Onko väärin jos en kerro miehelleni raskaudesta vielä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieraana
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Mmies:
Alkuperäinen kirjoittaja PipariSuu:
Alkuperäinen kirjoittaja Mmies:
Alkuperäinen kirjoittaja curious:
Tietaako ex-vaimosi nyt, etta lapsi ei ole sinun? Eli kerroitko sterilisaatiosta erotilanteessa? Miten vaimo selitteli?

Tietää. Mitäpä sitä siinä tilanteessa selittelemään? Selväähän se oli mitä oli tapahtunut?

Oliko?

Kiistikö nainen asian?

Kiistikö käyneensä vieraissa? Ei kiistänyt? Sanoi vain että se oli merkityksetön juttu työmatkalla ja toivoi että me olisimme voineet jatkaa. Mutta ehkä joidenkin mielestä on merkityksetön juttu ilman kondomia työmatkalla mutta minulle se ei sitä ole...

Ok. eli myönsi käyneensä vieraissa. Asia on sitten eri.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mmies:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
C) On ihan inhimillistä, että ihmiset muuttavat mieltään asioista! Tällaisissa tilanteissa ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin keskustella ja vielä kerran keskustella. Ja jos ei yhteisymmärrykseen asioissa päästä (eli molemmat on liian itsekkäitä, kun ei kykene kompromisseihin)on ero oikein oivallinen vaihtoehto.

Lapsiluku on siinä mielessä mielestäni tosi ongelmallinen. Kun siinä ei monestikaan ole sitä kompromissia? Kaksi lasta vai kolme lasta? Ja kompromissi tässä kohtaa on mikä?

No, ensimäisenä tulee mieleen koiranpentu :D Vakavasti ajateltuna, kompromissina voisi olla, että sitä kolmatta ei tehdä tässä ja nyt, MUTTA ei suljeta pois sitä mahdollisuutta, että esimerkiksi kun perheen muu elämäntilanne on paremmassa jamassa, voisi sitä iltatähteä HARKITA vuosien kuluttua.

Jos lapsien lukumäärähaaveissa on suurempia eroja, esim. toinen haluaa 2 ja toinen 5, on kompromissi tietenkin helpompi.
 
Ap:n asemassa tekisin varmaan niin kuin joku jo aiemmin ketjussa ehdottikin, eli kertoisin asiasta miehelle esim. puhelimessa/viestillä/sähköpostilla/kirjeellä, ja samalla omasta vakaasta päätöksestäni olla tekemättä aborttia. Kuulostaa siltä että miehellä on vaikeuksia hallita tunteitaan näissä asioissa joten voisi olla turvallisinta näin. Olisiko ap:lla mahdollisuutta lähteä esim. sukuloimaan pariksi päiväksi? Saisi mies jäähtyä rauhassa ja miettiä asioita ennen kasvokkain kohtaamista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Mmies:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
C) On ihan inhimillistä, että ihmiset muuttavat mieltään asioista! Tällaisissa tilanteissa ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin keskustella ja vielä kerran keskustella. Ja jos ei yhteisymmärrykseen asioissa päästä (eli molemmat on liian itsekkäitä, kun ei kykene kompromisseihin)on ero oikein oivallinen vaihtoehto.

Lapsiluku on siinä mielessä mielestäni tosi ongelmallinen. Kun siinä ei monestikaan ole sitä kompromissia? Kaksi lasta vai kolme lasta? Ja kompromissi tässä kohtaa on mikä?

No, ensimäisenä tulee mieleen koiranpentu :D Vakavasti ajateltuna, kompromissina voisi olla, että sitä kolmatta ei tehdä tässä ja nyt, MUTTA ei suljeta pois sitä mahdollisuutta, että esimerkiksi kun perheen muu elämäntilanne on paremmassa jamassa, voisi sitä iltatähteä HARKITA vuosien kuluttua.

Jos lapsien lukumäärähaaveissa on suurempia eroja, esim. toinen haluaa 2 ja toinen 5, on kompromissi tietenkin helpompi.

Mutta luulisi tuollaisessakin, että onko lapsia nyt 2 vai 3, niin ei ole katastroofista jos lapset jäisikin vain kahteen, tai tulisi vielä yksi iltatähti lisää.

Suurimmat erot tulevat juuri 1 lapsi-6 lasta, tai sittten ei lapsia ollenkaan-lapsia edes yksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja HelloShitty:
jos tahto on niin kova että parisuhde kärsii niin yks vaihtoehto on aina ero. :whistle: ei toista voi pakottaa mihinkään. ja se toimii molemmin puolin. =)

Tässä on sellainen ikävä mahdollisuus. Että kun vaimo tietää lähes 100% varmasti saavansa lapset erotilanteessa. Niin miehelle ei välttämättä jää vaihtoehdoiksi kuin kiristyksen alla suyostua tekemään lisää lapsia. Tai sitten luopua kaikista lapsistaan avioerossa. Itselleni kävi erossa lasten suhteen ihan kohtuullisesti. Vaikka nykyään ei syyllisyyttä enää tutkitakaan niin päätöksiin saattoi vaikuttaa se että vaimo oli raskaana toisella miehelle satunnaisen hotelliseksin seurauksena...

 
Alkuperäinen kirjoittaja Mmies:
Tässä on sellainen ikävä mahdollisuus. Että kun vaimo tietää lähes 100% varmasti saavansa lapset erotilanteessa. Niin miehelle ei välttämättä jää vaihtoehdoiksi kuin kiristyksen alla suyostua tekemään lisää lapsia. Tai sitten luopua kaikista lapsistaan avioerossa. Itselleni kävi erossa lasten suhteen ihan kohtuullisesti. Vaikka nykyään ei syyllisyyttä enää tutkitakaan niin päätöksiin saattoi vaikuttaa se että vaimo oli raskaana toisella miehelle satunnaisen hotelliseksin seurauksena...

Jäikö lapset sitten sulle vai?
 
Alkuperäinen kirjoittaja PipariSuu:
Alkuperäinen kirjoittaja Mmies:
Tässä on sellainen ikävä mahdollisuus. Että kun vaimo tietää lähes 100% varmasti saavansa lapset erotilanteessa. Niin miehelle ei välttämättä jää vaihtoehdoiksi kuin kiristyksen alla suyostua tekemään lisää lapsia. Tai sitten luopua kaikista lapsistaan avioerossa. Itselleni kävi erossa lasten suhteen ihan kohtuullisesti. Vaikka nykyään ei syyllisyyttä enää tutkitakaan niin päätöksiin saattoi vaikuttaa se että vaimo oli raskaana toisella miehelle satunnaisen hotelliseksin seurauksena...

Jäikö lapset sitten sulle vai?

Omani jäivät.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mmies:
Alkuperäinen kirjoittaja PipariSuu:
Alkuperäinen kirjoittaja Mmies:
Tässä on sellainen ikävä mahdollisuus. Että kun vaimo tietää lähes 100% varmasti saavansa lapset erotilanteessa. Niin miehelle ei välttämättä jää vaihtoehdoiksi kuin kiristyksen alla suyostua tekemään lisää lapsia. Tai sitten luopua kaikista lapsistaan avioerossa. Itselleni kävi erossa lasten suhteen ihan kohtuullisesti. Vaikka nykyään ei syyllisyyttä enää tutkitakaan niin päätöksiin saattoi vaikuttaa se että vaimo oli raskaana toisella miehelle satunnaisen hotelliseksin seurauksena...

Jäikö lapset sitten sulle vai?

Omani jäivät.

Dodi, eli saavatpahan ne miehetkin niitä lapsia!

 
Ihan ensiksi: onnittelut raskaudesta ap:lle, silla sanottiinpa mita tahansa mutta hanelle asia ainakin on onnellinen.
Tuo asian salaaminen ei tee sita yhtaan helpommaksi kummallekaan joten kerro siita, mutta ala suostu tekemaan taas aborttia vaikka ukkosi siihen painostaisikin.
On tietysti olemassa se riski etta sinusta tulee yh mutta enta sitten, ei se yh:n osa mikaan tuomio ole vaan taytta elamaa omine iloinee ja murheineen niinkuin mika tahansa muukin perhemuoto.
Sekin vaara on olemassa etta vaikka abortin tekisitkin niin katkerat arvet se jattaa, niinkuin hyvin jo tiedatkin, ja onnellisen parisuhteen jatkuminen on silloin aika epatodennakoinen ja mahdollisesti siinakin tapauksessa jompi kumpi pakkaisi kimpsunsa.

Ymmarran ap:n tilanteen oikein hyvin silla olen itse ollut samankaltaisessa tilanteessa. Tein selvaksi etta abortti ei tule kysymykseenkaan ja mies paattakoon jaako vai ei ja jos jaa niin kaannetaan uusi sivu, otetaan vastaan mita annetaan ilman syytoksia tai katkeruutta puolin tai toisin. Minun mies jai ja syntyneesta lapsesta tuli miehelleni tavallaan rakkain kaikista.
jalkeenpain mies on usein sanonut etta tallaisessa asiassa naisella on etulyontiasema ja niin sen pitaa ollakin silla raskaus, synnytys ja yleensakin aitiys on naiselle niin syvia asioita ettei mies kykene sita koskaan taysin ymmartamaan.

Viela kerran onnea ap ja voimia tulevaan.


 
Mä en kertoisi miehelle vielä, jos tuloksena on tuollainen raivari. Ja kuitenkin nyt on vastuu ehkäisystä ollut enemmän miehellä joten sua ei voi siitä syyttää. Älä kerro vielä.
 
Kun olin 18.. tulin vahingossa raskaaksi kondomista.. olin joskus pillereitä syönyt ja uuden reseptin olin niitä hakenut ja odottelin menkkoja alkavaksi jotta aloitan pillerit.. menkkoja ei kuulunut,ostin raskaustestin ja positiivinen oli.. silloinen poikaystäväni tyrmäsi heti koko lapsiasian,sanoi että me ei mitään lasta tehä,ei ole varaakaan,ja sä teet abortin ja sillä selvä,jos et tee niin hän lähtee samantien tuosta ovesta.. No,soitin gynelle aikaa,ja sain sen parin viikon päähän,siellä katsoi että raskaus on edennyt hyvin ja viikkoja on jotai 8 kasassa.. kerroin että olemme päätyneet aborttiin koska ei ole varaa elättää lasta ja mieheni ei sitä halua, gyne yritti kääntää mun päätä ja lopulta sit antoi aborttiin ajan 2viikon päähän,sanoi että minulla on miettimisaikaa sen verran..
Minä itkin ja iloitsin,tunteet kävi laidasta laitaan mutta aina oli ukko muistuttamassa että abortin teet,tuli raskausoireita (oksentelua ) ja ukko oli etä: Et oo tosissaan,sä teeskentelet vaan yms. alistavaa ja inhottavaa.
Sängyllä kun makoilin niin hän oikein tahallaan painoi alavatsaani lujaa että ihan kipeää teki ja sanoin että olekko sie hullu.. niin vastas siihen että jos ei abortilla niin kyllä se muuten sieltä ulos saahaan..
Tein silloin abortin mutta toisaalta sitä olen katunut,mm sen vuoksi kun nykyisen mieheni kanssa olemme lasta yrittäneet yli 2vuotta, onneksi toiveemme toteutui ja raskauduin:)

Eli tiedän kokemuksesta että sellaisen ukon kans on yhtä helvettiä olla,hän pystyy manipuloimaan sut omaan tahtoonsa jos et ole tarpeeksi vahva.. sinuna en kertoisi hälle,tai jos kerrot niin olet tehnyt päätöksen että eroat sitten miehestä,etkä astu hänen lähellekään ettei voisi fyysisesti sua satuttaa..
 
minä en koskaan vakavasti olisi ihmisen kanssa joka on täysin eri mieltä lapsiasiasta. se on kuitenkin suuri ja tärkeä juttu. kun miehen kanssa tavattiin oltiin kumpikin ettei me haluta lapsia ja ok. vuosia on kulunut kolme ja herätty KUMPIKIN et kyllä me niitä tahdotaan. yksi tai kaksi jos meille niitä annetaan.

tuollaiset jutu pitäisi puhua ennenkuin yhteen mennään. exäni halusi lapsia kanssani mutten suostunut ja niinpä lähdin. en voi viedä toisen unelmaan lapsista tai ei lapsista.
 

Yhteistyössä