M
mie
Vieras
Mitä tekisitte tilanteessani?
Olen avoliitossa (6 vuotta seurusteltu ja siitä 4 vuotta asuttu yhdessä) ja opinnot suoritettu ja vakituinen työpaikka. Poikaystäväni valmistuu tänä keväänä, mutta aloittaa vuoden kestävän siviilipalveluksen. Minä olen suunnitellut omistusasunnon ostoa, mutta häntä ei kiinnosta ostaa asuntoa koska se sitoisi liikaa. Hän kun ei tiedä mistä saa työpaikan valmistumisen jälkeen. Hän on valmis muuttamaan vaikka pääkaupunkiseudulle. Minä taas en ole yhtään kiinnostunut muuttamaan pois nykyisestä kaupungista kun ystävät, perhe ja työpaikka on täällä. Nykyisen taantuman takia työpaikkaa hän ei varmaaankaan saa nopeasti.
Kannaataako minun odottaa omistusasunnon ostoa kunnes hänkin saa työpaikan? Toisaalta, jos hän saa toisesta kaupungista työpaikan, niin siinä tapauksessa meille tulisi varmaankin ero. En jaksa enää tällaista odottamista. Tässä odotellessa aikaa kuluu ja pahimmassa tapauksessa odottaminen on ollut turhaa jos hän lähteekin töiden perässä muualle. Sehän se olisi vasta masentavaa ja varmaan olisin siinä vaiheessa jo kolmikymppinen (ilman poikaystävää, ilman omistusasuntoa)...
Toisaalta olen pohtinut, että ostaisin asunnon vain itselleni ja muuttaisimme erilleen. Voihan sitä seurustelua edelleen jatkaa vaikka erillään asuttaisiin. Siinähän selviäisi myös se, että onko suhteemme niin vahva että kestäisi erillään asumista. Välillä muutenkin tuntuu, että yhdessä asuminen hänen kanssaan ei ole mitenkään laadukasta, hän viettää aikaansa vain tietokoneensa äärellä ja yleensä minä menen aikaisin nukkumaan töiden takia ja hän valvoo keskiyöhön.
Olen avoliitossa (6 vuotta seurusteltu ja siitä 4 vuotta asuttu yhdessä) ja opinnot suoritettu ja vakituinen työpaikka. Poikaystäväni valmistuu tänä keväänä, mutta aloittaa vuoden kestävän siviilipalveluksen. Minä olen suunnitellut omistusasunnon ostoa, mutta häntä ei kiinnosta ostaa asuntoa koska se sitoisi liikaa. Hän kun ei tiedä mistä saa työpaikan valmistumisen jälkeen. Hän on valmis muuttamaan vaikka pääkaupunkiseudulle. Minä taas en ole yhtään kiinnostunut muuttamaan pois nykyisestä kaupungista kun ystävät, perhe ja työpaikka on täällä. Nykyisen taantuman takia työpaikkaa hän ei varmaaankaan saa nopeasti.
Kannaataako minun odottaa omistusasunnon ostoa kunnes hänkin saa työpaikan? Toisaalta, jos hän saa toisesta kaupungista työpaikan, niin siinä tapauksessa meille tulisi varmaankin ero. En jaksa enää tällaista odottamista. Tässä odotellessa aikaa kuluu ja pahimmassa tapauksessa odottaminen on ollut turhaa jos hän lähteekin töiden perässä muualle. Sehän se olisi vasta masentavaa ja varmaan olisin siinä vaiheessa jo kolmikymppinen (ilman poikaystävää, ilman omistusasuntoa)...
Toisaalta olen pohtinut, että ostaisin asunnon vain itselleni ja muuttaisimme erilleen. Voihan sitä seurustelua edelleen jatkaa vaikka erillään asuttaisiin. Siinähän selviäisi myös se, että onko suhteemme niin vahva että kestäisi erillään asumista. Välillä muutenkin tuntuu, että yhdessä asuminen hänen kanssaan ei ole mitenkään laadukasta, hän viettää aikaansa vain tietokoneensa äärellä ja yleensä minä menen aikaisin nukkumaan töiden takia ja hän valvoo keskiyöhön.