Onko sinulla ollut oikeasti masennusta?

terapian tarpeessa

Aktiivinen jäsen
22.02.2008
3 243
0
36
Tutkimuksia osa jotain:

Onko sinulla ollut masennusta? Ei mitään sellaista, että " voi kun on tyhmä päivä, masentaa" Eikä sellaista, että olet vain mennyt lääkärille valittamaan, että masentaa ja saanut lääkkeet ilman kunnon tutkimuksia, vaan ihan testein testattuja juttuja oikealla diagnoosilla.

Ja toisena kysymyksenä: Sinun äo?
 
On ollut. Keskivaikea masennus (pisteet oli ihan ylärajalla eli lähellä vaikeaa masennusta). Psykiatri totesi. Sain lääkkeet alkuun, että pystyin nukkumaan. Sitten terapiaa yhteensä kolme vuotta. Toivuin hyvin. Nyt kiittelen masennustani! Eipä olisi elämä yhtä mukavaa, jos en olisi niitä kauroja pureksinut. Vaikka olihan se rankkaa!
Äö:ta en tiedä. Hieman outo kysymys.....?
 
Mitäköhän ajat tällä takaa :D ? Siis mitä tekemistä äo:lla ja masennuksella voi olla keskenään?

Mutta joo, mulla on ollut vakava masennus ja ihan oikeasti ja oikealla diagnoosilla. En kuitenkaan usko, että olisin siltä onnistunut välttymään vaikka äo:ni olisi korkeampi tai matalampi.

Äo on keskimääräistä korkeampi, mutta ei kuitenkaan niin korkea että pääsisin kolkuttelemaan Mensan ovia :).
 
On ollut masennusta, ... Sairaalassa olin sen takia monta kuukautta + pitkät terapiat ja toki myös lääkkeet. Monta vuotta siinä menikin, mutta nykyään voin sanoa olevani ihan kunnossa - ilman lääkkeitä.

Äota ei ole testattu tosissaan, enkä oikeastaan luota noihin netin ilmasiin. Ne antaa ~ 130.

Enkä ymmärrä miten nuo liittyvät toisiinsa - ainakaan minun kohdallani - mulla vaan sattui olemaan astetta rankempi lapsuus ja nuoruus, jotka jättivät jälkensä.
 
Mulla on nyt kovin tressaava ja huolentäyteistä elämää ollut viimisen vuoden. Hakeuduin puhumaan aikuisten vastaanotolle psykologin kanssa. Lievää masennusta ja ahdistuneisuutta tekstit näytti. Tosin en tainnut ihan totuudenmukaisesti niihin vastata.
 
On ollut ja äo vaihtelee. Tällä hetkellä varmaan 75, levänneenä tuplasti. Osastolla en ole ollut, mutta lääkitys plus terapiaa olen saanut. Synkimpänä kautena kolmella psykologilla viikossa plus omalääkärin kontrollit.
 
On ollut, akuutti pykoottinen masennus oli diaknoosi. Ihan todettu ja osastolla hoidettu ja osastojakson jälkeen kävin terapiassa.

Äo, ei hajuakaan. Kaikenmaailman netti äo-testit antaa tulokseksi keskitasoa älykkäämmän mutta niihin en kamalasti luottaisi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja terapian tarpeessa:
Tutkimuksia osa jotain:

Onko sinulla ollut masennusta? Ei mitään sellaista, että " voi kun on tyhmä päivä, masentaa" Eikä sellaista, että olet vain mennyt lääkärille valittamaan, että masentaa ja saanut lääkkeet ilman kunnon tutkimuksia, vaan ihan testein testattuja juttuja oikealla diagnoosilla.

Ja toisena kysymyksenä: Sinun äo?

On ollut, diagnoosia ei tosin ole. Olisin nukkunut vaikka vuorokauden ympäri, kaikki näytti synkältä, toivoin jopa sairastuvani vakavasti, että saisin kuolla pian (itsemurhaan minusta ei olisi). Elämän tarkoitus oli täysin hukassa. Käperryin yhä enemmän itseeni ja ajatuksiini...

Nykyään olen oppinut elämään "kevyemmin" ja lasten myötä huomio keskittyy väkisinkin jatkuvan itsetutkiskelun sijasta heihin ;)
Äo:tani en tiedä. Tieteen Kuvalehden testin mukaan 138, mutta se tuskin kovin luotettava on :D
 
Äh näitä äo kysymyksiä.

En usko olevani ameebaa viisaampi ja viimeisetkin järjen rippeet ovat luultavasti tuhoutuneet uusiutuvien masennuskausien seurauksena. Aivoissa on tapahtunut pysyviä muutoksia, tyhmistyn siis. En pysty enää kääntämään mielessäni esimerkiksi erilaisia muotoja ja nähdä niiden ulottuvuuksia. En pysty kääntämään mielessäni karttoja, en paikallistamaan itseäni kartalta, eksyn siis entistä helpommin. Turha puhua mistään matemaattisesta. Sanat katoavat, kirjoitusvirheet ovat pahentuneet entisestään. En opi uusia asioita, en muista vanhoja. Olen vielä idiootimpi kuin ennen ja silti sairastan masennusta.
 
Ap ilmeisesti päättelee, että masennus olisi tavallista älykkäämpien sairaus (taipumus pohtia liiaa asioita ja ahdistua sitä kautta?)...

Ifme fiksaatio sulla älysi todisteluun :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ap ilmeisesti päättelee, että masennus olisi tavallista älykkäämpien sairaus (taipumus pohtia liiaa asioita ja ahdistua sitä kautta?)...

Ifme fiksaatio sulla älysi todisteluun :D

Masennus ei mun käsittääkseni johdu kovinkaan usein asiaintolasta (asiain tolasta?) vaan ihan aivojen kemiallisesta vikatilasta. Ei siihen tarvitse eksogeenistä syytä. Aivan kuten syöpä ei tarvitse altistusta tupakansavulle tai säteilylle ilmetäkseen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ap ilmeisesti päättelee, että masennus olisi tavallista älykkäämpien sairaus (taipumus pohtia liiaa asioita ja ahdistua sitä kautta?)...

Ifme fiksaatio sulla älysi todisteluun :D

Ei ole, vaan halu keskustella ja ottaminen selvää asioista, tutkiminen, analysointi. Ei kyse ole nyt minusta vaan asioista. Understand?

Muoks, ja tummennetusta kohdasta on ihan virallista faktaakin olemassa.

Tosin varmasti poikkeuksia on, niihin en nyt puutu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:
No sairaalan suljetulle osastolle sen vuoksi jouduin niin kai mul jotain oli :snotty: ÄO:ni varmaan muistat siitä toisesta ketjusta.

Ei sulta ole sitä mitattu. Nettitesti on aika säälittävä todiste.
Mä sain siitä "Korkeintaan 120" mutta oikeissa kun kävin, sain 135 :D
 
Eli todettiin keskivaikea masennus teininä ja olin kesän hesperiassa+eräässä toisessa paikassa jatkon.
äo-121 eli sekin korkeampi kuin keskivertokansalaisella. Jos sitä hait...

Nyt (22v)olen tosi ilonen pienen pojan äiti ja hyvin onnellinen persoona. Harva uskois mun joskus olleen tosi alhaalla, ellei huomaa 7vuotta vanhoja valkeita arpia käsissä... :/

Olen menossa laserhoitoon... alko mennä jo vähän ohi aiheen mutta ajattelin että kuuluu juttuun.
 
On ollut ihan oikeastikin, kunnes mä tajusin sen, ettei voi elää odotusten mukaan, vaan pitää itse tietää, kuka on. Vihasta irti päästäminen on ollut myös aika ratkaiseva juttu. Olisin saanut lääkkeet, mutta en ottanut, vaan pyysin keskusteluapua.

En mä tiedä mitään ääootä. Nettitesteissä on tullut jotain 132 muistaakseni. Mutta nehän ei meinaa paljookaan.
 
On. Sairastuin kirjoitusten aikaan ja sitä jatkui koko kuvataideakatemian opintojen ajan 4 vuotta ennen kuin helpotti. Toki vielä joskus nykyäänkin kun sattuu jotain epämiellyttävää vaikka kuinka pientä niin tulee masennuskauden synkät fiilikset mieleen ja rupeen ajattelemaan kuolemaa. Ensimmäisen ja toisen masennusvuoden aikana harkitsin itsemurhaa päivittäin ja jopa merkitsin kalenteriin hyviä päiviä tehdä se. Jokin voima kuitenkin aina voitti niinä päivinä. Olisin voinut pitää välivuosia opinnoista mutta päätin mieluummin opiskella koska opiskelu vei ajatukset muualle.

Äo:ta ei ole koskaan eikä missään testattu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Non compos mentis:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ap ilmeisesti päättelee, että masennus olisi tavallista älykkäämpien sairaus (taipumus pohtia liiaa asioita ja ahdistua sitä kautta?)...

Ifme fiksaatio sulla älysi todisteluun :D

Masennus ei mun käsittääkseni johdu kovinkaan usein asiaintolasta (asiain tolasta?) vaan ihan aivojen kemiallisesta vikatilasta. Ei siihen tarvitse eksogeenistä syytä. Aivan kuten syöpä ei tarvitse altistusta tupakansavulle tai säteilylle ilmetäkseen.

Usein masennus kai tosiaan on seuraus aivojen kemiallisesta "viasta", mutta varmasti usein syy on myös siitä asiaintolasta. En tiedä suhdetta, enkä ole asiaa sen suuremmin tutkinut.

Itselläni masennus kuitenkin johtui siitä, että kaikki menneisyyden luurangot vaan kasaantui armotta niskaan esikoisen syntymän myötä. Aiemmin olin menestyksekkäästi onnistunut olemaan miettimättä mitä olin joutunut kestämään omassa lapsuudessani. Kun sitten oma lapsi syntyi, niin kaikki se moska tuli ryminällä niskaan, enkä päässyt sitä karkuun.

En tosiaan tiedä miten yleistä/harvinaista tämä tämmöinen on, mutta kuten sanottu: oma masennukseni ei johtunut ilmeisesti lainkaan kemiasta, vaan kokemasta.
 

Yhteistyössä