Paniikkihäiriötäkö?

[Nyt harmaana]

Pitkin vuotta ollut stressiä.
Muutto, remonttia, parisuhteessa huonoja vaiheita ym.

Kolmisen vuotta sitten kärsin lääkärin diagnoosin mukaan paniikkihäiriöstä, josta selvisin terapialla, vaikka zoloftiin resepti olikin takataskussa.
Oireet helpottivat pikku hiljaa ja reilut 2v. olin ns. "terve", mitä nyt ylihuolehtivaisuutta ja sairauksien pelkoja(niiden kans tuli kuitenkin toimeen)
Sain tuolloin terveenä aikana lapsenkin.

Nyt sitten alkoi oireilu n. 3viikkoa sitten.
Sydän hakkasi, huimasi, epätodellinen olo jne.
Myös heräilin yöllä kesken unien sydän hakaten hullunlailla.
Otin vanhemmiltani opamoxia pienen murusen 4 yönä ja sain nukuttua.

Sitten olo oli jo aika hyvä, enkä ottanut yöksi tuota lääkettä, päivä oli ollut tosi stressaava, ja tästä se varsinainen kuahutarina alkaa...
En nukkunut kunnolla koko yönä, levottomia unia ja sydämen hakkaamista.
Seuraava päivä koht.normaali, mutta yrittäessäni päiväunille, en voinut sydämen hakkaamise´ltä nukkua.

Sitten seuraavana yönä alkoi illalla 10 aikaan tulla sellaisia epätodellisen olon tuntemuksia,s ydän hakkasi, meni sellainen kuuma tuntemus päästä varpaisiin ja IHAN KAMALA levottomuuden tunne pään sisälle, ihan hirveä sekoamisen pelko!!
En voinut olla missään paikallani.
PElkäsin että tulen hulluksi, joudun sairaalaan ja kaikkein eniten pelkäsin että menen psykoosiin.

Jouduin kutsumaan vanhemmat paikalle ja otin 25mg opamoxin, kesti kauan ennenkuin alkoi yhtään auttamaan.
Lopulta sain unen niin että äitini nukkui vieressä. Uni ei kuitenkaan ollut hyvää.
Sama psykoosin ja sekoamisen pelko olo jatkui aamulla, kuin myös sydän hakkasi ja oli PAHA ja levoton olo päässä.
Kaikki meni päässä sellasena yhtenä mylläkkänä.
No mentiin päivystykseen, sydänfilmi ok, verenpainen ok.
Pulssi nopea ja happisaturaatio korkea.
Lääkäri oli nuori ja tosi epävarman tuntuinen, kyseli oireitani ja yritin parhaani mukaan selostaa itkien oloani.

Hän sanoi että olisiko siinä paniikki hommaa.
Mutta missään vaiheessa minulle ei tullut vakuuttunut olo, että en ole menossa sekaisin, enkä menossa psykoosiin.

Sain 15mg opamoxia 3 x päivään. Ja resetin Cipramilia.
Ja ajan mtt, ennestään tutulle psykologille.

Nyt sitten olen tuota opamoxia säännöllisesti ottanut, pahimman olon vienyt pois, mutta kyllä se huono "kohtaus "olo välillä yrittää pintaan pyrkiä.
Ongelma tässä on se että lääkäri ei saanut minua tosiaan vakuuttuneeksi ettei kyseessä ole sekoaminen tmv.

Nyt pelkään koko ajan tuota psykoosiin menemistä.
Olisiko ketään kohtalotoveria.

 

[lisse]

mulla joskus ollut muutaman vuoden paniikkikohtauksia sen jälkeen ruokahaluttomuutta.
kun näistä selvisin sain huimauskohtauksia
siihen sain stemetil nimistä lääkettä.
nyt vuosiin ei ole ollut mitään.
huono liitto aiheutti kaikki nuo minulle.

 

[Isomuija]

Oli suoraan kuin olisin omaa tekstiä lukenu, olin kans ihan varma että sekoan ja joudun psykoosin tai että kuolen sydänkohtaukseen. Paikat myös puutuivat vaikka en huonos asennossa ollut. Ja ei pystyny paikoillaan olemaan. Ajattelin aina illalla että aamun mennessä olen kuollut sydänkohtaukseen. Oli myös todellisuuden tajun menettämisiä. Onneksi menivät pikku hiljaa ohitse kun rauhoittelin itseäni ja selvisin onneksi ilman lääkkeitä. Mut kamalaa se kyllä oli!

 

[harmaa]

Kyllä nuo paniikkikohtaukseen sopisivat kaikki. Minulla auttaa parhaiten Propral joka o nbeetasalpaaja ja sitä otetaan heti kun tuntuu että kohtaus on tulossa.

Mutta jos joku kertoisi minulla kuinka luulotautisuudesta pääsee eroon, olen viimeiset puoli vuotta "tiennyt" tekeväni kuolemaa, milloin mistäkin syystä :``(

 

[Nyt harmaa]

Nostoa

 

[Eikö löydy todellakaan muita]

paniikkihäiriöisiä...

 

[LOISTOTUPSU]

Mulla on paniikkihäiriö. Nuo nyt mainitut kyllä kaikki liittyy paniikkihäiriöön, mulla on puutumisia, epätodellinen olo, pyörryttää, kurkkua kuristaa, silmissä sumenee, pelkotiloja, hiostaa jne. Söin lääkkeitä mutta ne laukas mulle aina migreenin niin lopetin, nyt tullu toimeen ilman kun yritän pitää itseni rauhallisena sillon kun alkaa nää kohtaukset ja mietiskelen kivoja asioita.

 

[Wanha-Rouva]

Voisko mullakin olla paniikkihäiriö kun on viikon ollut huimausta ja toivun pikkumiehen autokolarista joka tapahtui kaksi viikkoa sitten. Ja huimaus alkoi heti kun poika pääsi sairaalastapois :/

 

[Aloittaja]

jaksaa nostella jos löytyisi saman kokeneita.

 

[Moision Musta Enkeli]

Mulla kans paniikkikohauksia, ennen oli pahana ja samat oireet ku sulla ap. Mulla lääkkeenä propraali ja vaikuttaa heti , ei tuu sydämmentykytystä ja vei tärinän pois mikä tuli kohtauksen jälkeen. Oon käyny juttelees säännöllisesti miekkarissa kohtauksista ja sielä sanottiin että jos pelkää psykoosia niin siihen ei voi mennä. Ajan mittaan oon oppinu rauhotteleen itteeni jos tuntuu että kohtau meinaa tulla päälle. Tosi inhottavia ne kyllä on :/ Mutta turhaan huoehdit psykoosiin menosta tai sekoamisesta , ne tuntemukset liittyy kohtaukseen. Voimia ja :hug: sulle!

 

[tiivitaavi]

Myös mulla on ollut ko oireita plus päälle hirveetä ahdistusta.Pelkotiloja on ajoittain.Minulle tavanomaiset pelkotilat liittyvät sairauksiin ja etenkin siihen että saan sydänkohtauksen.Joskus kun olet voimakkaimmin ahdistunut pelkään myös tuota psykoosiin menoa.Yritän kuiten ajatella kuten minulle terapiaa antanut henkilö sanoi,että jos siihen menee niin sit ainakin saan hoitoa.Olenkin itselleni yrittänyt jankata että jos psykoosiin menen niin sit menen,sit mua ainakin hoidetaan.

Ihmisen elo tuntuu kyllä olevan aika vaikeaa, ainakin ajoittain :'( Voimia sinulle :hug:

 

[Nyt harmaana]

Mulla kans paniikkikohauksia, ennen oli pahana ja samat oireet ku sulla ap. Mulla lääkkeenä propraali ja vaikuttaa heti , ei tuu sydämmentykytystä ja vei tärinän pois mikä tuli kohtauksen jälkeen. Oon käyny juttelees säännöllisesti miekkarissa kohtauksista ja sielä sanottiin että jos pelkää psykoosia niin siihen ei voi mennä. Ajan mittaan oon oppinu rauhotteleen itteeni jos tuntuu että kohtau meinaa tulla päälle. Tosi inhottavia ne kyllä on :/ Mutta turhaan huoehdit psykoosiin menosta tai sekoamisesta , ne tuntemukset liittyy kohtaukseen. Voimia ja :hug: sulle!

Joo tuo psykoosin, manian ja sekoamisen pelko tässä on kaikkein pahinta!
Mulla oli tuo juhannusaaton kohtaus pahin mitä ikinä.
Ihan kamalaa.
Siitä jäi myös sellanen lievä paniikkiolo päälle koko ajaksi.
Sydän hakkailee ja tuntuu että kohtaus tulee.
Huoh...

Ja jotenkin se tarkkailu on nyt kehossa ihan täysillä, kaikki tuntemukset kyllä tulee rekisteröineeksi, rasittavaa.

Minua vain mietityttää tuo lääkitys.
Toinen lääkäri vaihtoi sen tänän Cipralexiin, vaikutus alkaa kuulemma nopeammin kuin tuola Cipramililla.
Jotenkin pelkään, että menen ylikierroksille tuosta ja taas se sama sairaalaan joutumisen pelko.

Pää tuntuu nvälillä niin levottomalta.
Johtuuko se tästä paniikkin jutusta. Tuntuu että haluaa tavallaan tehdä koko ajan jotain, ettei muistaisi sitä pahaa oloaan.

 

[Nyt harmaana]

ja sitten itse miettiin että käynkö jo nyt ylikierroksilla, ja uskallanko tuota lääkettä edes aloittaa.

Siis pelkään nyt tässä lääkityksen aloittamisessa sitä maniaa.
Voi taivas, että on tämä hommaa

 

[Moision Musta Enkeli]

Mulla kans paniikkikohauksia, ennen oli pahana ja samat oireet ku sulla ap. Mulla lääkkeenä propraali ja vaikuttaa heti , ei tuu sydämmentykytystä ja vei tärinän pois mikä tuli kohtauksen jälkeen. Oon käyny juttelees säännöllisesti miekkarissa kohtauksista ja sielä sanottiin että jos pelkää psykoosia niin siihen ei voi mennä. Ajan mittaan oon oppinu rauhotteleen itteeni jos tuntuu että kohtau meinaa tulla päälle. Tosi inhottavia ne kyllä on :/ Mutta turhaan huoehdit psykoosiin menosta tai sekoamisesta , ne tuntemukset liittyy kohtaukseen. Voimia ja :hug: sulle!

Joo tuo psykoosin, manian ja sekoamisen pelko tässä on kaikkein pahinta!
Mulla oli tuo juhannusaaton kohtaus pahin mitä ikinä.
Ihan kamalaa.
Siitä jäi myös sellanen lievä paniikkiolo päälle koko ajaksi.
Sydän hakkailee ja tuntuu että kohtaus tulee.
Huoh...

Ja jotenkin se tarkkailu on nyt kehossa ihan täysillä, kaikki tuntemukset kyllä tulee rekisteröineeksi, rasittavaa.

Minua vain mietityttää tuo lääkitys.
Toinen lääkäri vaihtoi sen tänän Cipralexiin, vaikutus alkaa kuulemma nopeammin kuin tuola Cipramililla.
Jotenkin pelkään, että menen ylikierroksille tuosta ja taas se sama sairaalaan joutumisen pelko.

Pää tuntuu nvälillä niin levottomalta.
Johtuuko se tästä paniikkin jutusta. Tuntuu että haluaa tavallaan tehdä koko ajan jotain, ettei muistaisi sitä pahaa oloaan.

Kyllä kannattaa alottaa lääkitys , varmasti helpottaa sun oloa. Sehän kyllä siinä on että oireet saattavat pahentua ku alotat lääkkeet , mutta varmasti saisit jotain rauhottavaa siihen että selviät ne ekat viikot. Mulla se oli sama ku tuntu että paniikki jäi päälle ja se olo oli aivan järkyttävän kamala :/ Koita yrittää rentoutua (vaikeaa aluksi) ja kun tuntuu että kohtaus tulollaan niin ala tekemään jotain ,niin että saat ajatukset pois siitä. Onko sulla ketään joka voi olla sun kans,tarkotan että jos juttuseuraa niin ei tuu niin ajateltua nuita kaikkia. Voikun osais enempi auttaa, kaikkea sitä ihmiselle tuleekin. Toivotaan että saat avun nopeaa lääkkeistä. :hug:

 

[Moision Musta Enkeli]

Mulla kans paniikkikohauksia, ennen oli pahana ja samat oireet ku sulla ap. Mulla lääkkeenä propraali ja vaikuttaa heti , ei tuu sydämmentykytystä ja vei tärinän pois mikä tuli kohtauksen jälkeen. Oon käyny juttelees säännöllisesti miekkarissa kohtauksista ja sielä sanottiin että jos pelkää psykoosia niin siihen ei voi mennä. Ajan mittaan oon oppinu rauhotteleen itteeni jos tuntuu että kohtau meinaa tulla päälle. Tosi inhottavia ne kyllä on :/ Mutta turhaan huoehdit psykoosiin menosta tai sekoamisesta , ne tuntemukset liittyy kohtaukseen. Voimia ja :hug: sulle!

Joo tuo psykoosin, manian ja sekoamisen pelko tässä on kaikkein pahinta!
Mulla oli tuo juhannusaaton kohtaus pahin mitä ikinä.
Ihan kamalaa.
Siitä jäi myös sellanen lievä paniikkiolo päälle koko ajaksi.
Sydän hakkailee ja tuntuu että kohtaus tulee.
Huoh...

Ja jotenkin se tarkkailu on nyt kehossa ihan täysillä, kaikki tuntemukset kyllä tulee rekisteröineeksi, rasittavaa.

Minua vain mietityttää tuo lääkitys.
Toinen lääkäri vaihtoi sen tänän Cipralexiin, vaikutus alkaa kuulemma nopeammin kuin tuola Cipramililla.
Jotenkin pelkään, että menen ylikierroksille tuosta ja taas se sama sairaalaan joutumisen pelko.

Pää tuntuu nvälillä niin levottomalta.
Johtuuko se tästä paniikkin jutusta. Tuntuu että haluaa tavallaan tehdä koko ajan jotain, ettei muistaisi sitä pahaa oloaan.

Kyllä kannattaa alottaa lääkitys , varmasti helpottaa sun oloa. Sehän kyllä siinä on että oireet saattavat pahentua ku alotat lääkkeet , mutta varmasti saisit jotain rauhottavaa siihen että selviät ne ekat viikot. Mulla se oli sama ku tuntu että paniikki jäi päälle ja se olo oli aivan järkyttävän kamala :/ Koita yrittää rentoutua (vaikeaa aluksi) ja kun tuntuu että kohtaus tulollaan niin ala tekemään jotain ,niin että saat ajatukset pois siitä. Onko sulla ketään joka voi olla sun kans,tarkotan että jos juttuseuraa niin ei tuu niin ajateltua nuita kaikkia. Voikun osais enempi auttaa, kaikkea sitä ihmiselle tuleekin. Toivotaan että saat avun nopeaa lääkkeistä. :hug:

Niin ja vielä ensihätään sydämmen tykytyksiin auttaa asperiini Ja sun kannattaa käydä lääkärissä puhumassa propraaleista, mulla ainaki oli apua niistä ja on edelleen jos joskus tuntuu että sydän alkaa pompottaan, se jotenki rauhottaa mieltä ku pumppu ei hakkaa tuhatta ja sataa..