Pääsin opiskelemaan, mutta ei mulla ole varaa mennä kouluun

["a p"]

[QUOTE="Anne";30599960]Jos haluaa opiskella tai ihan mitä tahansa oikeasti, niin kyllä ne keinot keksii. Jos ei halua niin pieninkin asia riittää tekosyyksi.[/QUOTE]

Että mua sitten ottaa päähän tällaiset viisastelut!!! Kun se raha on oikeasti ISO este!!!! En mä rahaksi muutu huomiseen mennessä. Ei ole kyse siitä ettenkö haluaisi opiskella, älä väitä tuollaista!!!

 

[vieraana vain]

[QUOTE="a p";30599963]Että mua sitten ottaa päähän tällaiset viisastelut!!! Kun se raha on oikeasti ISO este!!!! En mä rahaksi muutu huomiseen mennessä. Ei ole kyse siitä ettenkö haluaisi opiskella, älä väitä tuollaista!!![/QUOTE]

Jos todella haluat opiskella, pyydät rahan mieheltäsi. Yksinkertaista.

 

[jjjjjjjj]

Muutenkin suosittelen ettet opiskella lähihoitajaksi, ei se raha tule lisääntymään tulevaisuudessa tuon koulutuksen avulla.

 

["Anne"]

Oletko edes kysynyt siltä mieheltä lainaan? Oolen ollut kyllä monissa elämäntilanteissa ja saanut rahat riittämään. En ehkä huomiseksi taijo 100e mutta kyllä sinäkin tiesit tämän päivän tulevan. Skippaa eka viikko, myy pieniä lastenvaatteita, turhia leluja/tavaroita, kysy sukulaisilta tai kavereilta lainaan. Pikkukämpän hankinta opiskelupaikkakunnaltakaan ei ole ongelma, yksin kun hankit niin saat isommat tuet eikä tuo välimatka mikään iso ole jos ajattelee vaikka lapsen isää tai viikonloppuisin kotiin tulemista.

 

["tii-"]

No jos vaikka kysyt mieheltä, että lainaako rahaa 100 euroa. Aloitusviestin perusteella, et kysynyt rahaa lainaan tai edes kertonut summaa minkätakia koulu jää kesken. Ehkä mies jo on oppinut olettamaan, että et ole "aloituskykyinen" ts. keksit mieluusti tekosyitä jotta voisit olla kotona, eikä siksi alkanut keskustelemaan asiasta?

Jos oikeasti haluat mennä opiskelemaan, niin kai olisit jo aikaisemmin huolehtinut että sinulla on riittävästi rahaa matkustamiseen?

 

["henna"]

En kyllä tajua parisuhteissa tätä "mun rahat ja sun rahat" varsinkaan kun tekin avoliitossa elätte. Ja sitä, että pariskunnat _lainailee_ toisiltaan rahaa.
Kyllä meillä ainakin puolin ja toisin annetaan toiselle, jos ne kuuluisat "omat rahat" sattuu jostain syystä oleman vähissä, eikä niitä tarvitse takaisin maksella. Myös molempien ruoat, laskut. ym. maksetaan yleensä sen tililtä kummalla sattuu sillä hetkellä olemaan enemmän rahaa. Ei jostain lompakon tai tilin suuruudesta pitäis tehdä niin isoja ongelmia, nää on just niitä mitkä aiheuttaa ikävää eripuraa ja eroja

 

[Argo]

Ilmoita kouluun että et rahatilanteetn vuoksi pääse aloitukseen. Kerro tulevasi viikon päästä. Käytä viikko rahan hankkimiseen ja aloita kuulu.
Tai: Älä mene. Ala säästämään rahaa. Vaikkapa euro tai 50 senttiä päivässä. Näin sinulla on vuoden päästä lippurahat ja yksi este vähemmän.

 

["xyz"]

Pistä myyntiin ylimääräiset esineet? Mariskoolit, tuikut jne? Onko teidän kaupungissa facebookkirppis? Sopivalla hinnalla näillä kerää nopeasti paljonkin rahaa myytävästä tavarasta riippuen.

 

["a p"]

Muutenkin suosittelen ettet opiskella lähihoitajaksi, ei se raha tule lisääntymään tulevaisuudessa tuon koulutuksen avulla.

Mistä sä sait päähäsi, että opiskelen lähihoitajaksi? Mitä tiedän lähihoitajan palkasta niin kyllä se on parempi kuin mun liiton rahani eli kyllähän se rahatilanne paranisi jos opiskelisin lähihoitajaksi ja saisin töitä sillä alalla.

 

[Mörköäiti]

Ap, miksi ette ole miehesi kanssa budjetoineet kuukausimenoihin sinun opiskelukustannuksiasi? Varmaan on kuitenkin jo jonkin aikaa ollut tiedossa, että aloitat opiskelut. Tuohan pitää katsoa välttämättömiksi menoiksi kuten asuminen, vaatteet, yms, ei se vertaudu esimerkiksi joihinkin kynsilakkaostoihin.

 

["a p"]

Koulu on jo alkanut eikä sitä voi enää oikein siirtää koska olen jo nyt jäänyt vähän jälkeen.

 

["a p"]

Ap, miksi ette ole miehesi kanssa budjetoineet kuukausimenoihin sinun opiskelukustannuksiasi? Varmaan on kuitenkin jo jonkin aikaa ollut tiedossa, että aloitat opiskelut. Tuohan pitää katsoa välttämättömiksi menoiksi kuten asuminen, vaatteet, yms, ei se vertaudu esimerkiksi joihinkin kynsilakkaostoihin.

Ei ole ollut tiedossa vaan hain opiskelemaan vasta tammikuun alussa.

 

["Anne"]

Eli pari viikkoa on ollut aikaa hankkia rahaa, lainata, tehdä pikkuhommia kavereille, myydä ylimääräisiä. Nyt pistät töpinäksi niin parissa päivässä on rahat kasassa. Ja kysy siltä mieheltä, jos hällä yhtään on rahaa ka sinusta oikeasti välittää niin totta kai auttaa minkä voi.

 

[Mörköäiti]

[QUOTE="a p";30600026]Ei ole ollut tiedossa vaan hain opiskelemaan vasta tammikuun alussa.[/QUOTE]

Ahaa, ymmärrän. Mutta kuitenkin olette miehesi kanssa jonkin aikaa tiennyt, että aiot hakea - eli olisi voinut henkisesti valmistautua tuleviin matkakuluihin, ehkä vähän alustavasti suunnitella. Sitä vaan tarkoitin, että miksi että ole yhdessä sopineet, että matkakulut maksetaan samalla lailla yhdessä kuin vaikka ruokamenotkin - ja budjetoida sitten sen mukaan, että niihinkin riittää rahaa?

Mutta myöhäistähän ei ole nytkään, voitte jutella asiasta ja sopia nyt. Voit soittaa koululle, että tulet vaikka päivän tai kaksi myöhässä, jos et nyt ekaan päivään ehdi. Mutta kyllähän nyt opiskelu pitää onnistua. Mikä on suurin este sille, että perheenne rahoista ei riitä sinun opiskelujen kustannuksiin? Mikä se sitten onkaan, niin se este pitää tavalla tai toisella raivata pois.

 

["a p"]

[QUOTE="Anne";30600038]Eli pari viikkoa on ollut aikaa hankkia rahaa, lainata, tehdä pikkuhommia kavereille, myydä ylimääräisiä. Nyt pistät töpinäksi niin parissa päivässä on rahat kasassa. Ja kysy siltä mieheltä, jos hällä yhtään on rahaa ka sinusta oikeasti välittää niin totta kai auttaa minkä voi.[/QUOTE]

Miten niin pari viikkoa? Mä HAIN opiskelemaan tammikuun alussa, mutta eihän tuolloin koulussa ketään ollut vaan vasta 9.1 sain varmuuden että onnistuuko opiskelu vai ei.

Ei mulla ole mitään mistä saada ylimääräistä rahaa! Kyllähän mä olisin ne jo tehnyt kun kerran työtön olen ja rahasta on pulaa. En todellakaan saa parissa päivässä mistään yli 100 euroa!!! Onko tosiaan noin vaikea tajuta?

En halua mieheltä enää kysyä rahaa edes lainaksi koska on muutenkin joutunut maksamaan mun kuluja kun olen niin persaukinen.

Unohtakaa tämä ketju. Mäkin unohdan koko opiskelun ja jatkan töiden hakemista. Juuri lähetin yhden työhakemuksen määräaikaiseen työhön.

 

["Anne"]

Turha mulle on suuttua jos itse et viitsi yrittää. Älä myöskään valita jos mikään ehdotus ei kelpaa koska et mitä ilmeisimmin edes halua opiskella.

 

[Mörköäiti]

[QUOTE="a p";30600059]Miten niin pari viikkoa? Mä HAIN opiskelemaan tammikuun alussa, mutta eihän tuolloin koulussa ketään ollut vaan vasta 9.1 sain varmuuden että onnistuuko opiskelu vai ei.

Ei mulla ole mitään mistä saada ylimääräistä rahaa! Kyllähän mä olisin ne jo tehnyt kun kerran työtön olen ja rahasta on pulaa. En todellakaan saa parissa päivässä mistään yli 100 euroa!!! Onko tosiaan noin vaikea tajuta?

En halua mieheltä enää kysyä rahaa edes lainaksi koska on muutenkin joutunut maksamaan mun kuluja kun olen niin persaukinen.

Unohtakaa tämä ketju. Mäkin unohdan koko opiskelun ja jatkan töiden hakemista. Juuri lähetin yhden työhakemuksen määräaikaiseen työhön.[/QUOTE]

Pystytkö lainaamaan esim. vanhemmiltasi? Tai ihan vaan lainaamaan mieheltä - maksat sitten jossain vaiheessa takaisin.

Mutta jos ei onnistu, niin harmi juttu Ikävä kuulla, että opiskelu tyssää matkakuluihin eikä mieheltäkään kehtaa kysyä apua. Siinä tapauksessa sitten vaan onnea työnhakuun, toivottavasti elämäsi järjestyy.

(Mä nyt vielä ehdotan kuitenkin edes juttelemaan miehen kanssa asiasta. Vähän kurja sitten, jos jälkikäteen käy ilmi, että hänelle olisikin ollut ihan ok lainata, ja jos sitten on jo liian myöhäistä mennä opiskelemaan...)

 

["jokuvaan"]

Meillä mies elätti mut lähes täysin kun opiskelin 2 viimeistä vuotta ja mies oli töissä (sitä ennen oltiin siis molemmat opiskelijoita). Sain vain opintorahan 270 e/kk. Sillähän ei kata juuri muuta kuin päivähoitomaksun. Nyt valmistuneena on mun vuoro maksaa enemmän kun mulla reilusti isompi palkka

 

[iuyhgtrd]

[QUOTE="a p";30600059]
En halua mieheltä enää kysyä rahaa edes lainaksi koska on muutenkin joutunut maksamaan mun kuluja kun olen niin persaukinen.
[/QUOTE]

Johan on asenne...

 

[kaalimaan vartija]

[QUOTE="Pettynyt";30599792]Huomenna olisi ensimmäinen koulupäivä johon olen osallistumassa. Koulutus on alkanut vähän aiemmin, mutta on sovittu että aloitan vasta huomenna.

Mulla on rahaa 19 euroa ja sillä pääsen just ja just sinne opiskelupaikkakunnalle 90km:n päähän. Siihen se sitten jääkin. Sanoin avomiehelle, että en mä voi aloittaa huomenna koulua. Mies kysyi miten niin et. Vastasin, että ei mulla ole rahaa. Siihen mies ei sanonut mitään. Vähän ajan päästä tuli antamaan pusun ja lähti sitten iltavuoroon.

Maksamme yhdessä miehen kanssa asumismenot niin, että kumpikin laittaa yhteiselle tilille saman summan. Mies töissä, mä liiton päivärahalla. Muuten sitten kumpikin hoitaa omat laskunsa, mä oman lapsen vaatehankinnat ja ruokaa ostan sen mitä pystyn. Mies kuitenkin pääasiassa maksaa ruuan. En voi kuitenkaan olettaa, että mies antaisi tai lainaisi mulle yli 100 euroa, että saisin ostettua matkakortin ja ladattua sen ekan kerran.

Tuo mun 19 euroa menisi siihen, että menen sinne opiskelupaikkakunnalle. Matkakorttia kun en saa täältä ostettua kun ei ole myyntipistettä. Perjantaina saan pienen palkan, mutta se menee lähinnä lainanlyhennyksiin. Eikä perjantaina tuleva raha auta mua huomiseksi. Ei ole miehen lisäksi ketään muuta jolta voisin rahaa lainata.

Eli se siitä opiskelusta sitten ja jatketaan työttömänä työnhakijana.[/QUOTE]

En ymmärrä tätä lausetta lainkaan. Itse en voisi elää suhteessa jossa ei voisi olettaa että hädän hetkellä toinen auttaa ja tukee. Vaikka sitten rahallisesti.

 

[lkmdla]

[QUOTE="a p";30600011]Mistä sä sait päähäsi, että opiskelen lähihoitajaksi? Mitä tiedän lähihoitajan palkasta niin kyllä se on parempi kuin mun liiton rahani eli kyllähän se rahatilanne paranisi jos opiskelisin lähihoitajaksi ja saisin töitä sillä alalla.[/QUOTE]

Koska kaikki sunlaiset ihmiset opiskelevat lähäriksi.

 

[vierass]

[QUOTE="a p";30600059]
En halua mieheltä enää kysyä rahaa edes lainaksi koska on muutenkin joutunut maksamaan mun kuluja kun olen niin persaukinen.

[/QUOTE]

Niin, että voit sitten vain täällä valittaa ja uikuttaa. Pääasiahan on, ettei oma ylpeys anna periksi edes kysyä. Helppoahan se ei ole, mutta joskus on parempi ottaa järki käteen, kun heittää hyvä tilaisuus hukkaan.

 

[miks]

Miks on pakko ostaa bussia varten heti se kausilippu? Mee muutama matka kerta maksulla. Myyt jotain nettikirpparilla, että saat vähän rahaa. Sit kun sulla palkka on tulosss, ostat kausilipun.

 

[vierass]

Miks on pakko ostaa bussia varten heti se kausilippu? Mee muutama matka kerta maksulla. Myyt jotain nettikirpparilla, että saat vähän rahaa. Sit kun sulla palkka on tulosss, ostat kausilipun.

Ei tuossa ole järkeä. Jos yksi yhdensuuntainen lippu maksaa 19 euroa, niin yhden päivän liput on jo 38 euroa. Kolmen päivän lipuilla ostaa jo kuukausilipun, jos sen hinta on 100 euroa.

 

["Vieraana"]

Kysy nyt suoraan mieheltäsi. Ja tosiaan, onko vanhemmat elossa, pystyisivätkö lainaamaan, tai sisarukset? Lapsen isä? Jos opiskelulla hyvät mahdollisuudet työllistyä, ei kannata vielä luovuttaa. Ikävä tilanne kyllä.