Olenko liian vaativa naisen suhteen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Reetu"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="Reetu";28465817]On hyvännäkönen ja tulee luultavasti saamaan nopeasti uuden miehen minun jälkeeni mutta minä en haluaisi tyytyä jonkonkin ihan ok suhteeseen mikä on epävarma.

Mahdollisuus mullakin olis rakastua johonkin viellä palavasti jonka kanssa arki toimii täysin ja jonka kanssa halua epäilemättä tehdä lapset.[/QUOTE]

Tottaha se on että huonossa suhteessa ei kannata olla koska se ei tee onnelliseksi ketään.
Itse arvostan miehessä juuri tuota oma-aloiteesuutta. Tekee ruokaa ja siivoaa yms ilman että tarvii mainita. Itsehä en voi sietää jos kotihommat jätevään vaan toiselle. Puhdas koti parempi mieli.
 
[QUOTE="vieras";28465840]Kauheasti sinulla löytyy tekosyitä ja vastuun vierittämistä naiselle omasta ratkaisustasi. Eli kovasti on huonoja puolia, mutta heti kun tulee kyse omasta vastuustasi, niin kun se nyt halusi pois äidin helmoista ja ei ollut asuntoa ja on rankka työ ja on muuttunut parempaan ja ei nyt ole aina patalaiska ja ja ja.. usko nyt vaan suosiolla, että ihmisiä on kaikenlaisia luonteeltaan ja sinä olet nyt valinnut saamattoman ihmisen. Ei se ole moraalisesti epäsuotava ominaisuus, vaan toiset nyt vaan ovat sellaisia, että parvekkeen kalustaminen ja kukat (tyrsk) ei voisi vähempää kiinnostaa ja siivoaminen on tuskaa.[/QUOTE]
Ja ehkä sinun rahkeesi eivät riitä hyvännäköiseen naiseen, joka olisi myös kaikinpuolin muuten ihana. Naama ja kroppa viehättivät ja tässä on tulos.
 
Miksi olet valinnut noin saamattoman naisen? Aika pienistä jutuista voi päätellä, onko aikaansaava, fiksu tyyppi vai jotain muuta....ainakin miehistä ;-)

Minä olen aapeen kuvailema nainen :D

Teen kahta työtä, joista toista etänä kotikoneella, opiskelen yliopistossa päätoimisesti ja olen yhden hallituksen puheenjohtajana. Lisäksi auttelen usein vanhempiani, sisaruksiani ja ystäviäni kaikenlaisissa asioissa ja minulla on muutenkin vilkas sosiaalinen elämä. Pidän myös parisuhteen elävänä, teen aloitteita ja nauran miehen vitseille ihan aidosti. Matkustellaan yhdessä, ulkomailla ja kotimaassa.

Onnekseni miehelläni on kuitenkin eri asenne kuin aapeellä ja hän on ollut valmis joustamaan kotitöissä ja lieventämään tarkkaa siisteyskäsitystään. Itselleni kun koti on rauhoittumisen pesä, ei työleiri. Minä kun pystyn rauhoittumaan sotkunkin keskellä.
Mies on enemmän kotona, osallistuu työn lisäksi yhteen järjestötoimintaan hallituksen jäsenenä ja näkee tarkoin valittuja ystäviään harvoin. Miehen vanhemmat ovat eronneet ja asuvat vähän kauempana.

Tiedostan, ettei ole aina reilua, että mies raataa kotitöissä kun minä huitelen menoissani ja pyrinkin aina välillä skarppaamaan, kunhan mies muistuttaa. Ei mäkätä ja nalkuta, vaan naureskellen huomauttaa, että vois taas tehdä jotain.

Tämä sopii meille. Aapeen kannattaa miettiä naisen hyvät puolet ja punnita, miltä tuntuu, mihin vaaka kallistuu.
 
Itsehän myönsin että mokasin ja otin naisen suoraan kotoansa luokseni asumaan. Toinen vaihtoehto olisi ollut että nainen homma oman asunnon ja omat kalusteet joka olisi ollut suhteellisen kallista.

On ihmisiä erilaisia et toisia ei tosiaan kiinnosta mikään muu kun töissä käynti ja kotona töllön kattominen.
Mutta kuinka monta prosenttia teistä kortillisista naisista ei pysty ottamaan tuliterää autoa pihasta ja käymään vaikka kaupassa hoitamassa ruokaostokset edes kerran kuukaudessa tai vuodessa kun mies joutuu tekemään monta päivää putkeen hommia niin ettei ehdi kun käydä kotona nukkumassa ja takasin töihin?
Eikö sen verran ole oma-alotteisuutta tai ole sen verran itsenäinen että osaisi hoitaa arkiasioita ilman toista osapuolta edes joskus..
Ei pääse asunnosta edes kavereita näkemään kun ei voi ottaa autoa ja mennä kylään ketkä vähän kauempana asuvat. Ei käy harrastamassa mitään kun haluaa ainoastaan minun kanssa käydä kuntoilemassa.
Nainen jätti ottamatta vastaan työpaikkoja jotka olivat yli 10km päässä koska hän ei suostu autolla menemään töihin niihin paikkoihin. Mitäs kun työt loppuu nykysestä eikä toinen suostu ottamaan vastaan töitä kauempaa niin kämppä lähte alta ??

Tai esimerkki käyn töissä ja nainen käy töissä. Omalla vapaillani teen remppaa, ohessa valmistan meille ruoat valmiiks kun nainen tulee töistä, pesen pyykkiä ja jatkan remppaa.. Naisella on vapaapäivä saattaa istua koneella 8tuntia tekemättä mitään muuta kun meikkaa ja keittää kahvin.
Odottaa et mie tuun kotia ja sit mie voin lähtee viemään häntä vaatekaupoille ja ruokaostoksille.

Omassa kaveripiirissä kaikki naiset on kyllä täysin erilaisia.
 
Eli toisinsanoen muutaman mielipide oli että olen liian vaativa naisen suhteen.

En muuten valinnut nykyistä pelkän ulkonäön vuoksi vaan sen vuoksi että meillä on enemmän yhteistä kun kellään tapaamallani naisella mutta ei se aina riitä hyvään suhteeseen..
 
En tarvitse mitään siivoushullua mutta miten olis ihan perussiisti ihminen joka ymmärtää ettei samoilla lakanoilla nukuta kuukausikaupalla eikä samoja pyyhkeitä käytetä kuukausikaupalla. Kyl pitäs muutakin kyetä naisen tekemään siisteyden suhteen kun sillon tällön vähän imuroida.
 
Ei kannata silti kiteytyä pelkkään siivouksen puutteeseen.
Itsenäisyys on se iso juttu mikä naiselta puuttuu joka aiheuttaa ongelmia. Roikkuu liikaa minussa. Tukeutuu liikaa minuun. Ei ole juuri mitään omia harrastuksia tai juttuja. Ei käy kavereiden kans missään. Minusta olis kiva että toisella olis tekemistä ja harrastuksia kun minä en ole paikalla. Tuntuu että mul on aina velvollisuus mennä kotia toisen mahd nopeasti ettei sillä ole yksinäistä jne. Tykkään kyllä olla ja tehdä asioita toisen kanssa mutta kai nyt jotain muutakin pitäisi olla elämässä. Ostin meille jopa ihan tuliterän automaattivaihteisen auton että toisen olisi helpompi ajaa mutta ei huvita kuulemma vaikka sovittiin että ostetaan auto juuri sen takia.
 
Siinäpä ois mies minun makuuni. ;) Kelpais kyllä jos mies mm. tekee kotihommat ja työt ja vielä ostaa tuliterän auton pihaan. itsehä olen odotan mieheltä juuri tuota. Jos kaksi henkeä jakaa kodin niin kotihommat pitäisi olla itsestään selvyys molemmille eikä tarttis naputtaa siitä jos jää joku tekemättä.
 
Ylpeä olen että on korkeasti kouluttautunut ihminen ja töitä loppuelämän halutessa. Ei ole idiootti pissis vaikka ehkä vähän lapsellinen välillä mutta jotain outoa pelkotiloja? En ymmärrä mikä siinä on että on niin vaikeeta normaalit asiat toiselle. Taustoista tiedän että hänen Isäkään ei uskalla ajaa autoa kaupungissa...
 
Ja se kaikki itsenäisyys ja oma-alotteisuuden puuttuminen heijastuu lähes kaikessa. Ei se koulutus kaikkea ihmisistä kerro. En ikinä ettis kumppania pelkän koulutuksien perusteella...
 
Siinäpä ois mies minun makuuni. ;) Kelpais kyllä jos mies mm. tekee kotihommat ja työt ja vielä ostaa tuliterän auton pihaan. itsehä olen odotan mieheltä juuri tuota. Jos kaksi henkeä jakaa kodin niin kotihommat pitäisi olla itsestään selvyys molemmille eikä tarttis naputtaa siitä jos jää joku tekemättä.

Kiva kuulla etten ehkä jäiskään ihan yksin lopunelämäks jos lopullisesti nyt päätän erota :)

Ainut että en tosiaan ole kylmä ihminen enkä paskoja temppuja halua tehdä kelleen, mutta enhän mie voi lopunelämääkään olla suhteessa jossa lopulta pää leviää...
Mikään ei niin hirveetä olekkaan kun se et aina kun ottaa puheeks asian alkaa toinen itkemään ja lupaa muuttua eikä ikinä halua erota. Yritä siinä sit sanoa kylmästi et heippa...
 
[QUOTE="Reetu";28466341]Ei kannata silti kiteytyä pelkkään siivouksen puutteeseen.
Itsenäisyys on se iso juttu mikä naiselta puuttuu joka aiheuttaa ongelmia. Roikkuu liikaa minussa. Tukeutuu liikaa minuun. Ei ole juuri mitään omia harrastuksia tai juttuja. Ei käy kavereiden kans missään. Minusta olis kiva että toisella olis tekemistä ja harrastuksia kun minä en ole paikalla. Tuntuu että mul on aina velvollisuus mennä kotia toisen mahd nopeasti ettei sillä ole yksinäistä jne. Tykkään kyllä olla ja tehdä asioita toisen kanssa mutta kai nyt jotain muutakin pitäisi olla elämässä. Ostin meille jopa ihan tuliterän automaattivaihteisen auton että toisen olisi helpompi ajaa mutta ei huvita kuulemma vaikka sovittiin että ostetaan auto juuri sen takia.[/QUOTE]

Voi kun minulla olisi sinunlaisesi mies, joka ajattelee naisen parasta ja haluaa tasa-arvoa. Harmi ettei avopuolisosi anna sinulle samaa mitä sinä annat hänelle.
 
hitto mulla oli tollanen ukko..5vuotta mä siivosin senkin astiat pöydältä,kun edes niitä ei saanut vietyy.. valitin asiasta monta kertaa ja olin nalkuttava akka!
 
no meillä mä teen noi asiat ja miestä pitää pyytää erikseen jos haluaa apua ja silloinkin se saattaa jäädä tekemättä, joskus harvoin tekee oma-aloitteisesti kotitöitä.
 
[QUOTE="Reetu";28466390]Kiva kuulla etten ehkä jäiskään ihan yksin lopunelämäks jos lopullisesti nyt päätän erota :)

Ainut että en tosiaan ole kylmä ihminen enkä paskoja temppuja halua tehdä kelleen, mutta enhän mie voi lopunelämääkään olla suhteessa jossa lopulta pää leviää...
Mikään ei niin hirveetä olekkaan kun se et aina kun ottaa puheeks asian alkaa toinen itkemään ja lupaa muuttua eikä ikinä halua erota. Yritä siinä sit sanoa kylmästi et heippa...[/QUOTE]

No mutta pysähdyhän nyt miettimään, miksi haluaisi? Sinä teet hänen puolestaan käytännössä kaikki asiat, kuka sellaisen haluaisi menettää?

Jos haluat erota (tämän ketjun perusteella en näe montaakaan syytä mikset haluaisi), ei auta haluatko olla kylmä ihminen vaiko et - se ero on silti jonkun tehtävä ja todennäköisesti se(kin) jää sinun vastuullesi. Keskustellahan toki voitte, mutta jos todella olet noin täynnä tuota tilannetta, miltä se kuulostaa, ei taida olla montaa vaihtoehtoa jäljellä. Älä sitten pakkaa sen naisen kamoja hänen puolestaan!
 
Siisteydestä jos puhutaan niin itse haluisin tietenkin et jokapaikka kiiltäs aina mutta sellasta en voi odottaa keneltäkään naiselta. Perussiisti riittää kyllä.. Siis en odota toiselta sen enempää mitä itse olen valmis tekemään.

Joku vertas lapsiperheisiin että kuin likasta niis on ja harvoin siivotaan mutta kun meillä ei ole lapsia. Entäs sitten kun lapset tulis kuvioihin niin sen jälkeen petivaatteet ja pyyhkeet vaihtuu varmaan 2 vuoden välein jos olis naisesta kiinni.

Itse en tietenkään päästä asuntoa huonoon jamaan vaikka toinen ei siivoais enkä todellakaan nauti nukkua missään likasis petivaatteissa, mutta halusin kokeilla kuinka kauan kestää ennen mitään tapahtuu ja itsehän mie ne sit vaihoin :D

Se vaan alkaa tympäsemään jos joka kerta joutuu itse tekemään lopulta asiat mistä on sanonut vaikka ihan ystävällisestikkin.
Normaali kotityöt kuten siivoukset voi tehdä vuorotellen tai yhdessä mutta kun itse joudun miehenä tekemään niin paljon asioita mitä naien ei ikinä tule tekemään niin minusta nainen voisi tasa-arvon vuoksi hoitaa myös tietyt velvollisuudet tappelematta asioista.
Ei minuakaan tarvitse käskeä tappelemalla nurmikoita leikkaamaan pihalle tai lumitöitä tekemään, autoa pesemään, avaamaan viemäreitä naisen hiuksista ym ym. Teen ne ilman käskemistä niinkun tekisin kaikki kotityötkin ja pyykinpesemiset jos ne mulle yksin kuuluis.

Monimutkasta joo. Ongelmia tunne-elämän puolellakin alkaa olla jotka tietty riitojen myötä lisääntyy. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tärkein kysymys olis varmaan itselle haluanko perustaa perheen kumppanini kanssa ja jos en näe mitään mahdollisuutta siinä ja perustaisin sen mielummin vaikka ex-kumppanini kanssa niin tarviiko miettiä mitä tehdä suhteen kanssa? Kolmenkympin kriisin myötä olen alkanut haluta perustaa perhettä enkä tod haluais sellasia tehdä epävarmaan tilanteeseen tai nykysen kanssa en kyllä ollenkaan kun vaatisi niin valtavia muutoksia ihmisessä...
 
No mutta pysähdyhän nyt miettimään, miksi haluaisi? Sinä teet hänen puolestaan käytännössä kaikki asiat, kuka sellaisen haluaisi menettää?

Jos haluat erota (tämän ketjun perusteella en näe montaakaan syytä mikset haluaisi), ei auta haluatko olla kylmä ihminen vaiko et - se ero on silti jonkun tehtävä ja todennäköisesti se(kin) jää sinun vastuullesi. Keskustellahan toki voitte, mutta jos todella olet noin täynnä tuota tilannetta, miltä se kuulostaa, ei taida olla montaa vaihtoehtoa jäljellä. Älä sitten pakkaa sen naisen kamoja hänen puolestaan!

Totta puhut. Kyllä viimeaikoina on alkanut ahistaa niin paljon että olen tehnyt valmiiksi jo laskelmat miten selvitä tilanteesta... On tätä ahdistusta nyt kumminkin melkeen siitä asti kestänyt kun tähän muutettiin. Alkaa vaan mitta olla jo aivan täynnä.
 
Totta puhut. Kyllä viimeaikoina on alkanut ahistaa niin paljon että olen tehnyt valmiiksi jo laskelmat miten selvitä tilanteesta... On tätä ahdistusta nyt kumminkin melkeen siitä asti kestänyt kun tähän muutettiin. Alkaa vaan mitta olla jo aivan täynnä.

Suosittelen kuitenkin, että puhut noista fiiliksistäsi ihan avoimesti myös sille naisystävällesi. On ikävää, jos toinen pistää lusikat jakoon ja lähtee kävelemään ilman, että on ensin keskusteltu tilanteesta ja tuotu se toisenkin tietoon.

Keskustelu ei kuitenkaan tarkoita, että naisesi saisi itkemällä pääsi käännettyä. Montako mahdollisuutta olet jo mahtanut antaa sen muutoksen tapahtumiseen? Jos se ei kuitenkaan missään näy, miksi näkyisi vastaisuudessakaan.

Mä olen kotona lapsen kanssa, ja vaikka "makaan täällä perse homeessa kaikki päivät", mieheni osallistuu silti nurisematta kotitöihin. Jos ruoka ei ole valmiina, hän alkaa sitä oma-aloitteisesti valmistaa jne.

En väitä, etteikö näistä asioista ole tarvinnut keskustella (tunnistan osittain itseni naisystävästäsi), mutta nykyään ne toimivat kummankin osalta. Minä teen hieman enemmän, mutta olenhan kotona, joten se on ihan loogista niin. Vaikka siivouksesta ja kotitöistä en niin nautikaan, ne on tehtävä ihan jo siksi, että tässä taloudessa asuu muitakin kuin minä.
 
  • Tykkää
Reactions: hallittu kaaos

Similar threads

A
Viestiä
21
Luettu
726
Aihe vapaa
kolmen äiti
K

Yhteistyössä