T
Ä
äiti myöskin
Vieras
Olen ollut kotona 2 vuotiaaksi saakka, minkä jälkeen olen ollut päiväkodissa. Äitini oli yksinhuoltaja, joten mahdollisuutta hoitaa kotona ei ollut.
En ole koskaan sanonut, ettei lapsia tulisi koskaan laittaa päiväkotiin, vaan että minun mielestäni alle kolmivuotiaan, eli pienen lapsen paras paikka on koti. Isommille päiväkodissa oleminen on monesti jo paljon helpompaa, ja on ikäistään seuraa.
En ole koskaan sanonut, ettei lapsia tulisi koskaan laittaa päiväkotiin, vaan että minun mielestäni alle kolmivuotiaan, eli pienen lapsen paras paikka on koti. Isommille päiväkodissa oleminen on monesti jo paljon helpompaa, ja on ikäistään seuraa.
T
työtön sivusta seuraaja
Vieras
Aika vähän sain vastauksia. Kysyin tätä siksi, koska olisi kiinnostanut tutkailla, että ovatko nämä tämän(kin) ketjun kotihoidon kannattajat siksi niin suppeakatseisia, suvaitsemattomia ja itsensä ylentäjiä, koska ovat kasvaneet kotona?
M
mami5
Vieras
Myös minun äitini ollut yksinhuoltaja ja perhepäivähoitton menin alle 1v.
En kuitenkaan ole yksioikoisesti joko kotihoidon tai päivähoidon kannalla, vaan jokaisessa perheessä on erilaiset tilanteet joiden pohjalta päätökset tehdään.
Kuitenkin esikoisen alle 2v viemistä päivähoitoon äidin olleessa kotona kuopuksen kanssa, en henk.kohtaisesti ymmärrä, jollei siihen ole terveydellistä tms. syytä.
En kuitenkaan ole yksioikoisesti joko kotihoidon tai päivähoidon kannalla, vaan jokaisessa perheessä on erilaiset tilanteet joiden pohjalta päätökset tehdään.
Kuitenkin esikoisen alle 2v viemistä päivähoitoon äidin olleessa kotona kuopuksen kanssa, en henk.kohtaisesti ymmärrä, jollei siihen ole terveydellistä tms. syytä.
M
mami5
Vieras
... niin ja aikoinaan myös pikkuveljeni meni hoitoon alle 1v ikäisenä, koska äidilläni ei ollut mahdollisuutta jäädä hoitovapaalle. Olin silloin itse 16v ja hain veljeni hoidosta koulupäivän jälkeen ja hoidin häntä, kunnes äitini tuli kotiin ja tuo oli silloin oma tahtoni enkä tehnyt sitä äidin käskystä, vaan siksi koska en halunnut hänen olevan noin pienenä hoidossa pitkiä päiviä
Ä
äiti myöskin
Vieras
Äidit, jotka ovat kotihoidon kannalla silloin, kun se on mahdollista (eli ap:lla myöskin), niin meidän nimetään itsensä ylistäjiksi.
Millä lisänimellä sitten kutsuisitte niitä äitejä, jotka ovat kotona (ap), ja silti vievät lapsensa toisten hoidettavaksi?
Ei kaikki kotihoidon kannattajat (itseni mukaanlukien) automaattisesti ole päivähoitoa vastaan, mutta minusta silloin kun ei ole kyse sairaudesta tms. ei ole perusteltua vielä lasta hoitoon, kun pienempää hoidetaan kotona.
Millä lisänimellä sitten kutsuisitte niitä äitejä, jotka ovat kotona (ap), ja silti vievät lapsensa toisten hoidettavaksi?
Ei kaikki kotihoidon kannattajat (itseni mukaanlukien) automaattisesti ole päivähoitoa vastaan, mutta minusta silloin kun ei ole kyse sairaudesta tms. ei ole perusteltua vielä lasta hoitoon, kun pienempää hoidetaan kotona.
T
Tutkailija
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja mami5:
Mielestäni tämä on ollut mielenkiintoinen ketju siinä mielessä, että kaksi eri "ryhmää" ajaa omaa näkökulmaansa ja vain harva kirjoittaja yrittää edes ymmärtää miksi joku toinen tekee eri lailla kuin itse tai puhumattakaan, että omasta vakaumuksestaan huolimatta pystyisi hyväksymään toisten ihmisten päätöksiä.
Olisi erittäin mielenkiintoista tietää, että minkä minkä ikäisiä ja koulutaustan omaavia tämän keskustelun kirjoittajat ovat ja mikä on heidän mielipiteensä kiistellystä asiasta (esim. ei hyväksy osapäivähoitoon viemistä eli on kotihoidon kannalla vai toisinpäin)?
En tiedä saanko vastauksia mutta voisin ainakin aloittaa:
- ikää 28, luokanopettaja (ja tutkimustyötä jonkin verran tehnyt...ei kovin yllättävää kirjoituksestani päätellen) ja hyväksyn osa-aikaisen päivähoidon äidin ollessa kuopuksen kanssa kotona
U
Ulpu74
Vieras
Ennen esikoisen syntymää olin subjektiivista päivähoitolakia vastaan... Mielestäni päivähoito ei kuulunut muille kuin työssäkäyville. No, elämä opettaa, ainakin suurinta osaa ihmisistä.
Monilla perheillä (ja olin muuten itsekin lapsena) lapset ovat monta kertaa kuukaudessa esim. viikonloppuisin "päivähoidossa" tai yökylässä mummoilla tai muilla lähisukulaisilla. Ihan säännöllisesti. Vanhemmat saattavat esim. lauantaisin käydä yhdessä ostoksilla ja syömässä tms. ja vievät lapset mummille.
Miten tällaisesta eroaa se, että lapsi käy tutulla hoitajalla vaikkapa 2x viikossa, 5 - 6 tuntia per päivä?
Kun ei ole sitä paljon puhuttua tukiverkostoa tässä ympärillä, vaan toinen mummo asuu 500km päässä ja toinen on niiiiin kiinni vielä työelämässä ja vaivainen ja aina jostain kipeä, että vaikka asuukin 30km:n päässä, niin aika harvoin häntä viitsii "vaivata"... Sisarukseni asuvat 300km:n päässä.
Pahin "virhehän" mulla onkin jo tullut tehtyä, sillä esikoinen aloitti perhepäivähoidossa (osaviikkoisena, 3xvko, 5-6½h/pvä)) 1-vuotiaana. Olin siis vanhempainvapaan jälkeen kotona vain 3kk. Ihanaa aikaahan se oli, mutta ei se osa-aikatyön aloittaminenkaan niin kamalaa ollut, päinvastoin, toi uutta puhtia elämään.
Kamalasti päivähoitoa parjataan, mutta itse olemme sitä kautta saaneet uusia tuttuja ja poika kavereita. Hoitajan kanssa olemme lähes ystäviä ja toisten lasten vanhempien kanssa on mukava vaihtaa kuulumisia aina tavatessa.
Monilla perheillä (ja olin muuten itsekin lapsena) lapset ovat monta kertaa kuukaudessa esim. viikonloppuisin "päivähoidossa" tai yökylässä mummoilla tai muilla lähisukulaisilla. Ihan säännöllisesti. Vanhemmat saattavat esim. lauantaisin käydä yhdessä ostoksilla ja syömässä tms. ja vievät lapset mummille.
Miten tällaisesta eroaa se, että lapsi käy tutulla hoitajalla vaikkapa 2x viikossa, 5 - 6 tuntia per päivä?
Kun ei ole sitä paljon puhuttua tukiverkostoa tässä ympärillä, vaan toinen mummo asuu 500km päässä ja toinen on niiiiin kiinni vielä työelämässä ja vaivainen ja aina jostain kipeä, että vaikka asuukin 30km:n päässä, niin aika harvoin häntä viitsii "vaivata"... Sisarukseni asuvat 300km:n päässä.
Pahin "virhehän" mulla onkin jo tullut tehtyä, sillä esikoinen aloitti perhepäivähoidossa (osaviikkoisena, 3xvko, 5-6½h/pvä)) 1-vuotiaana. Olin siis vanhempainvapaan jälkeen kotona vain 3kk. Ihanaa aikaahan se oli, mutta ei se osa-aikatyön aloittaminenkaan niin kamalaa ollut, päinvastoin, toi uutta puhtia elämään.
Kamalasti päivähoitoa parjataan, mutta itse olemme sitä kautta saaneet uusia tuttuja ja poika kavereita. Hoitajan kanssa olemme lähes ystäviä ja toisten lasten vanhempien kanssa on mukava vaihtaa kuulumisia aina tavatessa.
U
Ulpu74
Vieras
Tutkailija: kyllä minä ainakin uskallan kertoa itsestäni =)
- Olen 33v., kaupan alalla (myymälävastaava). Koulutus yo-merkonomi, ravintolakoulu, myynti- ja markkinointikursseja.
- hyväksyn osa-aikaisen päivähoidon äidin ollessa kuopuksen kanssa kotona, mutta en täysin ymmärrä työttömien vanhempien lasten kokopäivähoitoa...
- Olen 33v., kaupan alalla (myymälävastaava). Koulutus yo-merkonomi, ravintolakoulu, myynti- ja markkinointikursseja.
- hyväksyn osa-aikaisen päivähoidon äidin ollessa kuopuksen kanssa kotona, mutta en täysin ymmärrä työttömien vanhempien lasten kokopäivähoitoa...
E
entäpä sitten jos...
Vieras
ap:llä kyse oli taaperosta mutta mitäpäs sitten jos lapsi on 1v3kk iässä mennyt tarhaan ja viihtyy hyvin ja seuraava lapsi tulee kun on n. 3v ja esikoinen ymmärtää jo kavereista jne. Niin varmaan tykkäis mennä välillä (siis tosiaankin vain esim. 2xvko osa-päivää)leikkimään kavereiden kanssa eikä yhtäkkiä ruveta nysväämään pelkästään kotona äidin ja vauvan kans (tai siis ei pelkästään kotona oltais mutta kuitenkin...). Perhekahviloissa yms. kävin ahkerasti esikoisen kanssa mutta vähän vanhemmalle siellä ei aina välttämättä ole seuraa (kaverini totesi tämän kun hänellä oman lapseni ikäinen lapsi+isoveli 3v vanhempi). Ja tarhassa on ne tutut kaverit. Voihan niitä nähdä vapaa-ajallakin mutta kaikilla on aina omia kiireitään...
Hoitopaikan menetys/uudellen hakukin mietityttää
Muiden paikkojen "viemisestä" olen sitä mieltä että se on kunnan ongelma jos eivät saa tarpeeksi paikkoja tai joustavia hoitomuotoja aikaan.
meillä siis poika 1,5 v ja suunnitteilla n. 3v ikäero joten näitäkin asioita pohdin. Esikoisen vauva-ajan koin vaativaksi vaikkei ollut koliikkia tms.(ei nukkunut ihan pienenä päivällä juurikaan ja myöhemmin valvotti öitä 1 v asti, oli niin kuuma kesä 2006 ettei voinut mennä ulos, tissitakiainen, mies teki pitkiä päiviä, jne.)ja välillä pohdin että miten kaksi saa hoidettua mutta sen takia en ole toista laittamassa hoitoon koska uskon että toisen lapsen kohdalla on jo sellaista kokemusta kertynyt että hoito sujuu jouhevammin.
Lastentarhanope tuttu kertoi että heillä päiväkodissa lapsia joilla pienempi sisarus kotona ja isät tuovat aamuvarhaisella hoitoon ja hakevat töiden jälkeen ja nämä kyselevät että mikseivät saa olla kotona vaikka äiti on... se ei mielestäni ole oikein. Mutta hoito 45h/vko tai 12 h/vko on vähän eri asioita...
Aika näyttää millaiseen ratkaisuun päädytään, luulen että asiana vaikuttaa myös päiväkotitätien suhtautuminen ja osa-aika hoidon mahdollisuus ylipäätään. Tälläkin paikkakunnalla hoitopaikat aika tiukassa.
Hoitopaikan menetys/uudellen hakukin mietityttää
Muiden paikkojen "viemisestä" olen sitä mieltä että se on kunnan ongelma jos eivät saa tarpeeksi paikkoja tai joustavia hoitomuotoja aikaan.
meillä siis poika 1,5 v ja suunnitteilla n. 3v ikäero joten näitäkin asioita pohdin. Esikoisen vauva-ajan koin vaativaksi vaikkei ollut koliikkia tms.(ei nukkunut ihan pienenä päivällä juurikaan ja myöhemmin valvotti öitä 1 v asti, oli niin kuuma kesä 2006 ettei voinut mennä ulos, tissitakiainen, mies teki pitkiä päiviä, jne.)ja välillä pohdin että miten kaksi saa hoidettua mutta sen takia en ole toista laittamassa hoitoon koska uskon että toisen lapsen kohdalla on jo sellaista kokemusta kertynyt että hoito sujuu jouhevammin.
Lastentarhanope tuttu kertoi että heillä päiväkodissa lapsia joilla pienempi sisarus kotona ja isät tuovat aamuvarhaisella hoitoon ja hakevat töiden jälkeen ja nämä kyselevät että mikseivät saa olla kotona vaikka äiti on... se ei mielestäni ole oikein. Mutta hoito 45h/vko tai 12 h/vko on vähän eri asioita...
Aika näyttää millaiseen ratkaisuun päädytään, luulen että asiana vaikuttaa myös päiväkotitätien suhtautuminen ja osa-aika hoidon mahdollisuus ylipäätään. Tälläkin paikkakunnalla hoitopaikat aika tiukassa.
Ä
äiti myöskin
Vieras
Kyllä vastata uskallan itsekin.
-Olen 34 vuotias, IT-alalla, suuren yrityksen keskitasoisessa johtoportaassa, korkeakoulututkinto ja useita erilaisia työhön liittyviä kehitys- ja täydennyskoulutuksia.
-En hyväksy päivähoitoa vanhemmilta, jos toinen on kotona. Ainoastaan siinä tapauksessa, että kyse on sairaudesta, masennuksesta tms., johon luonnollisesti pitää olla lääkärintodistus. Tällöin osa-aikaista hoitoa tulisi olla saatavilla.
Työttöminen vanhempien lasten päivähoitoa en hyväksy lainkaan. Kerhot ovat omiaan antamaan virikkeitä ja ystävyyssuhteiden kehittämiseen. Hoitopaikkahan on saatava kahdessa viikossa äkkityöllistymisen vuoksi.
-Olen 34 vuotias, IT-alalla, suuren yrityksen keskitasoisessa johtoportaassa, korkeakoulututkinto ja useita erilaisia työhön liittyviä kehitys- ja täydennyskoulutuksia.
-En hyväksy päivähoitoa vanhemmilta, jos toinen on kotona. Ainoastaan siinä tapauksessa, että kyse on sairaudesta, masennuksesta tms., johon luonnollisesti pitää olla lääkärintodistus. Tällöin osa-aikaista hoitoa tulisi olla saatavilla.
Työttöminen vanhempien lasten päivähoitoa en hyväksy lainkaan. Kerhot ovat omiaan antamaan virikkeitä ja ystävyyssuhteiden kehittämiseen. Hoitopaikkahan on saatava kahdessa viikossa äkkityöllistymisen vuoksi.
M
mami5
Vieras
Vastaan myös sinulle tutkailija:
- Ammatiltani olen lastenhoitaja/päivähoitaja
Lisäki kotona lapset 1.9v, 10v, 13v, 14v ja 17v
- Kuten kirjoitin, en henk.kohtaisesti ymmärrä esikoisen alle 2v hoitoon viemistä, mikäli äiti on kuopuksen kanssa kotona, jollei siihen ole äidin masennuksen, vauvan koliikin tms. vuoksi perusteltua syytä.
Ammatissani toimiessani, pidän kuitenkin mielipiteeni ominani, enkä suinkaan tuo sitä esille käytökselläni hoitolasta tai hänen vanhempiaan kohtaan
- Ammatiltani olen lastenhoitaja/päivähoitaja
Lisäki kotona lapset 1.9v, 10v, 13v, 14v ja 17v
- Kuten kirjoitin, en henk.kohtaisesti ymmärrä esikoisen alle 2v hoitoon viemistä, mikäli äiti on kuopuksen kanssa kotona, jollei siihen ole äidin masennuksen, vauvan koliikin tms. vuoksi perusteltua syytä.
Ammatissani toimiessani, pidän kuitenkin mielipiteeni ominani, enkä suinkaan tuo sitä esille käytökselläni hoitolasta tai hänen vanhempiaan kohtaan
E
että näin,
Vieras
-34vuotias yrittäjä/ insinööri
- hyväksyn osa-aikahoidon, vaikka toinen vanhempi olisi kotona
-en hyväksy kokopäivähoitoa, jos toinen tai molemmat ovat kotona
-en myöskään hyväksy 0-maksuluokkaa, vaan kannatan edes minimi maksua päivähoidosta, jolloin työttömien kynnys päivähoitopaikkojen käyttöön varmasti vähenisi.
Meillä vauva 3kk on mummullaan hoidossa pari kertaa viikossa 2-4h ja tulee olemaan samaisessa hoidossa kaksi vuotiaaksi asti. Sen jälkeen sitten päiväkotiin. Ja jos toinen vauva meille siunautuu, niin tulen käyttämään osa-aikaista hoitopaikkaa (max 2xviikossa) esikoiselle, jo ihan sen takia, että näkee kavereitaan (tietenkin riippuu siitä, kuinka viihtyy hoidossa).
- hyväksyn osa-aikahoidon, vaikka toinen vanhempi olisi kotona
-en hyväksy kokopäivähoitoa, jos toinen tai molemmat ovat kotona
-en myöskään hyväksy 0-maksuluokkaa, vaan kannatan edes minimi maksua päivähoidosta, jolloin työttömien kynnys päivähoitopaikkojen käyttöön varmasti vähenisi.
Meillä vauva 3kk on mummullaan hoidossa pari kertaa viikossa 2-4h ja tulee olemaan samaisessa hoidossa kaksi vuotiaaksi asti. Sen jälkeen sitten päiväkotiin. Ja jos toinen vauva meille siunautuu, niin tulen käyttämään osa-aikaista hoitopaikkaa (max 2xviikossa) esikoiselle, jo ihan sen takia, että näkee kavereitaan (tietenkin riippuu siitä, kuinka viihtyy hoidossa).
E
entäpä sitten jos...
Vieras
vastaanpa vielä galluppiin
26 v markkinointiassistentti (tradenomi)
hyväksyn esikoisen osa-aikaisen hoidon kuopuksen ollessa kotona jos esikoinen jo sen ikäinen että kaipaa kavereitaan tms.
26 v markkinointiassistentti (tradenomi)
hyväksyn esikoisen osa-aikaisen hoidon kuopuksen ollessa kotona jos esikoinen jo sen ikäinen että kaipaa kavereitaan tms.
L
liuku.
Vieras
Minä en ole kummankaan vaihtoehdon ehdoton kannattaja, minusta jokaisen perheen tulisi saada itse tehdä päätös kumpi on heille parempi vaihtoehto. Mielestäni kotihoito on tietysti aivan hyvä vaihtoehto sellaiselle äidille ken sitä jaksaa, ja osa-aikahoito sellaiselle kuka kaipaa pientä apua arkeen. Toivon todella että teillä arvon äidit on sen verran itsetuntoa, että teette itse omat päätöksenne.
L
liuku.
Vieras
Olen siis 21-vuotias, minulla on lähihoitajan opinnot kesken.
Hyväksyn, että jokainen perhe tekee itse omat päätökset oli asia mikä tahansa, kunhan se ei aiheuta lapselle kärsimystä, esim. väkivalta, alkoholismi..
Mutta imetykset, päivähoidot, rattaiden merkki tai väri eivät todellakaan ole asioita jossa kyseltäisiin kenenkään hyväksymistä, mun mielestä. Joidenkin kanojen on vaan saatava joka asiasta kaakattaa ja osoittaa paremmuuttaan.
Hyväksyn, että jokainen perhe tekee itse omat päätökset oli asia mikä tahansa, kunhan se ei aiheuta lapselle kärsimystä, esim. väkivalta, alkoholismi..
Mutta imetykset, päivähoidot, rattaiden merkki tai väri eivät todellakaan ole asioita jossa kyseltäisiin kenenkään hyväksymistä, mun mielestä. Joidenkin kanojen on vaan saatava joka asiasta kaakattaa ja osoittaa paremmuuttaan.
M
Meikku.
Vieras
Gallup:
Terveydenhoidon opiskelija, hyväksyn esikoisen osa-aikaisen hoidon, kun äiti kuopuksen kanssa kotona, syynä esim. itselläni opiskelut, joita suoritan koko ajan eteenpäin ollessani äitiyslomalla.
Työttömän lapsen kokopäivähoitoa tulisi harkita tapauskohtaisesti, eli en suoralta kädeltä ymmärrä.
Terveydenhoidon opiskelija, hyväksyn esikoisen osa-aikaisen hoidon, kun äiti kuopuksen kanssa kotona, syynä esim. itselläni opiskelut, joita suoritan koko ajan eteenpäin ollessani äitiyslomalla.
Työttömän lapsen kokopäivähoitoa tulisi harkita tapauskohtaisesti, eli en suoralta kädeltä ymmärrä.
V
-veronmaksaja-
Vieras
Kotiäitien on yksinkertaista muodostaa mustavalkoinen mielipiteensä hokemalla vain, että koti on lapsen paras paikka ja olla ymmärtämättä mitään muuta. Niillä, jotka ovat esim kahdesta tai kolmesta lapsesta kotona vain äitiyslomat, asia on vähän eri. Siinä pitää miettiä juuri esim. sitä, saako sen saman hoitopaikan taas vajaan vuoden kuluttua lapselleen.
Samoin on helppo olla ymmärtämättä ollenkaan niitä, kenellä ei ole mitään apua saatavilla lastenhoitoon, jos itsellä se on itsestäänselvää, että apua on aina saatavilla. Minulla on sentään hyvä mies joka on myös loistava isä lapsillemme, mutta on sitten vielä niitäkin, jotka ovat oikeasti YKSIN lastensa kanssa. Ei tukea mieheltä, ei sukulaisilta, ei keltään. Ja joo, on niitä "sankarinaisia", jotka ovat metsän keskellä ihan yksin viidenkin lapsen kanssa selvinneet, mutta veikkaanpa ettei sekään ole aina ollut kovin kaunista katseltavaa.
On aika simppeliä jäädä kotiin niin pitkäksi, että kuopuskin on 3 v. Ei siinä tarvitse monien eri näkökulmien kanssa tasapainoilla niin kuin useimpien täytyy. Silloin myös koko vauva-ajasta "toipumiseen" on äidilläkin runsaasti aikaa ennen töihinpaluuta. Monet palaavat (itsekin esikoisesta) töihin vielä kun lapsi heräilee öisin. Jos vielä ajaa itsensä piippuun äitiyslomalla leikkimällä jotain sankaria ottamatta vastaan mitään apua, voi olla aika lopussa kun pitäisi taas töihinkin palata.
Ei kaikilla ole niin yksinkertaista näiden asioiden sumpliminen...
Samoin on helppo olla ymmärtämättä ollenkaan niitä, kenellä ei ole mitään apua saatavilla lastenhoitoon, jos itsellä se on itsestäänselvää, että apua on aina saatavilla. Minulla on sentään hyvä mies joka on myös loistava isä lapsillemme, mutta on sitten vielä niitäkin, jotka ovat oikeasti YKSIN lastensa kanssa. Ei tukea mieheltä, ei sukulaisilta, ei keltään. Ja joo, on niitä "sankarinaisia", jotka ovat metsän keskellä ihan yksin viidenkin lapsen kanssa selvinneet, mutta veikkaanpa ettei sekään ole aina ollut kovin kaunista katseltavaa.
On aika simppeliä jäädä kotiin niin pitkäksi, että kuopuskin on 3 v. Ei siinä tarvitse monien eri näkökulmien kanssa tasapainoilla niin kuin useimpien täytyy. Silloin myös koko vauva-ajasta "toipumiseen" on äidilläkin runsaasti aikaa ennen töihinpaluuta. Monet palaavat (itsekin esikoisesta) töihin vielä kun lapsi heräilee öisin. Jos vielä ajaa itsensä piippuun äitiyslomalla leikkimällä jotain sankaria ottamatta vastaan mitään apua, voi olla aika lopussa kun pitäisi taas töihinkin palata.
Ei kaikilla ole niin yksinkertaista näiden asioiden sumpliminen...
Ä
äiti myöskin
Vieras
-Ja joo, on niitä "sankarinaisia", jotka ovat metsän keskellä ihan yksin viidenkin lapsen kanssa selvinneet, mutta veikkaanpa ettei sekään ole aina ollut kovin kaunista katseltavaa. - veronmaksaja-
Sinäpä olet aikamoinen; väität tuntevasi tapani hoitaa kotia ja lapsia tuntematta meitä. Tai muita suurperheen äitejä sen puoleen.
Sinuna en kyllä kävisi arvostelemaan toisten kotioloja, sitä ei täällä tee kukaan muukaan. Minusta näyttää siltä, että sinä itse ylennät itsesi muihin nähden suhteettoman korkealle.
Omalla kohdallani en todellakaan missään vaiheessa ole kehunut olevani mikään superäiti, vaan se hoito on tehty normaalilla maalaisjärjellä. Ja itse voin puhtaalla omalla tunnolla sanoa, että hyvin olen hoitanut. Sinä ehkä et voi omalla kohdallasi näin todeta...?
Minusta tässä ketjussa mennään kauas siitä, mikä oli alunperin keskeisintä. Kysyttiin mielipidettä, ja vastauksia tuli. Ja jos eriäviä mielipiteitä tulee (niinkuin aina) alkaa käsittämätön loan heitto. Jutustele sinä veronmaksaja ihan vapaasti täällä, kun tuntuu ettet muualla pääse pätemään, minulle riittää.
Aluperäistä kehoittaisin vielä kuitenkin miettimään, mitä tekee. Kokemus voi olla hyvin antoisa kahden lapsen kanssa, ainakin varmasti kokeilemisen arvoinen. Ja jos se osottautuu toimimattomaksi, miettii uudelleen mahdollisuuksia. Ja pianhan esikoinenkin on sen verran iso, että varmasti kaipaa jo ikäistään seuraa. Silloin kyllä hoitopaikkaa kannattaa ajatella.
Sinäpä olet aikamoinen; väität tuntevasi tapani hoitaa kotia ja lapsia tuntematta meitä. Tai muita suurperheen äitejä sen puoleen.
Sinuna en kyllä kävisi arvostelemaan toisten kotioloja, sitä ei täällä tee kukaan muukaan. Minusta näyttää siltä, että sinä itse ylennät itsesi muihin nähden suhteettoman korkealle.
Omalla kohdallani en todellakaan missään vaiheessa ole kehunut olevani mikään superäiti, vaan se hoito on tehty normaalilla maalaisjärjellä. Ja itse voin puhtaalla omalla tunnolla sanoa, että hyvin olen hoitanut. Sinä ehkä et voi omalla kohdallasi näin todeta...?
Minusta tässä ketjussa mennään kauas siitä, mikä oli alunperin keskeisintä. Kysyttiin mielipidettä, ja vastauksia tuli. Ja jos eriäviä mielipiteitä tulee (niinkuin aina) alkaa käsittämätön loan heitto. Jutustele sinä veronmaksaja ihan vapaasti täällä, kun tuntuu ettet muualla pääse pätemään, minulle riittää.
Aluperäistä kehoittaisin vielä kuitenkin miettimään, mitä tekee. Kokemus voi olla hyvin antoisa kahden lapsen kanssa, ainakin varmasti kokeilemisen arvoinen. Ja jos se osottautuu toimimattomaksi, miettii uudelleen mahdollisuuksia. Ja pianhan esikoinenkin on sen verran iso, että varmasti kaipaa jo ikäistään seuraa. Silloin kyllä hoitopaikkaa kannattaa ajatella.
V
-veronmaksaja-
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja jotain kokemusta kuitenkin äitiydestä...:Alkuperäinen kirjoittaja Yksi näkökulma:Kyllä kannattaisi ainakin kokeilla mitä kahden kanssa kotona olo on. Se voi jopa yllättää positiivisesti
Hoh hoijaa. Kysehän on osa-aikahoidosta, ei että esikoinen on KOKONAAN pois kuvioista. Ei nyt tarvitse kertoa itsestäänselvyyksiä ja hehkutusta äitiyden onnesta - ihan kuin niillä jotka laittavat lapsen osa-aikahoitoon, ei olisi MITÄÄN kokemusta siitä mitä on olla kahden kanssa tai että miten ihanaa on olla äiti
Mäkin Nautin kotonaolosta ja lapsistani. Lapsen askelten tepsutuksesta, niiden äänistä, kaikesta. On hienoa kasvattaa lapsia, olla mukana iloissa ja suruissa. Olemme molemmat mieheni kanssa tosi sitoutuneita lapsien kasvattamiseen ja saamme niistä valtavasti iloa. On ihanaa nähdä lasten kasvavan, oppivan uutta, kehittyvän.
Olemme todenneet myös, että päiväkodilla on ollut hyvä lisävaikutuksensa kotikasvatuksemme päälle. Poika on jo luonnostaankin sosiaalinen ja menevä, ja tarhassa alkaa jo olla kavereita. Ehkä harkitsisin asiaa uudelleen jos vaikeuksia olisi ollut tai sinne meneminen vaikuttaisi vastenmieliseltä. Mutta kun ei.
Musta on ihan tervettä että lapsi luottaa muihinkin aikuisiin kuin vanhempiinsa ja on ollut tasapainoinen ja luottavainen uusissakin tilanteissa. En haluakaan välittää sellaista kuvaa, että koko muu maailma on paha, vain äiti ja isä kelpaavat pitämään huolta lapsistamme. Ehkä tämä asenne on välittynyt hyvin eikä ihmisarkuutta ja pelkoa ole joka toisessa tilanteessa.
Mä uskon että tätä hyvää, mitä jo näemme lapsessamme lähinnä oman kasvatuksemme tuloksena, mutta osittain myös päiväkodin kanssa yhteisvaikutuksena, ei tuhoa osa-aikahoidossa oleminen. Päinvastoin se ainakin meillä on ollut.
"Ja itse voin puhtaalla omalla tunnolla sanoa, että hyvin olen hoitanut. Sinä ehkä et voi omalla kohdallasi näin todeta...? "
Otin tähän pätkän aiemmasta kirjoituksestani ennen kuin otin kantaa "-veronmaksajana-" verorahojen käyttöön liittyen. Siitä ehkä käy ilmi, miten koen onnistuneeni kasvatustehtävässäni tähän mennessä, ja miten tärkeäksi asian koen. Ja kiitos vain, omatuntoni on puhdas. Minun ei tarvitse jäädä vuosikausiksi kotiin kahden tai (toivottavasti joskus) kolmen lapsen kanssa, jotta saisin puhtaan omantunnon
öö, haloo?.. Ja vieläpä ymmärrän ja empatiseeraan ihmisten erilaisia tilanteita. Kotiäiti saa olla kuka haluaa, sitä en hauku. Mutta kotiäiti voisi edes pikkiriikkisen ymmärtää myös muita."Minusta tässä ketjussa mennään kauas siitä, mikä oli alunperin keskeisintä."
Itse ajoit keskustelun kotiäitiyteen (vs työssäkäyvä), mikä ei suoranaisesti liity tähän aiheeseen.
"Jutustele sinä veronmaksaja ihan vapaasti täällä, kun tuntuu ettet muualla pääse pätemään"
Tämä kommentti ei kovin fiksua vaikutelmaa anna. Ei ansaitse sen kummempaa kommenttia. Mutta sen myönnän, että erittäin kiinnostava ja koukuttava keskustelu
J
just just
Vieras
mielestàni lapsen olisi hyvà mennà aina pàivàhoitoon tai kerhoon ihan vaan sen takia ettei kasvatettaisi enempàà mòkkihòperòità vaan aktiivisia ja sosiaalisia aikuisia.. meillà ainakin muksu menee puolihoitoon kun tàyttàà 3 vuotta vaikka olenkin kotiàiti
T
Torahammas
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja että näin:
Sinä et hyväksy sitä sun tätä....no en minäkään hyväksy, että 3 kk on hoidossa pari kertaa vko 2-4 h, ei meillä ainakaan ollut tarvetta päästä noin nopeasti pienestä vauvastamme eroon.
Kas näetkös, aina voi paheksua muita, ja aiheuttaa kinaa......=)
t. Diplomi-insinööri
T
Toi nyt
Vieras
oli ihan hölmö kommentti. Päivähoitolaki voi muuttua, mutta mummille viemistä ei voi lakikaan kieltää.
Kannattais kokeilla vauvasta erossa olemista välillä, niin ei ala ajatukset kiertää vain omassa päässä. Ulos ihmisten pariin!
Kannattais kokeilla vauvasta erossa olemista välillä, niin ei ala ajatukset kiertää vain omassa päässä. Ulos ihmisten pariin!
E
että näin,
Vieras
En tienytkään, että paheksuin omalla vastauksellani jotain. Luulin vastanneeni vain gallupiin, minkä joku laittoi alulle. Pahoittelen, että vastasin.
T
Torahammas
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Toi nyt:
Jos minun kommenttiani tarkoitit, niin toki se oli hölmö, jos osasit lukea, niin tajusit, että sen tarkoituskin oli osoittaa, kuinka helposti tällaisessa ketjussa mistä tahansa saa kinan aikaan.
Edelleen peräänkuulutan itsetuntoa, joka sallii omien omalle perheelle sopivien ratkaisujen tekemisen ilman tarvetta hakea sille kaikkien hyväksyntää, koska sitä ei täällä tule saamaan.
