Onko väärin jos en kerro miehelleni raskaudesta vielä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieraana
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Mmies:
Alkuperäinen kirjoittaja no:
Mutta kyllä siinä keskustelussa ihan aikuinen pitää olla eikä vaan linjoilla "mä haluun...!!"

Kyllä ainakin meillä se meni tasan tuohon...

Voin kyllä oikeesti hyvin kuvitella, valitettavasti. Tälläkin palstalla on paljon ketjuja, jossa vaihdetaan miehen painostuskeinoja. Itselleni ei sopisi, että sovittaisiin etukäteen joku tietty lukumäärä, mutta kyllä sellaiset asiat kun lastentekohalut yleensä tulisi selvittää ennen vakavampaa seurustelua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja nainen:
Alkuperäinen kirjoittaja Mmies:
Alkuperäinen kirjoittaja no:
Mutta kyllä siinä keskustelussa ihan aikuinen pitää olla eikä vaan linjoilla "mä haluun...!!"

Kyllä ainakin meillä se meni tasan tuohon...

Voin kyllä oikeesti hyvin kuvitella, valitettavasti. Tälläkin palstalla on paljon ketjuja, jossa vaihdetaan miehen painostuskeinoja. Itselleni ei sopisi, että sovittaisiin etukäteen joku tietty lukumäärä, mutta kyllä sellaiset asiat kun lastentekohalut yleensä tulisi selvittää ennen vakavampaa seurustelua.

Ihmiset muuttuu.
 
Pitäisköhän meidänkin nyt sitten erota? Ennen naimisiin menoa suunniteltiin 5 lasta. Meillä on nyt neljä. Mä en halua yhtään enempää, terveys ei kestä raskautta. Miehen kanta on edelleen sama, 5. lapsi saa tulla, jos on tullakseen.
Pitääkö mun alkaa pitämään jalat ristissä, ettei mies livauta rei'itysllä kortsulla vai onko parempi erota heti??
 
Alkuperäinen kirjoittaja Liinu:
Pitäisköhän meidänkin nyt sitten erota? Ennen naimisiin menoa suunniteltiin 5 lasta. Meillä on nyt neljä. Mä en halua yhtään enempää, terveys ei kestä raskautta. Miehen kanta on edelleen sama, 5. lapsi saa tulla, jos on tullakseen.
Pitääkö mun alkaa pitämään jalat ristissä, ettei mies livauta rei'itysllä kortsulla vai onko parempi erota heti??


Millaista saivartelua... Häpeäisit!
 
Alkuperäinen kirjoittaja tere:
Alkuperäinen kirjoittaja Liinu:
Pitäisköhän meidänkin nyt sitten erota? Ennen naimisiin menoa suunniteltiin 5 lasta. Meillä on nyt neljä. Mä en halua yhtään enempää, terveys ei kestä raskautta. Miehen kanta on edelleen sama, 5. lapsi saa tulla, jos on tullakseen.
Pitääkö mun alkaa pitämään jalat ristissä, ettei mies livauta rei'itysllä kortsulla vai onko parempi erota heti??


Millaista saivartelua... Häpeäisit!
Miten niin? Mähän olen pettänyt mieheni, kun en haluakaan 5. lasta, vaikka niin on yhdessä sovittu.
Ja jos mies saattaa mut raskaaksi tahdostani riippumatta, pillereitä en voi käyttää, niin silloin hän pettää mut.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Mmies:
Mutta vaimolle ei kelvannut. Jätti pillerit pois eikä kuten en minäkään tuosta piuhojen katkaisusta kertonut niin siitä sen enempää mainostanut. Ihmetteli ehkä kun ei mitään alkanut kuulumaan. Kunnes sitten parin vuoden päästä "tärppäsi". Kävin vielä teetättämässä testit ja varmistin että sterilisaatio ei ollut pettänyt. Ja sen jälkeen asia olikin sitten selvää.

Mutta. Vaimo sai kolme lastaan...

Tietaako ex-vaimosi nyt, etta lapsi ei ole sinun? Eli kerroitko sterilisaatiosta erotilanteessa? Miten vaimo selitteli?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mmies:
Alkuperäinen kirjoittaja naiset jalustalle:
Miehellä ei siis saisi olla mahista muuttaa mieletään?Se oikeus pitää sisi riistää?

Ei tietystikään!

Tämä lapsiluku on hankala asia. Meillä aikanaan ennen naimisiin menoa keskusteltiin homma selväksi. Korkeintaan kaksi lasta. Se oli molemmille selvää. No, kaksi sitten naimisiin menon jälkeen aika pian tulikin. Ainahan olisi tietty voinut tulla yllätyksiä kuten kaksoset tai vaikka kolmoset mutta... Elämä on...

Mutta. Eikös vaimo vain alkanutkin haluta kolmatta lasta. Ja siihen ei sitten auttanut mikään, ei yhtää mikään. Ei järkipuheet, ei mikään. No, minä siitä sitten teetin sen enempää asiasta vaimon kanssa keskustelematta sterilisaation. Ihan varmuuden vuoksi kun minulla oli jo kaksi ihanaa lasta ja tiesin että en halua enempää ja pystyisin taloudellisesti paljon paremmin huolehtimaan kahdesta lapsesta.

Mutta vaimolle ei kelvannut. Jätti pillerit pois eikä kuten en minäkään tuosta piuhojen katkaisusta kertonut niin siitä sen enempää mainostanut. Ihmetteli ehkä kun ei mitään alkanut kuulumaan. Kunnes sitten parin vuoden päästä "tärppäsi". Kävin vielä teetättämässä testit ja varmistin että sterilisaatio ei ollut pettänyt. Ja sen jälkeen asia olikin sitten selvää.

Mutta. Vaimo sai kolme lastaan...

Voi hyvänen aika!

A) Avioliitto, jossa ei KUMPIKAAN osapuoli pysty keskustelemaan noin isoista päätöksistä, olisi joka tapauksessa päätynyt takuulla eroon, vaikka vaimo ei olisi kolmatta lastaan koskaan saanutkaan. Kuinkahan paljon muita isoja asioita on tässäkin suhteessa jäänyt keskustelematta?

B) Eikö ihmiset tajua, että avioliitto on kompromissi kahden erillisen ihmisen haluista ja toiveista? Eikai kukaan voi olettaa, että kumppani haluaa koko loppuelämän vain samoja asioita kuin itse? Molempien täytyy vuorollaan joustaa ja tukea myös toisen päätöksissä ja ennenkaikkea HALUTA rakastaa ja olla hyvä aviopuoliso! Hyvään avioliittoon kuuluu myös halu tehdä toinen onnelliseksi, ei vain huolehtia omasta onnesta ja haluistaan.

C) On ihan inhimillistä, että ihmiset muuttavat mieltään asioista! Tällaisissa tilanteissa ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin keskustella ja vielä kerran keskustella. Ja jos ei yhteisymmärrykseen asioissa päästä (eli molemmat on liian itsekkäitä, kun ei kykene kompromisseihin)on ero oikein oivallinen vaihtoehto.


 
Alkuperäinen kirjoittaja Mmies:
Alkuperäinen kirjoittaja vieraana:
Myöhemmin menimme naimisiin ja meille syntyi ihana lapsi. Mieheni toi hyvin vahvasti esiin sen että yksi lapsi riittää.

Jos miehesi tuon asian hyvin vahvasti toi esille niin mielestäni olet silloin hyväksynyt asiantilan eli yhden lapsen kun olet miehesi kanssa yhdessä jatkanut.

Kyllä, hyväksyin sen että lapsia ei enää tietoisesti tehdä. Olen ollut täysin tyytyväinen ja onnellinen tuosta yhdestäkin. Mutta tarkoittaako tuo, että tämä raskaus pitää keskeyttää vaikka ei suunniteltu ollutkaan? En ole mies painostanut tekemään lisää lapsia, en ole itse edes sitä ajatellut, mutta kuten sanoin, tämä oli minulle positiivinen yllätys.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mmies:
Alkuperäinen kirjoittaja Veeruska:
Mä en ymmärrä sua ap enkä kaltaisiasi. Miten koskaan, millonkaan, missään olosuhteissa tai minkään hulluuden seurauksena olet voinut perustaa tuollaisen miehen kanssa perheen?? Miten olet voinut valita lapsillesi tuollaisen isän irvikuvan?? Sä et varmaan asiaa niin näe, mutta mä kuolisin häpeästä jos olisin sä. En ikinä voisi katsoa lapsiani silmiin, jos olisin tehnyt heille noin!

Tämä meni ohi? Isä on isän irvikuva jos haluaa vain yhden lapsen? Vai painostaa aborttiin? Sitä en kyllä hyväksy että painostetaan. Mutta ihan järjellä ajateltuna ihmisten elämässä voi olla hetkiä jolloin lapsi on kaikkea muuta kuin toivottu. Tekeehän moni nainen vapaaehtoisestikin abortin jos opiskelut kesken / haluaa vielä matkustella / haluaa vielä elää / rahatilanne huono jne jne. Se on naisen oikeus jos naisen mielestä on tapahtunut vahinko. Vaikka isä haluaisikin pitää lapsensa niin miehellä ei ole siihen mitään sanomista. Ei valitettavasti myöskään siihen jos ei haluaisi vielä lasta. Minimi mitä siinä tilanteessa tapahtuu on että määrätään maksumieheksi.

Mä olin huomattavasti nuorempi kun abortin tein, siitä on pian 10 vuotta. Oltiin oltu yhdessä vasta vähän aikaa, opiskelut oli kesken jne. Mies sai minut siihen ylipuhuttua mutta totta kai viime kädessä vastuu ja valinta oli mulla. En ollut tarpeeksi vahva sillon jäämään yksin lapsen kanssa, en ollut itsekään aivan varma mitä haluan. Nyt tiedän, haluan tämän lapsen ja voin olla tarvittaessa kahden lapsen yh. En mäkään ole suuresta perheestä haaveillut, toisille riittää ihan yksikin lapsi, ei se silti heistä hirviöitä tee. Mies on hyvä isä meidän lapselle ja toisaalta uskon et mies tuntee itsensä niin hyvä että tietää mihin omat voimavarat riittää. Jos hän ei halua enää jatkaa yhdessä, se on hänen valinta. Olen vaan halunnut välttää sitä tappelua, mutta ei tämä pitkittäminen auta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mmies:
Alkuperäinen kirjoittaja PipariSuu:
Alkuperäinen kirjoittaja Mmies:
Kävin vielä teetättämässä testit ja varmistin että sterilisaatio ei ollut pettänyt. Ja sen jälkeen asia olikin sitten selvää.

Mutta. Vaimo sai kolme lastaan...

Oliko vaimos siis käyny vieraissa vai oliko sterilisaatio pettänyt?

Kuule. Jos ihan itse arvaisit? Ai niin, vaimo on nyt ex-vaimo... Noin niinkuin vinkkinä?


Kävitkö testauttamassa lapsen vai onko vain luuloa, että nainen olisi käynyt vieraissa?

Tiesitkö, että myös sellaiset voi saada lapsia vielä, jos piuhat on vedetty poikkia ja lekuritkin vielä sanovat, ettei pitäisi saada lapsia (edes tarkastuksen yhteydessä?). Eli jos olet käynyt lekurissa varmistamassa asian, mutta et ole testauttanut lasta (ja vaimokin kielsi pettämiset), niin voi lapsi olla ihan hyvin myös sinun.

Katsos vahinkoja sattuu myös noissa tilanteissa, että piuhat on poikki ja lekuri takaa, ettei mukamas niitä lapsia tulisi enempää.

*nim. täti raskautunut _täysin varman _sterilisaation jälkeen yli 40v:nä*
 
Tuohon sterilisaatioon sen verran, että olen ehdottanut sitä miehelle ja siitä ollaan keskusteltu. Syy miksi MINÄ EN sitä tee on, jos käy niin että mies vaikka joutuu onnettomuuteen ja kuolee, MULLA on vielä mahdollisuus saada lisää lapsia JOS niin haluan. Mies hyväksyi tämän ajatuksen. Hän on täysin varma, että vaikka minä kuolisin, hän ei halua lisää lapsia. Mutta tämä taitaa olla hänen lapsellisuuttaan tai jotain, mutta ei kuitenkaan uskalla/halua leikkaukseen mennä. Enkä mä ole halunnut pakottaa tai painostaa koska se on MIEHENI valinta ja päätös. Jotenkin toivoin, että ymmärtää, että jos käy vahinko, ottaa siitä myös vastuun. Mutta hänen ratkaisu on se keskeytys.
 
Alkuperäinen kirjoittaja PipariSuu:
Kävitkö testauttamassa lapsen vai onko vain luuloa, että nainen olisi käynyt vieraissa?

Tiesitkö, että myös sellaiset voi saada lapsia vielä, jos piuhat on vedetty poikkia ja lekuritkin vielä sanovat, ettei pitäisi saada lapsia (edes tarkastuksen yhteydessä?). Eli jos olet käynyt lekurissa varmistamassa asian, mutta et ole testauttanut lasta (ja vaimokin kielsi pettämiset), niin voi lapsi olla ihan hyvin myös sinun.

Katsos vahinkoja sattuu myös noissa tilanteissa, että piuhat on poikki ja lekuri takaa, ettei mukamas niitä lapsia tulisi enempää.

*nim. täti raskautunut _täysin varman _sterilisaation jälkeen yli 40v:nä*

Testautin siemennesteen tuon raskautumisen jälkeen... Ei siittiöitä... Eli ammun tyhjiä edelleen... Sellainen mahdollisuus että olisin sen raskautumiskerran ampunut muuta kuin tyhjiä on sen verran pieni että taivaalle saattaisi syttyä suuri tähti...
 
Alkuperäinen kirjoittaja curious:
Tietaako ex-vaimosi nyt, etta lapsi ei ole sinun? Eli kerroitko sterilisaatiosta erotilanteessa? Miten vaimo selitteli?

Tietää. Mitäpä sitä siinä tilanteessa selittelemään? Selväähän se oli mitä oli tapahtunut?

 
Alkuperäinen kirjoittaja Mmies:
Testautin siemennesteen tuon raskautumisen jälkeen... Ei siittiöitä... Eli ammun tyhjiä edelleen... Sellainen mahdollisuus että olisin sen raskautumiskerran ampunut muuta kuin tyhjiä on sen verran pieni että taivaalle saattaisi syttyä suuri tähti...

No sitten en sinuna tosiaankaan olisi varma.

Tätini meinaan sai lapsen vaikka sterilisaation piti olla _täysin varma_. Tutkituttivat vielä myöhemminkin, että miten ihmessä oli mahdollista, mutta niin vaan oli.

Joten ihan hyvin on voinut siittiö pari jostain tupsahtaa. Ja jos vaimosi vielä sanoo, ettei taatusti ole pettänyt, niin kyllä minä katsoisin hieman tarkemmin omaa vastuuta ja testauttaisin vaikka lapsen.

Varmaan kuitenkin haluat tietää onko lapsi todellisuudessa sun vai ei?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
C) On ihan inhimillistä, että ihmiset muuttavat mieltään asioista! Tällaisissa tilanteissa ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin keskustella ja vielä kerran keskustella. Ja jos ei yhteisymmärrykseen asioissa päästä (eli molemmat on liian itsekkäitä, kun ei kykene kompromisseihin)on ero oikein oivallinen vaihtoehto.

Lapsiluku on siinä mielessä mielestäni tosi ongelmallinen. Kun siinä ei monestikaan ole sitä kompromissia? Kaksi lasta vai kolme lasta? Ja kompromissi tässä kohtaa on mikä?

 
Alkuperäinen kirjoittaja PipariSuu:
Alkuperäinen kirjoittaja Mmies:
Alkuperäinen kirjoittaja PipariSuu:
Alkuperäinen kirjoittaja Mmies:
Kävin vielä teetättämässä testit ja varmistin että sterilisaatio ei ollut pettänyt. Ja sen jälkeen asia olikin sitten selvää.

Mutta. Vaimo sai kolme lastaan...

Oliko vaimos siis käyny vieraissa vai oliko sterilisaatio pettänyt?

Kuule. Jos ihan itse arvaisit? Ai niin, vaimo on nyt ex-vaimo... Noin niinkuin vinkkinä?


Kävitkö testauttamassa lapsen vai onko vain luuloa, että nainen olisi käynyt vieraissa?

Tiesitkö, että myös sellaiset voi saada lapsia vielä, jos piuhat on vedetty poikkia ja lekuritkin vielä sanovat, ettei pitäisi saada lapsia (edes tarkastuksen yhteydessä?). Eli jos olet käynyt lekurissa varmistamassa asian, mutta et ole testauttanut lasta (ja vaimokin kielsi pettämiset), niin voi lapsi olla ihan hyvin myös sinun.

Katsos vahinkoja sattuu myös noissa tilanteissa, että piuhat on poikki ja lekuri takaa, ettei mukamas niitä lapsia tulisi enempää.

*nim. täti raskautunut _täysin varman _sterilisaation jälkeen yli 40v:nä*

Älä viitsi pelotella... ;). Olen nelikymppinen, miehelle tehty vasektomia, siemenneste tutkittu ja itsellä ei fysiikka kestä enää lasta saada. Pitäisikö vielä tuon lisäksi kondomia käyttää (sille olen btw allerginen eli tulee punaisia läiskiä, jotka lääkäri totesi allergiaksi).... Ja hormonaalinen ei käy.
 
Itse kyllä kertoisin, mutta itselläni on sikäli eri lähtökohta, että mulle on AIVAN sama mitä mies sanoo, minä en tee AINUTTAKAAN aborttia ja piste.

Jos mies rupeaisi jotakin lussuttamaan, niin saisi sitten iahn vapaasti kerätä kamppeensa ja lähteä muualle. Mulle on nyt ja ikuisesti lapset miestä tärkeämpiä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mmies:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
C) On ihan inhimillistä, että ihmiset muuttavat mieltään asioista! Tällaisissa tilanteissa ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin keskustella ja vielä kerran keskustella. Ja jos ei yhteisymmärrykseen asioissa päästä (eli molemmat on liian itsekkäitä, kun ei kykene kompromisseihin)on ero oikein oivallinen vaihtoehto.

Lapsiluku on siinä mielessä mielestäni tosi ongelmallinen. Kun siinä ei monestikaan ole sitä kompromissia? Kaksi lasta vai kolme lasta? Ja kompromissi tässä kohtaa on mikä?

jos tahto on niin kova että parisuhde kärsii niin yks vaihtoehto on aina ero. :whistle: ei toista voi pakottaa mihinkään. ja se toimii molemmin puolin. =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja PipariSuu:
Alkuperäinen kirjoittaja Mmies:
Alkuperäinen kirjoittaja curious:
Tietaako ex-vaimosi nyt, etta lapsi ei ole sinun? Eli kerroitko sterilisaatiosta erotilanteessa? Miten vaimo selitteli?

Tietää. Mitäpä sitä siinä tilanteessa selittelemään? Selväähän se oli mitä oli tapahtunut?

Oliko?

Kiistikö nainen asian?

Kiistikö käyneensä vieraissa? Ei kiistänyt? Sanoi vain että se oli merkityksetön juttu työmatkalla ja toivoi että me olisimme voineet jatkaa. Mutta ehkä joidenkin mielestä on merkityksetön juttu ilman kondomia työmatkalla mutta minulle se ei sitä ole...

 
Alkuperäinen kirjoittaja off topic:
Älä viitsi pelotella... ;). Olen nelikymppinen, miehelle tehty vasektomia, siemenneste tutkittu ja itsellä ei fysiikka kestä enää lasta saada. Pitäisikö vielä tuon lisäksi kondomia käyttää (sille olen btw allerginen eli tulee punaisia läiskiä, jotka lääkäri totesi allergiaksi).... Ja hormonaalinen ei käy.

Ei, totta tuo on.

Myös tuolle 40v naiselle tuo raskaus oli tosi suuri tikki. Terveys alkoi heittelemään ja pelko sairaasta lapsesta oli suuri. Mutta hyvin meni, terveys kesti ja terve lapsikin vielä tuli.

Mutta eipä sitten vieläkään luota tuohon _varmaan sterilisaatioon_.. Tosin nyt taitaa olla jo vaihdevuodetkin menossa.

Joten kyllä, jos raskaus olisi tosi katastrooffinen niin pitäisi sinuna vielä pillereita tjms (toki aborttikin on olemassa..).
 
Mä kertoisin kyllä. Siinäpähän sitten huutaa ja raivoaa. voit sanoa, että mitäs et huolehtinut kunnolla ehkäisystä!! Ja sano heti asia selväksi, aborttia et tee ja vaikka muutat lasten kanssa muualle, jos ei perhe-elämä kelpaa.
 

Yhteistyössä