Osa-aikatyö, opiskelu ja pieni lapsi, jaksaako?

Sen pituinen se

Aktiivinen jäsen
22.04.2007
1 819
0
36
Onko pienen lapsen työssä käyvää ja opiskelevaa vanhempaa kuulolla? Mitä mieltä olet, osa-aikatyö 6 tuntia pv+matkat 1 h,iltaopintokertoja 2 krt viikossa+kotitehtävät. Siihen lisäksi kotityöt ja lapsen kanssa puuhastelu(alle 2v). Lapsi työssäoloaikana hoidossa, opintojen aikana isän kanssa. Lapsen isä ei siis asu kanssamme. Jaksaako, ehtiikö? Onko kokemusta tällaisesta.

 
Mulla lapsia vähän enemmän, mutta mies mukana kuvioissa, vuosi takana tuota rumbaa (opiskelua 3-4 iltaa viikossa). Välillä tosi tiukkaa, mutta silloin voi löysätä vähän (tehdä vaikka kotona tehtäviä)
Kannattaa kokeilla!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Soluttautuja:
Mulla oli just noin, paitsi lapset oli 3 ja 5v ja lisäks 2 koiraa hoidettavana. En jaksanut :/

Mitä mieltä olet? Viitsisikö kysyä työnantajalta vielä opintovapaata, nyt olen ollut 7 kk ja 9 kk olisi vielä aikuiskoulutustukeen oikeuttavia kk käyttämättä. Mietin vain, kun tt ei oikein pitänyt ajatuksesta tällä ensimmäiselläkään jaksolla ja jos nyt kerjää vielä lisää...
 
Alkuperäinen kirjoittaja EveLiinu:
Alkuperäinen kirjoittaja Soluttautuja:
Mulla oli just noin, paitsi lapset oli 3 ja 5v ja lisäks 2 koiraa hoidettavana. En jaksanut :/

Mitä mieltä olet? Viitsisikö kysyä työnantajalta vielä opintovapaata, nyt olen ollut 7 kk ja 9 kk olisi vielä aikuiskoulutustukeen oikeuttavia kk käyttämättä. Mietin vain, kun tt ei oikein pitänyt ajatuksesta tällä ensimmäiselläkään jaksolla ja jos nyt kerjää vielä lisää...

Niin ja lapsi on tietysti saanut näin olla päivät kotihoidossa.
 
Mulla yksi lapsi ja mies (tuntuu,et molemmat yhtä hodettavia!!tottuneet kotiäidin hoitavan kaiken!!) Kun lähdin opiskelemaan;lapsi alkuun puolipäiväisenä. Sitten kokopäiväisenä jotta sain opiskelutehtävät tehtyä;järkyttävä määrä eikä niitä muutamassa tunnissa tehtykään,eikä niin,että lapsi jaloissa pyörimässä.Minulla viikossa n.3 lähipäivää opinnoissa eli klo.8.15-15.45. Hyvin äkkiä huomattiin ettei rahat riitä jos en mene töihin. Eli siitä vaan sitten viikonloppukeikkaa heittämään. Ihan hirveetä!!! Ja nyt vuoden jälkeen olen jo valmis luovuttamaan!! Mietin kesän jatkanko samaa rumbaa syksyllä!!
 
Mä yritin yhtälöä, jossa oli 2 v lapsi, isä kuvioissa, kuljin toisella paikkakunnalla opiskelemassa jolloin matkaa yhteen suuntaan tuli tunnin verran. Illat kävin töissä ja tein kotihommia, kun ensin 17-17.30 kerkesin kotiin (aamulla lähdin siinä 7 pintaan). En edes tehnyt tuon vuoden aikan kuin perusopinnot, eli hyvin minimin mitä opiskelin. Koulutehtävät tein yöllä.

En jaksanut, varsinkaan kun lapsen isä ei osallistunut kodinhoitoon tai lapsen hoitoon yhtään, kaikki jäi minun harteille. Eikä ymmärtänyt miten voin olla viikonloppuisin väsynyt ja pyytää apua. Asenne ei muuttunut, ja ero tuli...ja opin myös olemaan ottamatta liikaa omille harteilleni. Nyt mun on pakko keskittyä opiskeluun, että valmistuisinkin joskus, joten kovin aikaa vievä työ ei ainakaan sovi kuvioon.
 

Yhteistyössä