Oletko sinut avoliitossa ?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja :(
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Nuori vaimo:
Annaliisa kirjoittaa asiaa. Sillä, että avoliitto ei perimistilanteessa vastaa avioliittoa turvataan nimenomaan myös yksineläviä. Enpä ollut aiemmin edes tullut ajatelleeksi.

Avoliitoksihan ei juridisesti lasketa sitä, jos joku sattuu olemaan yötä jonkun luona. Laki ei todellakaan turvaa yksineläviä, koska ikinä ei menisi läpi joku "joojoo, kyl mä siellä asuin, mut epävirallisesti".
 
Alkuperäinen kirjoittaja veronmaksaja:
Tottakai avopuolisot maksavat enemmän veroja perinnöstään. Niinhän kaikki muutkin tekevät, jotka eivät ole lähisukulaisia. Jopa salarakkaat maksavat veroja enemmän, vaikka rakastaisivat kuinka paljon. Johonkinhan se raja on vedettävä. Ja liiton reisteröiminen viralliseksi on tuo selkeä raja.

Jos kerran haluaa elää valtakulttuurin vastaisesti, niin eläkööt rauhassa, mutta älkää avot sitten mankuko avioliiton etuja, jos ette ole valmis avioliittoa solmimaan.

Näetkö sinä jotain ristiriitaa siinä, että avopuolisoilla on kuitenkin esim. Kelan ja sosiaaliviraston mukaan keskinäinen elatusvelvollisuus? Eli nähtävästi heidät elämän aikana katsotaan lähisukulaisiksi.

On muuten hassua, miten te ihmiset muodostatte näkemyksenne sen mukaan, mitä jossain papereissa lukee. Papereissa lukee, että aviopuolisot ovat lähisukulaisia - ja kun avoparia ei katsota jonkun paperin mukaan tietyssä tilanteessa lähisukulaisiksi, ajattelette heti yhtään itse ajattelematta, että niin se sitten on.

Voi voi.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Onnellinen rakastajatar:
Alkuperäinen kirjoittaja Nuori vaimo:
Annaliisa kirjoittaa asiaa. Sillä, että avoliitto ei perimistilanteessa vastaa avioliittoa turvataan nimenomaan myös yksineläviä. Enpä ollut aiemmin edes tullut ajatelleeksi.

Avoliitoksihan ei juridisesti lasketa sitä, jos joku sattuu olemaan yötä jonkun luona. Laki ei todellakaan turvaa yksineläviä, koska ikinä ei menisi läpi joku "joojoo, kyl mä siellä asuin, mut epävirallisesti".

Selvennys: tarkoitin että laki ei ole tuollainen turvatakseen yksineläviä. itseasiassa laki on tuollainen siksi, että se on vanhoillinen.

 
Nämä asiathan pitääkin pystyä todentamaan paperilla, eikä käytännössä. Käytäntö on monenkirjavaa, paperilla taaas asiat on niin kuin ne on.

Eikä minusta ole mitenkään välttämättä mikään "eri tilanne" tuo esittämäni esimerkki ja vaikkapa sinun avoliittosi. Kumpikin on yhtä lailla veteen piirretty viiva. Avoliitto ei edellytä yhdessä asumista, koska avioliittokaan ei sitä edellytä. Yhteistä omaisuutta ei tarvitse olla, eikä mitään testamenttejakaan.

"Eikö tässä olisi aika hyvä rajanveto näin aluksi?" Voi hyvä tavaton, tuolla periaatteellako sinä luulet Suomen lain toimivan?

Valitettavasti laki on se mikä on siksi, että väärinkäytökset on pystyttävä eliminoimaan. Niihin ei Suomen valtiolla ole varaa, ja varmaa on että niitä tulisi huimasti, jos lakia muutettaisiin. Sen vuoksi sinunkin on vain tyydyttävä omaan kohtaloosi.

 
jos koti ja asuntolaina ovat yhteisiä niin, että papereissa on kummankin nimi, TOTTA KAI avopuoliso saa pitää osuutensa talosta - onhan talo silloin hänenkin omaisuuttaan. avopuolison lähiomaiset perivät sitten sen kuolleelle puolisolle kuuluneen 50%. ja TOTTA KAI eloonjääneellä puolisolla on oikeus asua talossa, jonka itse omistaa. käytännössä tällaisissa tilanteissa avopuoliso saisi talonsa kokonaan itselleen testamentin kautta tai sitten lunastamalla puoliskonsa perikunnalta. mutta ketään ei voida ajaa ulos omasta talostaan, siinäkään tapauksessa, että talo on oma vain 50-prosenttisesti.

nuo opiskelevat kämppikset lienevät harvinaisia tapauksia. liiton "olemattomuuden" voi joka tapauksessa todistaa, muutenhan opiskelijat eivät esimerkiksi voisi asua kommuuneissa, joissa elää useita kumpaakin sukupuolta olevia ihmisiä. samalla tavalla tutkitaan esimerkiksi kulissiliittoja, joita solmitaan kansalaisuuden saamisen toivossa. hyvä kuitenkin, että tämäkin epäkohta on otettu esille.

avoliiton ja "tavallisen kimppa-asumisen" erottaminen lainsäädännöllisesti vain yksinkertaisesti tarkoittaa sitä, että sen jälkeen avoliittokin täytyy solmia virallisesti. kaikilla toisiinsa henkisesti sitoutuneilla avopareilla ei välttämättä ole yhteistä omaisuutta, yhteistä velkaa tai keskinäistä testamenttia, joten näitäkään ei suoraan voi ottaa virallisen avoliiton perustaksi. avoliittojen arvottaminen olisi tällöin liian tapauskohtaista ja mahdollisesti syrjivää.

käytännössä avoliitto pitäisi siis rekisteröidä sopimuksen tapaan tai parin omalla ilmoituksella - ja, niin kuin aiemmin jo mainittiinkin, tällainen suhteen virallinen rekisteröintimahdollisuus on jo olemassa: parisuhteen rekisteröinti tai vihkiminen.

avio- ja avoliittojen henkisestä merkityksestä ja laadusta jokainen saakoon olla sitä mieltä kuin haluaakin. virallisten pelisääntöjen on kuitenkin oltava samat kaikille ja tällä hetkellä tasa-arvoisimmaksi systeemiksi on valittu yhdessä asumiseen perustuva avoliitto ja astetta "tiiviimpi" liitto eli avioliitto. kansalaisten tasa-arvon nimissä näille liitoille on osoitettu erilaiset edut, sillä on katsottu, että tässä maassa jokainen täysvaltainen kansalainen on vapaa solmimaan avioliiton niin halutessaan, ja liiton solmimalla pääsee nauttimaan avioliiton eduista. siviilivihkiminen mahdollistaa avioitumisen niillekin, jotka eivät halua kirkollista vihkimystä. pelkkää avioliiton vastustamista "turhana", "merkityksettömänä" tai "vanhentuneena instituutiona" ei tällä hetkellä katsota tarpeeksi suureksi syyksi saada nauttia em. eduista ilman virallista rekisteröintiä.
 
Ei tietenkään yhteiskunnan tukia anneta kahdelle kumpassa suvalle ihmiselle molemmille omia, koska he jakavat jääkaapin, sähkön, vuokran jne. Kahden asuminen tulee halvemmaksi kuin yksin asuminen jo ruokakuluissa. Tottakai tämä vaikuttaa opintotukiin ja asumistukiin ym. sosiaalitukiin. Sillä ei ole mitään tekemistä perintöveron tai lähisukulaisuuden kannalta. Ei avoparia luokitella lähisukulaisiksi missään, koska he eivät sitä ole. Se sama pätee vaikka vaihtaisi avokkia joka viikko.

Ja siitä etteikö joku voisi hyväkseen käyttää, väittämällä olevansa avopuoliso (jos olisi laki, joka takaisi perintoosuuden ym. avokeille)..
Siksi avioliittoon julistettaessa on ulkopuolisill aoikeus sanoa, jos vastustaa liittoa.. esim. sen takia että avioliittoon pyrkivistä toinen on estynty ja vaikka holhouksen alaoinen.. Näin estetään liitot joissa toista käytetään hyväksi juuri näistä juridisista syistä. Onneksi avoliittolaiset maksavat perintöveronsa toisin eivätkä saa leskeneläkettä ym. Sillä säästytään monen dementoituneen vanhuksenkin hyväksikäytöstä, kun sukulaiset voivat puuttua asiaan.
 
Ihmettelen sitä minäkin kovasti, että mitenkä se avioliitto on niin merkityksetön ja turha instituutio, kun sillä kuitenkin ilmiselvästi on merkityksensä. Nää avoliittolaiset siis kuitenkin haluaa sen merkityksen, mutta ei itse liittoa. Ihan kummallista. Luulisi, että jos tahtoo avoliiton, niin tahtoo nimenomaan olla niin, ettei tule niitä avioliiton "merkityksiä." Jos tahtoo ne seurauksetkin, niin silloinhan on kyseessä jo avioliitto, eli se typerä vanhanaikainen instituutio, jota ei halua olla pönkittämässä. Älkää nyt siis hyvät ihmiset pönkittäkö niitä vanhanaikaisia perimysinstituutioita, kun kerran niin haluatte olla erilaisia.

Ei täs olla avoliittolaisille ilkeitä. Tää on silkkaa matematiikkaa.

 
Joo tarvitaan oma oikeusistuin sitten tutkimaan jälkeenpäin erikseen joka saamarin avoliitto erikseen, että oliko tää oikea liitto vai ei ja että saako tää jälelle jäänyt nyt sitten veroja sen vai tämän mukaan ja maksetaanko sille eläkettä vai ei... Varmaan helevetin halapaa. No mikäs siinä jos avokki sitten itse maksaa tutkintakulut. Jos on isoista omaisuuksista kyse, eikä se oikea avoliitto kauhean selkeesti ole näytettävissä toteen, niin siinä sitä sitten käydäänkin oikeutta iät ja ajat. Ja taas asianajajat rikastuu.
 
"Ei täs olla avoliittolaisille ilkeitä. Tää on silkkaa matematiikkaa."

Aivan totta. Ne, jotka haluavat suhteeltaan yksinomaan tunteita, voivat kaikin mokomin olla avoliitossa. Ne, jotka haluavat suoda puolisolleen turvatun tulevaisuuden myös kuolemantapauksen sattuessa, voivat puolestaan mennä avioliittoon. Mikäli siviilisäädyn muutos tuntuu vastenmieliseltä, silloin täytyy vain joko niellä inhonsa tai olla ilman kyseisiä taloudellisia etuja.

Myös se, että menee naimisiin ja nauttii avioliiton henkisestä merkityksestä (joka on jokaiselle ihmiselle erilainen), mutta pitää sopimuksin omaisuutensa yhtä erillisinä kuin avoliitossakin, on nykylainsäädännön mukaan mahdollista. Avioliitto ei siis tarkoita rahan perässä juoksemista. Siinä taas ei ole mitään järkeä, että nautittaisiin samoista eduista kuin avioliitossa mutta pysyttäisiin silti mukamas "naimattomina". Yleisen oikeusturvan vuoksi perimysasioissa on oltava suhteesta jotakin selkeää ja virallista näyttöä. Sama osoite ja väite että "rakastaa niin kauheasti" ei vain riitä, sillä silloin esim. eri sukupuolta oleva kämppis - tai vaikka samaakin sukupuolta oleva - voisi väittää suhteen olleenkin avoliiton. Näin jouduttaisiin käymään vain runsaasti ikäviä, vainajan muistoa ja yksityisyyden suojaa loukkaavia oikeudenkäyntejä, joihin se perintö sitten menisikin. Erilaisten avoliittojen arviointi ja rajanveto niiden välillä olisi yksinkertaisesti pohjaton suo.

Niissä tapauksissa, joissa avopuolisoilla on yhteistä omaisuutta, yhteistä velkaa tai yhteisiä lapsia ei ole mitään järkevää syytä olla virallistamatta suhdetta avioliitoksi, jolloin perheen tulevaisuus tulee turvatuksi, leskikin saa eläkettä ja muut asiaankuuluvat oikeudet ja suhteen laadusta ei ole myöhemmin tarvetta kiistellä. Sellaisissa tilanteissa avoliiton hehkuttaminen muka parempana vaihtoehtona ei ole muuta kuin uppiniskaista hölmöyttä, pardon my French. Mikäli avopuolisot haluavat testamentata omaisuutensa toisilleen, on puolison velvoittaminen maksamaan korkeinta mahdollista perintöveroa ja jäämään vaille lesken oikeuksia vain sen vuoksi, että suhdetta saataisiin kutsua trendikkäästi avoliitoksi on melkoista ajattelemattomuutta puolisoa kohtaan - kun kerran siis omaisuus on joka tapauksessa tarkoitus jättää hänelle. Sellaisissa tilanteissa, missä avopuolisot eivät perintöä tai lesken oikeuksia halua, ongelmaa ei ole lainkaan - silloin he voivat pysyä kenenkään estämättä avoparina. Suhteen henkinen laatu on varmasti sama, olipa kyseessä sitten avo- tai aviopari, ja kuolemantapauksen sattuessa niin avio- kuin avoleskikin tuntee yhtä suurta surua. Minun henkilökohtaisen mielipiteeni mukaan kuitenkin se, että haluaa turvata puolisonsa ja perheensä toimeentulon mahdollisimman hyvin kuolemansa jälkeen on osoitus välittämisestä. Varmin ja oikeudellisesti pätevin tapa tehdä se on avioliitto. En yksinkertaisesti ymmärrä, mikä naimisiinmenossa - jonka voi halutessaan hoitaa hyvin siististi ja asiallisesti ilman hörhelöitä tai tunteenpurkauksiakin - on niin kamalaa, ettei sitä voisi tehdä turvatakseen elämänkumppaninsa tai peräti lastensa äidin/isän tulevaisuuden.
 
Alkuperäinen kirjoittaja veronmaksaja:
Ei tietenkään yhteiskunnan tukia anneta kahdelle kumpassa suvalle ihmiselle molemmille omia, koska he jakavat jääkaapin, sähkön, vuokran jne. Kahden asuminen tulee halvemmaksi kuin yksin asuminen jo ruokakuluissa. Tottakai tämä vaikuttaa opintotukiin ja asumistukiin ym. sosiaalitukiin. Sillä ei ole mitään tekemistä perintöveron tai lähisukulaisuuden kannalta. Ei avoparia luokitella lähisukulaisiksi missään, koska he eivät sitä ole. Se sama pätee vaikka vaihtaisi avokkia joka viikko.

Ja siitä etteikö joku voisi hyväkseen käyttää, väittämällä olevansa avopuoliso (jos olisi laki, joka takaisi perintoosuuden ym. avokeille)..
Siksi avioliittoon julistettaessa on ulkopuolisill aoikeus sanoa, jos vastustaa liittoa.. esim. sen takia että avioliittoon pyrkivistä toinen on estynty ja vaikka holhouksen alaoinen.. Näin estetään liitot joissa toista käytetään hyväksi juuri näistä juridisista syistä. Onneksi avoliittolaiset maksavat perintöveronsa toisin eivätkä saa leskeneläkettä ym. Sillä säästytään monen dementoituneen vanhuksenkin hyväksikäytöstä, kun sukulaiset voivat puuttua asiaan.

Avoparien tavallista korkeampi perintövero ei ole mitään muuta kuin osoitus yhteiskunnan vanhoillisuudesta. Kaikuja ahdasmielisestä kristillisestä moraalista.

Otathan muutne huomioon, että vain toista sukupuolta olevan kämppiksen tulot vaikuttavat toisen tukiin. Kyllähän samaa sukupuolta olevilla yhdessäasuvilla on myös sama jääkaappi, sähkö, vuokra, yms. Kuitenkin vain eri sukupuolta olevan tulot huomioidaan. Eli yhteiskunta ei ymmärrä kahden eri sukupuolta olevan voivan elää yhdessä "vain kavereina". Tämä on yksi epäkohta. Kommuunien kohdalla tilanne on eri, koska talossa asuu useita ihmisiä - tällöin esim. opiskelijaporukkaa ei katsota keskenään ristiin rastiin seurusteleviksi.

Kuten olen monta kertaa ilmaissut, on erittäin ristiriitaista, että avoparit rinnastetaan aviopapreihin elinaikana - mutta ei enää kuoleman kohdatessa. Eli joko tilanne pitää muuttaa niin, että avoparia ei katsota juridisesti puolisoksi, eli hänen tulonsa eivät saa vaikuttaa millään lailla toisen saamiin tukiin yms. Tai avopari rinnastetaan aviopariin myös kuoleman jälkeen, eli avoparit voivat halutessaan periä toisensa samansuuruisella perintöverolla mitä avioparitkin. Tämä olisi paitsi oikeudenmukaista myös loogista. Hyväksikäytön estää esim. lainmukaan tehty testamentti. Mikä tahansa kahden kesken kyhätty lappu nimittäin ei ole Suomessa pätevä testamentti. Ottakaa selvää asioista!

 
Onnellinen rakastajatar:

Mene töihin ja tienaa enemmän, niin et ole ruikuttamassa tukien perään joihin avokkisi tulot vaikuttavat. Yhteiskunnanko pitäisi kustantaa teidän yhteiselone, vaikka ette edes halua sitoutua virallisesti. Tehkää niin kuin tykkäätte, eli kun rakkautenne on niin vahvaa, niin kai se parempituloinen sitten elättääkin sitä toista....

Niin elättää naimisissa olevienkin puolisot, jos toisen rahat ei riitä.

Jos pelkkä perintövero kismittää, niin siitäkää omeisuus terveemmän nimille jo eläessänne pikkuhiljaa. Kyllähän tosirakkaus sen kestää ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja aviossa:
Onnellinen rakastajatar:

Mene töihin ja tienaa enemmän, niin et ole ruikuttamassa tukien perään joihin avokkisi tulot vaikuttavat. Yhteiskunnanko pitäisi kustantaa teidän yhteiselone, vaikka ette edes halua sitoutua virallisesti. Tehkää niin kuin tykkäätte, eli kun rakkautenne on niin vahvaa, niin kai se parempituloinen sitten elättääkin sitä toista....

Niin elättää naimisissa olevienkin puolisot, jos toisen rahat ei riitä.

Jos pelkkä perintövero kismittää, niin siitäkää omeisuus terveemmän nimille jo eläessänne pikkuhiljaa. Kyllähän tosirakkaus sen kestää ;)

Puhun yleisellä tasolla, en koko ajan itsestäni. Sekä minulla että rakkaallani on omia tuloja, tukia emme saa emmekä tarvitsekaan. Olen seurannut parin ystävän tilannetta, jossa välillä avopuolison, välillä kämppiksen tulot ovat vaikuttaneet. No, avopuolisotuttavapariskunta teki sitten niin, että toinen muutti poste restanteen, eli sen sijaan että ystävä olisi saanut sossusta rahaa puolikkaaseen asuntoon, saa hän rahaa nyt koko kämppään. Eli sinänsä ihan kannattavaa heille :) Virallisesti molemmat ovat siis sinkkuja ja toinen lisäksi asunnoton, vaikka tosiasiassa asuvat yhdessä. Eivät muuten hekään määrittele suhdettaan "avoliitoksi" vaan parisuhteeksi, yhteiseksi elämäksi.

Mutta silloin, kun puhutaan yhteiskunnan epäkohdista, on erittäin huonoa keskustelua heitellä jotain "mene töihin" -kommentteja. Vai oletko sinä sitä mieltä, että mistään ei saisi puhua, kaikki pitäisi vain hiljaa hyväksyä? Lienee sinullakin joitain asioita, jotka toivoisit maailmassa olevan toisin.

Kommentoin kuitenkin tuota, että myös naimisissa olevilla on elatusvelvollisuus. Minusta näin ei pitäisi automaattisesti olla, vaan minusta parempi järjestelmä olisi sellainen, jossa tulot eivät vaikuttaisi sellaisiin tukiin kuin työttömyyskorvaus tms - koska se olisi selkeä viesti yhteiskunnalta, että Suomessa jokaista aikuista pidetään itsenäisenä.

En tarkoita sitä, että olisi jotenkin "noloa" elää puolison rahoilla. Jos minulla tai rakkaallani olisi tilanne, että toinen ei saisi lainkaan rahaa, ei se olisi ongelma, mikäli toisella kuitenkin rahaa olisi, sillä tottakai haluamme jakaa keskenämme sen hyvän, mikä meillä on (mikäli raha nyt sitten on "hyvää", mutta ainakin rahalla saatavat asiat voivat olla). Yksilötasolla niin voi ja pitääkin olla, mutta yhteiskunnassa tuollainen elatusvelvollisuus kuulostaa nykymaailmassa tosi vanhanaikaiselta. Sehän juontaakin juurensa niiltä ajoilta, jolloin naisilla ei ollut omaa rahaa, eikä edes mahdollisuuksia sitä hankkia - eikä sen ajateltu olevan tarpeen. Nykyisin taas ajatellaan, että sekä naisilla että miehillä pitää olla omaa rahaa.
 
Onnellinen rakastajatar: Yssävilläsi ei siis ole varaa mennä naimisiin, kun pitää osoitekin vaihtaa poste restanteen, jotta voi yhteiskunnan tuilla elellä.

Siinä sitä on avoliitolle perustetta kerrakseen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja aviossa:
Onnellinen rakastajatar: Yssävilläsi ei siis ole varaa mennä naimisiin, kun pitää osoitekin vaihtaa poste restanteen, jotta voi yhteiskunnan tuilla elellä.

Siinä sitä on avoliitolle perustetta kerrakseen.



He ovat varmankin tuota samaa sorttia jotka huutavat julkisuuteen että parisuhde on suhde ja yhtä lailla sitoumuksellinen.. ja kuitenkin salaisesti nauttivat yhteiskunnan yksineläjille tarkoitetuista tuista.. Onpas sitoutunutta.
Ja sitten kiljutaan jonkun perintöveron suhteen.. just joo. kaikki pitäis vain saada nyt ja heti. Ja silti ei itse olla valmiita temään yhtän mitään ratkaisua suuntaan tai toiseen.

Kyllä avioliitolla on omat etunsakin, vaikka noista yhteiskunan tuista voi tuossa kohtaa taloudellisesti hävitäkin.
 
Kyllä miehen tunteetkin pittää ottaa huomioon avoliitossa
ja ei avioliitto muutu miksikään vaikka pappi sanoisi aamen sukunimi vaan muuttuisi tai yhdistelmä sukunimi tulisi
Ketään ei voi pakolla viedä naimisiin!!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rusina:
Kyllä miehen tunteetkin pittää ottaa huomioon avoliitossa
ja ei avioliitto muutu miksikään vaikka pappi sanoisi aamen sukunimi vaan muuttuisi tai yhdistelmä sukunimi tulisi
Ketään ei voi pakolla viedä naimisiin!!!



Ei voi, ei. Siksi kaikki eivät pääse koskaan naimisiin. Siihen kun tarvitaan kaksi vapaaehtoista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja aviossa:
Onnellinen rakastajatar: Yssävilläsi ei siis ole varaa mennä naimisiin, kun pitää osoitekin vaihtaa poste restanteen, jotta voi yhteiskunnan tuilla elellä.

Siinä sitä on avoliitolle perustetta kerrakseen.

Eikös vihkiminen ole ihan ilmaista? Rahan puute siis tuskin on syy sille, ettei mene naimisiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Classic:
Alkuperäinen kirjoittaja aviossa:
Onnellinen rakastajatar: Yssävilläsi ei siis ole varaa mennä naimisiin, kun pitää osoitekin vaihtaa poste restanteen, jotta voi yhteiskunnan tuilla elellä.

Siinä sitä on avoliitolle perustetta kerrakseen.

Eikös vihkiminen ole ihan ilmaista? Rahan puute siis tuskin on syy sille, ettei mene naimisiin.



Joo vihkiminen on, mutta jos on naimisissa ei saa enää yhteiskunnan tukia, joita voi ottaa vastaan, kun asuu mukamas (posti restante) eri osoitteissa ja oikeesti asuu samassa... Tää on sitä säästämistä omistaan... kaikilla ei ole varaa mennä naimisiin ja menettää näitä huijattuja tukia.
 
Ei voi, ei. Siksi kaikki eivät pääse koskaan naimisiin. Siihen kun tarvitaan kaksi vapaaehtoista.[/quote]

Argh. Tulee näppylöitä aina kun joku puhuu naimisiin PÄÄSEMISESTÄ. Ihan kuin se nyt olisi joku jokaihmisen tai -naisen) tavoitetila, jota ilman ei voi koskaan olla oikeasti onnellinen. En minä avioliittoa vastusta, mutta en vaan ymmärrä mikä arvo se pelkästään on. Siis että naimisiin olisi "päästävä" hinnalla millä hyvänsä. Sitten on parempi ihminen.
 

Yhteistyössä