratkaisisi, saisit laksut maksettua ja sitä materiaa hankittua, iso koti ja vaikka hieno auto. Mitäs sitten? Mies voi pettää siltinkin ja kaikki muutkin asiat ois ennallaan. Raha kyllä helpottaa elämässä, mutta en usko että se ketään sen onnellisemmaksi tekee muuten, siis ainakaan tollanen miljoonien potti, sekaisinhan siitä menee ja asiat pian varmaan huonomminkin ainakin ihmissuhteiden osalta. Tsemppiä sulle ja toivottavasti hyvät tuulet puhaltaa lottovoiton puutteesta huolimatta.

 

[ei nä]

joka lauantai, paremman elämän toivossa. olen optimistinen luonteeltani mutta nyt tuli joku romahdus..

No sehän on vaan tyhmää, laittaa rahaa pois joka lauantai. Osta ruokaa sillä rahalla ja ala miettiä millä saat elintasoasi paremmaksi ihan jollain konkreettisilla keinoilla, tuon toivomisen ja uskottelun sijaan.

 

[Phoebsi]

[QUOTE="jff";24752388]Samaa mieltä, en usko, että se lottopotti olis mikään ratkaisu. Yhden asian se ratkaisisi, saisit laksut maksettua ja sitä materiaa hankittua, iso koti ja vaikka hieno auto. Mitäs sitten? Mies voi pettää siltinkin ja kaikki muutkin asiat ois ennallaan. Raha kyllä helpottaa elämässä, mutta en usko että se ketään sen onnellisemmaksi tekee muuten, siis ainakaan tollanen miljoonien potti, sekaisinhan siitä menee ja asiat pian varmaan huonomminkin ainakin ihmissuhteiden osalta. Tsemppiä sulle ja toivottavasti hyvät tuulet puhaltaa lottovoiton puutteesta huolimatta.[/QUOTE]

Miksi siinä menisi sekaisin, ja miten ihmeessä siinä olisi ihmissuhteet huonommalla tolalla?

 

[ärsyttävä ämmä]

Älä sattumasta ole kateellinen, ole sitten jos joku on rehkinyt omalla työllään itselleen omaisuuden ja itse et ole edes yrittänyt.

mä yritän ja yritän ja yritän! parhaani mukaan yritän joka päivä korjata asiat ja tehdä töitä mutta aina tulee lisää hankaluuksia! YRITÄN HELVETTI JOKA PERKELEEN TAVALLA. elämäni on yhtä helveti onnettomien sattumien sarjaa!! pomoni erotti minut koeajan jälkeen ilman mitään syytä(paitsi en vastannut flirttiin), vaikka lupasi vakipaikan minkä takia en mennyt kouluun, enkä pääse enää... kaikki vaan menee pilalle. lapseni vammaistukien kanssa saa taistella. onneksi on rakkaus

 

[ärsyttävä ämmä]

lottovoitolla sais niin paljon hyvää aikaseks, sekä turvattua lasten tulevaisuuden. en olisi miehestä riippuvainen. miten se ei muka auttais..... ja tapahtuis edes jotain mikä osoittais sen että mua ei oo unohdettu

 

[Phoebsi]

mä yritän ja yritän ja yritän! parhaani mukaan yritän joka päivä korjata asiat ja tehdä töitä mutta aina tulee lisää hankaluuksia! YRITÄN HELVETTI JOKA PERKELEEN TAVALLA. elämäni on yhtä helveti onnettomien sattumien sarjaa!! pomoni erotti minut koeajan jälkeen ilman mitään syytä(paitsi en vastannut flirttiin), vaikka lupasi vakipaikan minkä takia en mennyt kouluun, enkä pääse enää... kaikki vaan menee pilalle. lapseni vammaistukien kanssa saa taistella. onneksi on rakkaus

Äh, inhottavaa Kyllä mä kateuden ymmärrän, mutta yritä, yritä ja yritä päästä siitä tunteesta eroon. Se kuluttaa, eikä auta yhtään.

 

[ei nä]

lottovoitolla sais niin paljon hyvää aikaseks, sekä turvattua lasten tulevaisuuden. en olisi miehestä riippuvainen. miten se ei muka auttais..... ja tapahtuis edes jotain mikä osoittais sen että mua ei oo unohdettu

Nyt olet riippuvainen tuosta lottoamisesta. Lopeta heti ja säästä sekin raha.

 

[rampa]

Siunausta aloittajalle. Kateellinen ei saisi olla, tunnistan tuon tunteen itsestänikin toisinaan. Etenkin terveyden suhteen, mutta niinhän se menee, että itsellään olevia asioita ei osaa arvostaa vaan kadehtii muilla olevia asioita. Kehotan teitä lähestulkoon luopumaan tuosta lottovoitto- tai muusta vastaavasta jättivoittoajatuksesta. Keskittykää sen sijaan ajattelemaan niitä vaihtoehtoja, jotka ovat varmoja rahastonne ja onnellisuutenne kohottajia. Tehkää enemmän työtä, opiskelkaa uusi parempipalkkaisempi ammatti, miettikää mistä saatte onnellisuutta! Ja loppujen lopuksi, ei se raha ole elämässä tärkeintä vaikka huoleton määrä rahaa helpottaisikin ongelmia rutkasti. Mitä tekisit sillä isollakaan rahasummalla jos menettäisit rakkaimpasi, etkä voisi nauttia siitä heidän kanssaan jne.