Olen niin väsynyt koko elämääni..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ihmeissään
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
I

ihmeissään

Vieras
Kaikki pitäis olla ihan ok, mutta mutta...

Mä oon niin väsynyt, ihan kaikkeen. Tekis vaan mieli nukkua monta viikkoa putkeen. En jaksa pyörittää perusarkea, tehdä ruokaa, viikkailla pyykkejä, leikkiä lasten kans tai yleensä mitään.

Olen jotenkin turhautunutkin kaikkeen. Mulla on työ ja mies ja 2 lasta. Jotenkin vaan tuntuu, etten saa mistään mitään käteen. Mies ei tajua huomioida mua, viime viikon on vaan tiuskinut ja äyskinyt kaikesta. Se ei kerro mulle mitään omasta elämästään ja sitä häiritsee, kun kyselen. Tuntuu, et miehellekin tämä meidän perhe on vaan rasite. Meillä ei oo kauheen kivaa yhdessä perheenä. Lapset tuntuu taakalta. Työ on ihan ok.

Tuntuu, että olen nyt särkymispisteessä ja tästä ei vaan enää jaksa eteenpäin.. Olen venynyt ja venynyt, mutta nyt tuli jotenkin totaalinen stoppi. En vaan jaksa..

Kiitos ja anteeksi..
 
mullakin on ollut tuommoista vuosikausia, paitsi että mies oli alkoholisti. erottiin vaan eipä se elämää niin paljon ole piristänyt. pikku jelppi oli kun aloin ottaan d-vitamiini lisää. en tiedä kannattaako lääkäriin mennä jos ei satu joku poikkeuslääkäri kohdille, muuten ne varmaan määrää jotain nukahtamislääkettä.

en edes ymmärrä miksi täällä pitää pyöriä, tehdä töitä niin että saisi rahaa ruokaan ja tavaraan ja vuokraan ja sitten kuolla pois. Miksi?
 
meillä vähän sama tilanne... mä kävin lääkärissä, sain masennukseen lääkityksen, mutta mitä se auttoi??... mies ei ole muuttunut yhtään, ei huomioi, ei puhu ei mitään.
Nyt ollaan tien päässä ja ero häämöttää, maanantaina alan hoitaa asioitani, hommaan kämpän ym..

pahalta tuntuu, mutta mies ei halua puhua tai sopia koska on helpompi erota kun koittaa sopia. Itse en enää jaksa, vaan luovutan ja lähden! :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja mato:
meillä vähän sama tilanne... mä kävin lääkärissä, sain masennukseen lääkityksen, mutta mitä se auttoi??... mies ei ole muuttunut yhtään, ei huomioi, ei puhu ei mitään.
Nyt ollaan tien päässä ja ero häämöttää, maanantaina alan hoitaa asioitani, hommaan kämpän ym..

pahalta tuntuu, mutta mies ei halua puhua tai sopia koska on helpompi erota kun koittaa sopia. Itse en enää jaksa, vaan luovutan ja lähden! :(

Onko sulla lapsia?
 
meillä 3 lasta, mies vaan sanoo, että lapset sopeutuu, eikä niiden tarvii luopua kummastakaan. On kuulemma ok että lapset asuu mun kans, hän soputuu kuulemma myös.. (?)
 
Alkuperäinen kirjoittaja mato:
meillä 3 lasta, mies vaan sanoo, että lapset sopeutuu, eikä niiden tarvii luopua kummastakaan. On kuulemma ok että lapset asuu mun kans, hän soputuu kuulemma myös.. (?)

Ok, onko teillä sattunut jotain, kun kirjoitit, et pitäisi sopia? Vai tarkoitatko, että pitäisi sopia ihan perusarjesta?
 
Sopia ja puhua perus arjesta, nimittäin kun mulla ei ole ollut mitään omaa juttua moneen vuoteen. Aina sanoo, et mee ja tee, mut sitten kun olen mennyt niin syyllistää mua kun hän on joutunut oleen lasten kans ja remppa ei edisty.. huoh!
 
onko sulla muuta elämää kun työt ja perhe? Miten syöt saatko tarpeeksi hyviä rasvahappoja? Ulkoiletko? Aina ensin kannattaa katsastaa elintavat. Mieti mitä haluaisit tehdä ja suunnittele niin että voit niin tehdä. Kannattaa myös tehdä jotain arkirutiineista poikkeavaa välillä vai teetkö niin?
 
Alkuperäinen kirjoittaja mato:
Tarkotan siis tolla puhumisella ja sopimisella sellasta et molemmat joustais jotta jaksettaisiin se arki yhdessä, mikä mut on ainakin niin polttanut loppuun!

Oon aikalailla samoilla linjoilla sun kanssa. Onko sulla minkä ikäiset lapset?
 
Alkuperäinen kirjoittaja no:
onko sulla muuta elämää kun työt ja perhe? Miten syöt saatko tarpeeksi hyviä rasvahappoja? Ulkoiletko? Aina ensin kannattaa katsastaa elintavat. Mieti mitä haluaisit tehdä ja suunnittele niin että voit niin tehdä. Kannattaa myös tehdä jotain arkirutiineista poikkeavaa välillä vai teetkö niin?

No eipä hirveesti ehdi/jaksakaan muuta elämää. Syön ihan normaalisti, perusruokaa. Ja ulkona käyn yleensä päivittäin. ei oo oikein aikaa eikä jaksamista tehdä koko ajan jotain poikkeavaa, joskus tietty.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja juuh:
kuulostaa kilpirauhasen vajaatoiminnalta. Kokemusta on. Vika voi olla ihan fyysinen ja helpottaa oikeella lääkityksella.

Veikkaisin ennemminkin masennusta diagnoosikseni tai loppuun palamista..

Mutta aiheutuu usein kilpparista. Mä olin ihan tööt ja syyksi paljastui kilppari. Ei tarvinnu syödä mömmöjä, kun sai hormonin purkista. Nykyisin mulla on hyvä elämä:)
 
Alkuperäinen kirjoittaja mato:
Meillä 6v, 3v ja 9kk lapset.

Sulla on nuorin vielä ihan vauva. Mulla on 4,5v ja 2v.

Onko teillä ollut jo pitkään tällainen tilanne? Ja pelottaako sua tulevaisuus? Mä en jotenkin haluais kuitenkaan luovuttaa vielä ja haluisin, et pysytään perheenä, mutta en tiedä onnistuuko käytännössä.. Jotenkin ahdistaa tällainen.
 
Sullahan on ap pienet lapset. Ei ihme että väsyttää! Ja parisuhde se joka ensimmäisenä kärsii jos molemmat on väsyneitä. Millaisia työvuoroja teet olisiko siinä mahdollisuuksia muutoksiin perheen hyvinvoinnin eteen? Me ainakin on todettu miehen kanssa että on mahdotonta tehdä molempien täyspäivästä jos halutaan että elämä muutakin kun arjesta selviytymistä.
 
Mulla on sellainen työ, et töitä vaan ma ilta, ti aamu ja ilta, ke aamu ja ilta ja pe aamu. Tuolloin, kun on aamu ja ilta niin on välissä n.4-5h vapaata. Ja illalla työn kesto 3 h. Aamuissa 3-5h.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Mulla on sellainen työ, et töitä vaan ma ilta, ti aamu ja ilta, ke aamu ja ilta ja pe aamu. Tuolloin, kun on aamu ja ilta niin on välissä n.4-5h vapaata. Ja illalla työn kesto 3 h. Aamuissa 3-5h.

Mä en jaksais joten ei ihme jos on vähän puhti poissa kun elämä pyörii noin vahvasti työn ympärillä :( onko työ edes mieluista?
 

Yhteistyössä