H
"hirmu"
Vieras
Miehen vanhemmat asuvat noin parin kilometrin päässä meistä. Eivät käy koskaan kylässä, eivätkä juurikaan soittele. Paitsi ainiin, silloin kun tarvitsevat jotain. Eivät soita siis mitä lapsellemme kuuluu jne. Olenko siis lapsellinen, kun en halua käydä itsekään niillä. Ollaan asuttu tässä kohta 3 vuotta ja ovat tasan 3 krt käyneet meillä. Silloin kun lapsemme syntyi, hänen 1-vuotissynttäreillään ja äitienpäivänä kävivät, koska minunkin vanhemmat tulivat. Ollaan me heillä käyty useinkin, mutta nyt mulle vaan tuli stoppi. Käyvät päivittäin toisella lapsellaan, asuu noin 5 kilsan päässä ja useammin käyvät myös kolmannella lapsellaan, joka asuaa perheineen yli sadan kilsan päässä. Miksi meillä ei sitten voi käydä, vaikka pyydettykin on.
Miehen mielestä mun pitäisi nyt vain niellä ylpeyteni ja mennä normaalisti. En vain halua. Tulee valitettavasti tunne, ettei meidän lapsesta välitetä.
Miehen mielestä mun pitäisi nyt vain niellä ylpeyteni ja mennä normaalisti. En vain halua. Tulee valitettavasti tunne, ettei meidän lapsesta välitetä.