L
lähtenyt
Vieras
Itselläni oli viime vuonna sellainen tilanne, että olisin voinut kirjoittaa lähes sanasta sanaan Lilyn viestin. Lähdin pois suhteesta vuonna jona meidän piti mennä naimisiin ja alkaa ostaa omistusasuntoa, lapsiakin varmaan olisi pian ollut. Olen nyt kärvistellyt vuoden sinkkuna ja usein on ollut niin paha olo, että jos olisin tiennyt millaista se on, en olisi uskaltanut lähteä - mutta silti olen ollut joka hetki tyytyväinen että lähdin. Syy siihen on, että eromme jälkeen sain kuulla exätäni asioita, jotka kuultuani en todellakaan enää halua olla hänen kanssaan romanttisesti tekemisissä. Torjuin myös toisen ihanan, kaikin puolin muuten täydellisen miehen, jota kohtaan tunnen paljon hyvää mutta en seksuaalista vetoa.
Olen vuoden aikana kuitenkin muuttunut pikkuvaimoehdokkaasta feminiinisyytensä tuntevaksi ja itsevarmasti esille tuovaksi nuoreksi naiseksi, jolla on oma elämä ja joka ei tarvitse miestä elämänsä tueksi. Monet ystävänikin ovat kertoneet minulle, että olen nyt paljon tasapainoisempi, kun en enää leiki täydellistä parisuhdettamme. Olen nyt kuukauden verran tapaillut miestä, johon olen ihastunut, ja toivon että osaan olla hänen kanssaan ilman että vaadin häneltä täydellisempää elämää kuin mihin hän itse pystyy. Tiedän, että tästäkään suhteesta ei ehkä tule mitään, mutta en vain pystynyt jäämään edellisiin suhteisiin, joissa minusta ei tuntunut siltä että voin olla rauhassa oma itseni.
Kuitenkin olin exäni kanssa ensimmäiset viisi vuotta varmaankin elämäni onnellisimmassa suhteessa; en usko että toista yhtä auvoisaa suhdetta eteeni enää tulee. Harmi vain että se paljastui eräänlaiseksi kulissiksi. En kuitenkaan tiedä, onko sinulla samanlainen paljastus tulossa, kun aavistelet ristiriitoja, vai oletko vain nuori nainen, joka haluaisi lähteä lentoon vaikka vierelläsi on jo elämäsi mies. Siteeraan muita, että etäisyys tai parisuhdekurssi voi olla hyvä, varsinkin jos kerran voit noin hyvin miehesi kanssa puhua tilanteesta. Varo, jos lähdet lentoon pesästänne, sillä lentäminen voi olla upeampaa kuin olet kuvitellutkaan, mutta lennosta on myös kivuliasta pudota kylmälle kamaralle.
Olen vuoden aikana kuitenkin muuttunut pikkuvaimoehdokkaasta feminiinisyytensä tuntevaksi ja itsevarmasti esille tuovaksi nuoreksi naiseksi, jolla on oma elämä ja joka ei tarvitse miestä elämänsä tueksi. Monet ystävänikin ovat kertoneet minulle, että olen nyt paljon tasapainoisempi, kun en enää leiki täydellistä parisuhdettamme. Olen nyt kuukauden verran tapaillut miestä, johon olen ihastunut, ja toivon että osaan olla hänen kanssaan ilman että vaadin häneltä täydellisempää elämää kuin mihin hän itse pystyy. Tiedän, että tästäkään suhteesta ei ehkä tule mitään, mutta en vain pystynyt jäämään edellisiin suhteisiin, joissa minusta ei tuntunut siltä että voin olla rauhassa oma itseni.
Kuitenkin olin exäni kanssa ensimmäiset viisi vuotta varmaankin elämäni onnellisimmassa suhteessa; en usko että toista yhtä auvoisaa suhdetta eteeni enää tulee. Harmi vain että se paljastui eräänlaiseksi kulissiksi. En kuitenkaan tiedä, onko sinulla samanlainen paljastus tulossa, kun aavistelet ristiriitoja, vai oletko vain nuori nainen, joka haluaisi lähteä lentoon vaikka vierelläsi on jo elämäsi mies. Siteeraan muita, että etäisyys tai parisuhdekurssi voi olla hyvä, varsinkin jos kerran voit noin hyvin miehesi kanssa puhua tilanteesta. Varo, jos lähdet lentoon pesästänne, sillä lentäminen voi olla upeampaa kuin olet kuvitellutkaan, mutta lennosta on myös kivuliasta pudota kylmälle kamaralle.