Onko minulla mahdollisuus saada kaksoset?

[zzz z]

äidilläni on kaksoset ja minulla on kaksoset. kauempaa en tiedä, että olisi kaksosia.

kaksosvauvojen kanssa elämä on "himpun" erilaista kuin yhden. isompina jo ihanasti seuraa/tappelukaveria toisilleen

 

["monikkoäiti"]

Mulla on identtiset kaksospojat. Meillä on useat kaksoset suvussa. Mummolla oli yhdet joista toinen kuoli synnytyksessä, kahdella tädilläni on ja kahdella serkullani on. Nämä siis kaikki ei identtisiä. Ja kaikki äidin puolen suvusta.
Identtiset ei periydy, ainoastaan äidin korkea ikä nostaa mahdollisuutta. Minä sain omani 39-vuotiaana.
Mun lapset oli oikeastaa aika helppoja vauvoja ja onneksi syntyivät täysaikaisina ja lähes kolmikiloisina.

 

[vierainen]

Tiedän kyllä, että monisiköraskauteen kuuluu monia riskejä. Kuten aiemmin sanoin, minulla on kyllä erittäin hyvä ja laaja tukiverkko, joka auttaa ja tukee minua ja miestäni myös mahdollisesti vammautuneiden lasten kanssa. Tietysti se suru ja murhe jos jompi kumpi tai molemmat kaksosista kuolevat heti syntymän jälkeen ollessaan liian pieniä tähän maailmaan on aivan suunnaton, mutta minusta on parempi ajatella niitä positiivisia puolia.

Ja mitä tuohon pyörätuolissa esikoisen hoitamiseen tulee; jouduin viikko sitten jäämään selän ja polvieni takia sairauslomalle, kun en enää pystynyt niiden kanssa tekemään töitä (minulla on fyysisesti raskas työ) joten esikoinen on vielä toistaiseksi päivähoidossa siihen asti kunnes jään äitiyslomalle. Minulla on myös erittäin huolehtiva ja avulias mies ja lähipiiri muutenkin, joka auttaa tarpeen vaatiessa. Hyvin olen tähänkin asti pärjännyt.

Ihmeellistä.

Kyllä tuolla "taudinkuvalla" luulisi olevan toivottavampaa odottaa yhtä, muutenkin kuulostaa todella vaikealta ja riskiraskaudelta, vielä supistelutkin noin aikaisilla viikoilla, niin tuossahan voisi olla erittäin suuri todennäköisyys keskenmenoon/ennenaikaiseen synnytykseen, jos olisi vielä kaksoset

Mutta toivottavasti kaikki menee tilanteeseesi nähden oikein hyvin, oli sitten yksi tai kaksi vauvaa. Ja tulehan ihmeessä kertomaan vaikka tähän samaan ketjuun ensi viikolla kummin on!

 

[_ap_]

[QUOTE="vvv";27310144]rv 12 mulla oli kohtu ison appelsiinin kokoinen ja tuntui päältäpäin selvästi selällä maatessa. Supistelut alkoi aikaisin.[/QUOTE]

Hih, minulla on menossa rv 13 ja kohtu on ainakin sen greipin kokoinen. Supistellessa se näkyy ihan selkeänä, isohkona mohlona selällä maatessa, muuten se vain pömppää ja tuntuu kyllä päältäpäin erittäin hyvin maatessa.

Oliko sinulla kaksosraskaus?

 

[_ap_]

Ihmeellistä.

Kyllä tuolla "taudinkuvalla" luulisi olevan toivottavampaa odottaa yhtä, muutenkin kuulostaa todella vaikealta ja riskiraskaudelta, vielä supistelutkin noin aikaisilla viikoilla, niin tuossahan voisi olla erittäin suuri todennäköisyys keskenmenoon/ennenaikaiseen synnytykseen, jos olisi vielä kaksoset

Mutta toivottavasti kaikki menee tilanteeseesi nähden oikein hyvin, oli sitten yksi tai kaksi vauvaa. Ja tulehan ihmeessä kertomaan vaikka tähän samaan ketjuun ensi viikolla kummin on!

Varmasti tulen!
Esikoisen odottaminen oli kyllä jo muutenkin aika tuskaisaa, vaikka pärjäsin ilman pyörätuoliakin ihan loppuun asti. Tein vain sen, minkä pystyin ja loput jätin suosiolla muille. Esikoisen syntymän jälkeen sain kaksi keskenmenoa jo ennen tätä raskautta (ensimmäinen viikolla 6 ja toinen viikolla 10), mutta toiveet ovat erittäin korkealla, kun nyt on ylitetty jo se 12 viikon maaginen rajapyykki.

Kiitos ihanasta kannustuksestasi!

 

[melko]

Jos ajatellaan, että vauvoja syntyy n. 60 000 vuodessa, heistä vain n. 850-900 on kaksospareja. Eli n. 1,5 prosentin luokkaa. Joissain suvuissa on enemmän, kun taas usein kaksoset myös tulee ihan yllätyksenä, eikä suvussa muilla ole. Joten ei sitä oikeen voi tietää ennenkuin ultrasta.

 

["vieras"]

Meeppä koeputkihedelmöitykseen, jos noin kovasti hinkuat kaksosia. Meillä siellä olevilla on aika usein kaksosriski ja monet meistä saavat sitten kaksoset. Rankkuus ei haittaa, kunhan saadaan se perhe. Ihmettelen kertomustasi siinä mielessä, että etkö ole käynyt ultrassa vielä? Siellähän se kaksosuus selviää.

 

[_ap_]

[QUOTE="vieras";27310528]Meeppä koeputkihedelmöitykseen, jos noin kovasti hinkuat kaksosia. Meillä siellä olevilla on aika usein kaksosriski ja monet meistä saavat sitten kaksoset. Rankkuus ei haittaa, kunhan saadaan se perhe. Ihmettelen kertomustasi siinä mielessä, että etkö ole käynyt ultrassa vielä? Siellähän se kaksosuus selviää.[/QUOTE]

Se ultra on tosiaan maanantaina vasta. Enkä minä niin kipeästi kaksosia halua, kunhan vain toivon olevani oikeassa kun olen jo pari viikkoa ollut sellainen olo, että kyllä siellä on kaksi eikä vain yksi.
Olen niin juurtunut siihen ajatukseen kaksosista, että varmasti hieman harmittaa, jos olen väärässä ja vaistoni minut pettää. Mutta lapsi siellä on joka tapauksessa. Ainakin sydänäänet kuuluivat dopplerilla hyvin jo ennen aikojaan.

Olen vain niin vahva tuntemaan asioita; esikoisen sukupuolen tiesin jo kolmannella kuulla aivan satavarmasti, vaikkei sitä voi mitenkään ultrassakaan siinä vaiheessa määrittää ja kahdesta seuraavasta raskaudesta tiesin ennen plussausta olevani raskaana, mutta myös sen, että menee kesken.
Nyt on vahva tunne, että masussa köllii kaksi pientä, molemmat eri sukupuolella varustettuna, mutta tosiaan, maanantaina selviää olenko väärässä ja miten pahasti.

Jos olen oikeassa, voisin ruveta vaikka selvännäkijäksi!

 

[vierainen]

Se ultra on tosiaan maanantaina vasta. Enkä minä niin kipeästi kaksosia halua, kunhan vain toivon olevani oikeassa kun olen jo pari viikkoa ollut sellainen olo, että kyllä siellä on kaksi eikä vain yksi.
Olen niin juurtunut siihen ajatukseen kaksosista, että varmasti hieman harmittaa, jos olen väärässä ja vaistoni minut pettää. Mutta lapsi siellä on joka tapauksessa. Ainakin sydänäänet kuuluivat dopplerilla hyvin jo ennen aikojaan.

Olen vain niin vahva tuntemaan asioita; esikoisen sukupuolen tiesin jo kolmannella kuulla aivan satavarmasti, vaikkei sitä voi mitenkään ultrassakaan siinä vaiheessa määrittää ja kahdesta seuraavasta raskaudesta tiesin ennen plussausta olevani raskaana, mutta myös sen, että menee kesken.
Nyt on vahva tunne, että masussa köllii kaksi pientä, molemmat eri sukupuolella varustettuna, mutta tosiaan, maanantaina selviää olenko väärässä ja miten pahasti.

Jos olen oikeassa, voisin ruveta vaikka selvännäkijäksi!

Heh, sun pitää sitten jos ootat kaksosia, niin sen lisäksi tulla tänne kertomaan ne sukupuolet, että pitikö paikkaansa

Tuota mietin, että miten ne sydänäänet kuuluu kaksosraskaudessa? Pitäskö sieltä kuulua kahdet äänet? Millä viikoilla niitä kuunneltiin?

Kyllä mä jollain lailla uskon että onkin kaksoset, kuitenkin nuo oireet ja miksei sitä voi vaistotakin. Itsekin "tiesin" esikoisen sukupuolen. Toivottavasti kaikki menee hyvin, oli miten oli!

 

["vieras"]

Sattuman kauppaahan se on. Mutta perinnöllisyys vaikuttaa vahvemmin äidin puolen suvusta ja nimenomaisesti noin, että hyppää yhden sukupolven yli eli mummolta lapsenlapselle.

Älä kuitenkaan tuplaraskautta toivo. Se on aina riskiraskaus. Itse olen tämän omakohtaisesti oppinut. Äidille se on riski, mutta vauvoille myös! Alkuraskauden keskenmenot ovat yleisiä yksösilläkin, silti vielä paljon yleisempää on, että tuplista vain toinen selviää.

 

[hallittu kaaos]

Olen itse kaksonen ja äitini odottaessa meitä hänellä ei raskausoireet olleet mitenkään erityisen pahat. Pahoinvointia ei juuri ollenkaan (etomista vaan) ja muutenkin erityisesti 2.lla kolmanneksella oli kuulemma elämänsä kunnossa. Tosin synnyttiin sitten kk etuajassa hätäsektiolla mutta se johtui minun sydänäänistä jotka heikkenivät. Eli aina ei oireet poikkea ykkösraskauksista.

Päinvastoin itse tyttöäni odottaessa koin kaameat 4kk pahoinvoinnit ja lopussa liitoskivut jotka jatkuivat vielä 7kk synnytyksen jälkeenkin. Siskoni odottaa nyt tyttöä ja hänellä on ollut vielä vaikeampi (erityisesti pahoinvoinnin ym osalta) raskaus kuin minulla. Kova oksentelu ym kesti n. 18vk, mutta edelleen aika huterana on..

Tottakai monikkoraskauksissa on enempi riskejä mutta eipä se olo mitään vauvojen määrästä kerro.

Aapeelle sanoisin että se ultra on kuitenkin aika alkuraskaudesta että odottele vain rauhassa siihen Toivossa on hyvä elää ja eri mahdollisuuksia kiva kelailla läpi, mutta varmemman vastauksen saat sitten ultrasta.

 

["hmmm"]

Tiedän kyllä, että monisiköraskauteen kuuluu monia riskejä. Kuten aiemmin sanoin, minulla on kyllä erittäin hyvä ja laaja tukiverkko, joka auttaa ja tukee minua ja miestäni myös mahdollisesti vammautuneiden lasten kanssa. Tietysti se suru ja murhe jos jompi kumpi tai molemmat kaksosista kuolevat heti syntymän jälkeen ollessaan liian pieniä tähän maailmaan on aivan suunnaton, mutta minusta on parempi ajatella niitä positiivisia puolia.

Ekaa kertaa kuulen että jonkun mielestä on tärkeämpää, että niitä on mahassa kaksi kuin että lapsi olisi terve.

 

[TrueBlood]

Olishan se kiva yllätys, mutta emmä niitä nyt varta vasten halua, vaikka nimimerkki sanoisi mitä.

Hitsi kun en itse osaa laskea mitään todennäköisyyksiä. Olisi ollut hauskaa laskea minkälainen prosentuaalinen riski minulla on saada kaksoset. Miten sellainen lasketaan? Peruskoulun todennäköisyyslaskennasta on niin monta vuotta jo aikaa, ettei muista kyllä yhtikäs mitään tuollaisia.

Tiedätkö sitten, että kaikki ovat spontaaneja raskauksia eikä kaksoset esim. tullut hedelmöityshoitojen ansiosta?

 

[äippä x2]

Mulla oli kaksoisraskaus, masu kasvo nopeesti ja plussa testissä oli erittäin vahva, toisaalta se oli kyllä esikoisestakin erittäin vahva vaikka tein sen vielä aikaisemmilla viikoilla. Tunsin kans kohdun selvästi pallona jo toisella kuulla. Mulla siis tässä kaksosraskaudessa toinen vauva tuli suht alussa ulos, mutta toinen pysy kyydissä ja on nyt terve pieni 1v tyttö. Meijän kuopus oli sen verran haastava ihan vauvana, että en tiedä miten olisin jaksanu kahden pienen kanssa. Tuuppa kertomaan sit ultran jälkeen montako siellä masussa oli

 

[_ap_]

Tiedätkö sitten, että kaikki ovat spontaaneja raskauksia eikä kaksoset esim. tullut hedelmöityshoitojen ansiosta?

Kyllä ne ovat olleet spontaaneja. Vain yksi sukulaisistani on käynyt läpi pitkät ja piinalliset hedelmöityshoidot, eikä heille tullut kaksosia.

Ekaa kertaa kuulen että jonkun mielestä on tärkeämpää, että niitä on mahassa kaksi kuin että lapsi olisi terve.

Olet tainnut nyt ymmärtää väärin jotain lukemastasi? Minä en ole missään vaiheessa sanonut, että nimenomaan se kaksi olisi tärkeämpää kuin lapsen/lasten terveys. Huoh.
Lainaamassasi viestissä kerroin tukiverkostani ja sen tuesta mahdollisesti vammautuneidenkin lasten kanssa. Anteeksi nyt, että kehoni ja mieleni väittää minun odottavan kaksosia, ja olen tietoinen, että he voivat vammautuakin.

 

[vierailija kaksosäiti]

Meillä on kaksoset ja en osaa kuvitella edes miltä tuntuisi olla vain yhden lapsen äiti. Vaikeita hetkiäkin on tietysti ollut (vaikka lapset olivatkin ns. helppoja vauvoja molemmat), mutta tuplaonni tämä on ehdottomasti ollut koko ajan

Raskaus vaan oli vaikea ja jouduin ottamaan jo varhain rauhallisesti. Säännölliset (vaikkakin pääsääntöisesti suht kivuttomat) supistelut alkoi jo rv 16 paikkeilla ja makasin sairaalassa 5 viikkoa vuodelevossa ja suppareidenestolääkityksellä kun lapsoset yrittivät maailmaan ensimmäisen kerran jo rv 27. Levolla päästiin viikolle 36 saakka. Raskausaikana - näin jälkeenpäin ajatellen - olisin voinut yrittää nauttia siitä enemmän mutta huoli vauvoista oli usein päällimmäisenä.

 

["Surullinen"]

Haluaisko joku oikeesti kaksoset?? En oo kyllä ikinä kuullut että kukaan toivoisi kaksosia.

Mä toivon kolmosia... Ikää 34v. eikä miestä. Jos mies löytyisi, niin olisi kiva saada kertarysäyksellä lapsiluku täyteen. Ennestään mulla on yksi 10v. lapsi.

 

["huhhuh"]

Minulla on kaksi lasta ja syy siihen, että kolmatta ei tule, on PELKO mahdollisista kaksosista..!

Mummoni äidillä on ollut useampia kaksosia, ja mummi sai itse kaksoset. Minun äitini ei ole kaksosia saanut. Mutta äidin puolelta tulee tuo vahva perityminen ja tapa hypätä yhden sukupolven yli... :/ Ja minä en todellakaan halua kaksosia - eli neljää lasta!!

 

["masa"]

Fifty-sixty.

 

[Tuplaäti]

Mulla alkoi harjoitussupistukset (eli kohtu meni kovaksi, epämiellyttävää mutta ei varsinaisesti kipeää) viikolla 16 ja jatkuivat loppuun asti, ja niitä suppareita tuli ehkä 20 päivässä. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut kohdunkaulalle joten lääkäri vaan totesi että kuuluu asiaan. Imuroinnin lääkäri määräsi jo ennen sitä miehen hommaksi Sairaslomallekin jäin istumatyöstä "vasta" viikolla 29. Suunnitellulla sektiolla syntyivät 39+0. En muista minkäkokoinen kohtu alussa oli mutta jo joskus viikolla 11 en pystynyt enää nukkumaan mahallaan.

 

[vierailija kaksosäiti]

[QUOTE="huhhuh";27311157]Minulla on kaksi lasta ja syy siihen, että kolmatta ei tule, on PELKO mahdollisista kaksosista..!

Mummoni äidillä on ollut useampia kaksosia, ja mummi sai itse kaksoset. Minun äitini ei ole kaksosia saanut. Mutta äidin puolelta tulee tuo vahva perityminen ja tapa hypätä yhden sukupolven yli... :/ Ja minä en todellakaan halua kaksosia - eli neljää lasta!![/QUOTE]

Minulla on se ilmeisesti se kaksostaipumus kun kaksosraskautta edeltävässäkin kierrossa oli kaksosraskauden mahdollisuus. Meillä myös jää lapsiluku kahteen kun ei uskalleta sitä kolmatta yrittää, todennäköisyys sille että kolmosesta tulisi kolmonen ja nelonen on aika suuri...Tuli sitten kerralla lapsiluku täyteen

 

[_ap_]

Mulla alkoi harjoitussupistukset (eli kohtu meni kovaksi, epämiellyttävää mutta ei varsinaisesti kipeää) viikolla 16 ja jatkuivat loppuun asti, ja niitä suppareita tuli ehkä 20 päivässä. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut kohdunkaulalle joten lääkäri vaan totesi että kuuluu asiaan. Imuroinnin lääkäri määräsi jo ennen sitä miehen hommaksi Sairaslomallekin jäin istumatyöstä "vasta" viikolla 29. Suunnitellulla sektiolla syntyivät 39+0. En muista minkäkokoinen kohtu alussa oli mutta jo joskus viikolla 11 en pystynyt enää nukkumaan mahallaan.

En ole itsekään pystynyt nukkumaan vatsallani enää pariin viikkoon. Tuntuu niin epämukavalta. Nukun nyt muutenkin huonosti, kun olen tottunut nukkumaan vatsallani, enkä nyt enää voikaan. Yöllä tulee herättyä välillä siihen tukaluuteen, että olen kierähtänyt vatsalleni ja oikein oksettaa...

Yritin aiemmin imuroida, mutta totesin että ehkä mies jaksaisi hoitaa sen, kun tulee töistä. Pakko mennä pötköttelemään, kun tuo selkä huutaa hallelujaa. Sain sentään pesukoneet täyteen ja pyörimään.

 

["hmmm"]

Pakko mennä pötköttelemään, kun tuo selkä huutaa hallelujaa. Sain sentään pesukoneet täyteen ja pyörimään.

Vähän ihmetyttää että noin huonolla fyysisellä kunnolla tehdään lapsia.. Siis ei millään pahalla, mutta miten aiot kestää ne seuraavat melkein 30 viikkoa kun nyt jo oot ihan rikki?

 

[_ap_]

[QUOTE="hmmm";27311237]Vähän ihmetyttää että noin huonolla fyysisellä kunnolla tehdään lapsia.. Siis ei millään pahalla, mutta miten aiot kestää ne seuraavat melkein 30 viikkoa kun nyt jo oot ihan rikki?[/QUOTE]

Mulla on itseasiassa hyvä kunto, heikot nivelet tosin. Alaselkä vaan sattuu reistaamaan, kun en vielä löytänyt lantion tukivyötäni. Minulle sanottiin jo edellisessä raskaudessa fysioterapeutilla, että niveleni ovat vähän turhankin taipuvaisia liikalöystymiseen raskauden aikana, mikä aiheuttaa välillä suuriakin kipuja varsinkin rehkiessä.

Joten ei liity minun kuntooni mitenkään. Ja sinun tuskin tarvitsee murehtia minun jaksamisestani.

 

["AMA"]

[QUOTE="hmmm";27311237]Vähän ihmetyttää että noin huonolla fyysisellä kunnolla tehdään lapsia.. Siis ei millään pahalla, mutta miten aiot kestää ne seuraavat melkein 30 viikkoa kun nyt jo oot ihan rikki?[/QUOTE]

Tämä palsta on uskomaton! Vittuillaan asiasta kuin asiasta.. En ole ap, mutta kun kenelläkään ei ole sitä kristallipalloa, niin ei voi tietää minkälaisia oireita/vaikeuksia tulee olemaan kenenkäkin kohdalla. Ehkä ei tarvitse olla huippukunnossa lapsien tekoa varten, ainakin omassa lähipiirissä on monta huonokuntoista keneltä lapsien teko on onnistunut vallan mainiosti.