Onnelliset ovat tytön isä ja pojan äiti?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Munkin Mäellä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

Munkin Mäellä

Vieras
En keksinyt sopivaa otsikkoa, mutta tulin miettineeksi yhtä juttua sen jälkeen kun serkulleni syntyi kolmas tytär. Hän (mies), kertoi, että olisi ollut kiva saada myös poika, mutta että vauva on kaikin puolin ihana. Mietin häntä ja hänen elämäänsä ja mieleeni tuli, että ehkä hän sittenkin on onnellisin kolme tytön isänä?

Olenko turhan mustavalkoinen ajatellessani, että parasta mitä ihmisellä voisi elämässään olla, on seuraava:

että mies saisi monta tyttöä ja ei yhtään poikaa

tai

että nainen saisi monta poikaa ja ei yhtään tyttöä.

Perustelen: mies ei joutuisi koskaan olemaan miehen malli, pohtimaan omaa rooliaan, omia asenteitaan. Hän olisi tyttäriensä ihailun kohde ja hoivan saaja. Hän ei joutuisi koskaan selkä seinää vasten, ei poikansa valtakamppailun nappulaksi eikä kokemaan kateutta vetreämpää nuorta polvea kohtaan.

Nainen taas ei joutuisi koskaan näkemään lapsessaan ärsyttäviä piirteitään, miettimään mitä suustaan päästää (koska poika ei samaistu äitiinsä), saisi rauhassa puristella jenkkakahvojaan peilin edessä ajattelematta että antaa huonoja vaikutteita ja olisi poikiensa hyväksyvän "äiti oli jees/hyvä" -asenteen kohde.

Kärjistin tämän, mutta joskus mietin, että meneekö asia noin vai eikö sittenkään.

Pilke silmäkulmassa kirjoitettuna, ottakaa kantaa!
 
minussa on ainakin piirteitä sekä hyviä ja huonoja isästäni ja äidistäni enkä ole äitini kopio. Olen haastanut molemmat vanhempani enkä ole sern enempää hoivasuhteessa isääni kuin äitiini.
 
Ei todellakaan mene noin. Suosittelet, että lopetat kyökkipsykologina toimimisen, koska olet pahasti hakoteillä.

Minä en erityisesti ihaile isääni johtuen hänen alkoholinkäytöstään ja väkivaltaisuudestaan äitiämme kohtaan lapsuudessani. En myöskään hoivaa isääni. Hänen nykyinen vaimonsa ja nuoremmat lapsensa saavat tehdä sen, jos hän hoivaa joskus tulee tarvitsemaan. Nyt isäni toimii omaishoitajana omalle isälleen.

Äitiini meillä tytöillä on aina ollut hyvät ja läheiset välit. Nyt aikuisena olemme kuin parhaat ystävättäret. Viihdymme toistemme seurassa. Itse toivon saavani yhtä läheiset välit tyttäreni kanssa. Poika taas selvästikin kaipaa miesten seuraa. Hänelle isä, ukki ja pappa ovat tärkeitä.
 
Mun mielestä olet turhan mustavalkoinen ajatuksiltasi. Ethän nyt oikeasti kuvittele, että mies ei ole miehenmalli kuin vain pojille? Ja itse tyttärenä en ole kyllä ollut mikään isäni hoivaaja ja olen myös teininä isänkin kanssa ottanut yhteen. Mutta itse olen kyllä aikalailla äitini kopio. Ei asiat vaan mene ihan noin kärjistetysti.
 
Meidän perheessä menee kyllä niin, että jotenkin sellaiset perus-henkilökemiat menevät paremmin yksiin minulla ja tytöllä, ja toisaalta miehellä ja pojalla. En usko, että on kiinni sukupuolesta, vaan enemmän ihan temperamentti-/luonne-eroista. Enkä mitenkään erityisesti kaipaa vapautta kauhistella läskejäni ;).
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pikkuinen Jättiläinen;27713501:
Ehkä joissakin tapauksissa noin voi mennä, mutta en usko että voi yleistää. Väitän, että lapsessaan voi nähdä niitä ärsyttäviä piirteitä (niitä samoja mitä itsessäänkin on), vaikka olisikin eri sukupuolta ;)

Alleviivaan tämän!
 
Nyt siis tiedän, miks oon ma onneton
miks suru, murhe rinnassani raastanut niin on.
Kun talomme on tyttärillä vallan täyttynyt
ja mieheni ne onneksensa on siis siittänyt
Siis vielpä epäoikeudenmukastakin on....
kun toinen triplaonnen saa, ma oon se onneton
 
Apua... Onko sulla lapsia?

Eikö mies olekaan tyttärelleen miehen malli?:O Ja pojan kanssa äidin ei tarvitse miettiä sanomisiaan? Kauhistus sentään mikä päätelmä.
 
[QUOTE="vieras";27715167]Kannattaa tehdä molempia kuten meillä on tehty, niin eipä ole kenelläkään mitään sanomista asiaan;)[/QUOTE]

Oonkohan kovin erikoinen, kun en haluais molempia. Jos tekisin monta penskaa, haluaisin että ne ois kaikki samaa sukupuolta. :O
(en kerro kumpaa, ettei kukaan pahota mieltään)
 

Yhteistyössä