Pelkään että petän miestäni kohta..

[aurinko tippuu]

Meillä on niin tyypillinen tilanne, pienet lapset, miehellä vaativa työ, ei tukiverkkoa, paljon univelkaa.. Meillä menee perheenä hyvin, rakastan miestäni mutta kaipaan läheisyyttä ja seksiä. Mies on sitä mieltä että tilanteelle ei voi mitään kun lapset on läsnä koko ajan, suostuu kyllä tulemaan pikaiselle vessaan yms, mutta..

Meillä oli risteily, hoidin lapsenvahdin ja odotin niin paljon sitä että päästään kaksistaan ilman lapsia. Ja mitä mies teki Veti päänsä täyteen, en nähnyt sitä yöllä lainkaan, aamun oksensi ja nukkui lähes satamaan asti. Minulla oli kyllä hauskaa kavereiden kanssa, vientiä olisi ollut paljonkin (en kuitenkaan edes tanssinut), mutta harmitti todella paljon. Etenkin kun meillä jäi hääpäivä juhlimatta syksyllä (mies mökkireissulla) ja mies lupaili että risteilyllä oltaisiin juhlittu sitten..

Nyt olen nähnyt epäilyttäviä unia, missä suutelen vieraan miehen kanssa. Ja on perhosia vatsassa, ihana olo. En minä halua muita miehiä, haluaisin oman mieheni, mutta miksi en saa mitään kontaktia häneen?!? Pelkään että jos tilanne jatkuu kauan, niin seuraavan kerran kun minua tullaan iskemään en osaakaan kieltäytyä niin fiksusti kuin nyt..

Olisiko hyviä neuvoja..

 

[aurinko tippuu]

Eikö?

 

[eikä tipu]

Vaikutat fiksulta, joten jatka sitä rataa äläkä sorru pettämään

 

[Miehelläsi]

on ilmeisesti aika lailla työstressiä? Haluaa nollata päänsä, kun tilaisuus siihen joskus tulee? Ootteko puhuneet asiasta?

 

[mie]

Puhu, puhu, keskustele ja juttele asioista miehellesi.
Järjestä kahdenkeskeistä aikaa ja teette jotain sellaista ettei lärvejä voi vetää.
Meillä mies teki lähes saman tempun kun lähdettiin ekaa kertaa juhlimaan esikoisen syntymän jälkeen. Ei tajunnut että mulla ei ollut hauskaa juteltiin ja keskusteltiin avoimesti siitä mikä suhteessa mättää.
Molemmilla oli omat juttunsa mitkä häiritsi eli KESKUSTELUA.......

 

[aave]

Niitä pienen pieniä läheisyyden ja hellyyden hetkiä pitää olla arjessakin. Eikä kasata kaikkea paineita kahdenkeskisille reissuille. Se on totta että mahdollisuudet huonommat, mutta kyllä niitä on jos haluaa. Ja kannattaa huolehtia läheisyydestä ilman paineita seksistä.

 

[aurinko tippuu]

Kun me puhutaan paljon, mies tietää että kaipaan enemmän läheisyyttä (halitaan kyllä päivittäin, mutta siihen se jääkin, kaikki voimat menee kummallakin iltaisin että saadaan lapset nukkumaan), tykkää kyllä kun järjestän meille seksiä. Minä kaipaisin jotain elettä mieheltä.. tiedän että mieskin on väsynyt, on työstressiä ja käy kyllä nollaamassa päätään välillä, rohkaisen viikottain näkemään kavereita ja harrastamaan.. mutta minä olen niin väsynyt kannattelemaan meidän parisuhdetta.

Tiedän että pitäisi olla kärsivällinen, lapset eivät ole enää kauaa pieniä. Kohta varmaan univelka helpottaa. Mutta ne unet pelottaa.. ne on niin todellisia..

 

[mie]

Kun me puhutaan paljon, mies tietää että kaipaan enemmän läheisyyttä (halitaan kyllä päivittäin, mutta siihen se jääkin, kaikki voimat menee kummallakin iltaisin että saadaan lapset nukkumaan), tykkää kyllä kun järjestän meille seksiä. Minä kaipaisin jotain elettä mieheltä.. tiedän että mieskin on väsynyt, on työstressiä ja käy kyllä nollaamassa päätään välillä, rohkaisen viikottain näkemään kavereita ja harrastamaan.. mutta minä olen niin väsynyt kannattelemaan meidän parisuhdetta.

Tiedän että pitäisi olla kärsivällinen, lapset eivät ole enää kauaa pieniä. Kohta varmaan univelka helpottaa. Mutta ne unet pelottaa.. ne on niin todellisia..

Just luin parisuhteesta aika hyviä asiantuntija kirjoituksia... yksi niistä oli, että kaksi viikkoa ilman seksiä on parisuhteessa ikuisuus. Siitä on vaikea nousta enää sen jälkeen, ainoastaan toisen sairaus tai esim. matka voi olla "hyväksyttäviä" syitä. Eli nyt olisi tosi kiire teidänkin saada asia korjattua, ennen kuin peruuttamaton tapahtuu. Meillä se tapahtui ja itse en siitä yli pääse varmaan koskaan ja lainatakseni seuraavaa " miten onni korjataan, paremmaksi paikataan, päästänkö irti kun oon huono jaksamaan, miten onni korjataan, en yksin pysty nousemaan, jos ja kaikki rikki on katoan vain pois..."

 

[aurinko tippuu]

Haaveilen kyllä kylpyläreissusta Voisin alkaa sitä järjestämään, jos tekisin sen yllätyksenä, niin mies ei voisi odottaa "pään nollaamista", vaan sitten voitaisiin rentoutua ihan kahdestaan poreammeessa..

Tää palsta on kyllä ihana, ihan kuin ystävälle purkisi asioita.

 

[Mä]

oon samaa mieltä jossain tuossa yläpuolella vastanneen kanssa, että ne arjen pienet hellyydenosoitukset ovat tosi tärkeitä. Voit vaikka hieroa miestäsi illalla hänen tultuaan töistä, vaihdatte pieniä suukkoja ja haleja arjen askareiden lomassa, katsotte telkkaria sylikkäin tms. Niistä matkoista usein kaavaillaan ns. parisuhteen pelastajaa ja järkyttävien odotusten takia paineet ovat niin kovat, että reissun epäonnistuminen on jopa todennäköistä.

 

[aurinko tippuu]

oon samaa mieltä jossain tuossa yläpuolella vastanneen kanssa, että ne arjen pienet hellyydenosoitukset ovat tosi tärkeitä. Voit vaikka hieroa miestäsi illalla hänen tultuaan töistä, vaihdatte pieniä suukkoja ja haleja arjen askareiden lomassa, katsotte telkkaria sylikkäin tms. Niistä matkoista usein kaavaillaan ns. parisuhteen pelastajaa ja järkyttävien odotusten takia paineet ovat niin kovat, että reissun epäonnistuminen on jopa todennäköistä.

Tajusin tän itekin just.. ei se kylpyläreissu meitä pelasta..

Mutta juuri tää, että mä halin miestä, hieron, silitän niskaa (tykkää siitä), ja mies ottaa mielellään kaiken vastaan ja sanoo että on onnellinen mun kanssa. Mutta kun mäkin tartteisin jotain mieheltä, kosketusta, hierontaa, jotain elettä että mä olen ihana.. ollaan tosiaan puhuttu asiasta, mutta en mä voi sitä vaatia! Ei se silloin ole sama..

 

[Mä]

oon samaa mieltä jossain tuossa yläpuolella vastanneen kanssa, että ne arjen pienet hellyydenosoitukset ovat tosi tärkeitä. Voit vaikka hieroa miestäsi illalla hänen tultuaan töistä, vaihdatte pieniä suukkoja ja haleja arjen askareiden lomassa, katsotte telkkaria sylikkäin tms. Niistä matkoista usein kaavaillaan ns. parisuhteen pelastajaa ja järkyttävien odotusten takia paineet ovat niin kovat, että reissun epäonnistuminen on jopa todennäköistä.

Tajusin tän itekin just.. ei se kylpyläreissu meitä pelasta..

Mutta juuri tää, että mä halin miestä, hieron, silitän niskaa (tykkää siitä), ja mies ottaa mielellään kaiken vastaan ja sanoo että on onnellinen mun kanssa. Mutta kun mäkin tartteisin jotain mieheltä, kosketusta, hierontaa, jotain elettä että mä olen ihana.. ollaan tosiaan puhuttu asiasta, mutta en mä voi sitä vaatia! Ei se silloin ole sama..

No mitäs se sinun miehesi on sanonut siitä, kun olet puhunut, että sinäkin tarvitsisit jotain?

 

[aurinko tippuu]

No mitäs se sinun miehesi on sanonut siitä, kun olet puhunut, että sinäkin tarvitsisit jotain?

Sanoo että hän mielellään hieroisi, että minä olen ihana ja miten hän rakastaa niin paljon meidän perhettä. Ja antaa pusun. Sitten alkaa nukkumaan/tekee jotain puhelin-tietokonejuttuja/lasten kanssa/tms ja seuraavana päivänä koko keskustelu on unohtunut..

Kaipaan niin paljon sitä sellaista naisenaoloa. Kamala ajatus tuli päähän: voiko olla että mies näkee mut enää vain äitinä, eikä lainkaan vaimona.. Mies on tosi perhekeskeinen ja rakastaa lapsia hirveän paljon. Jos näin on, niin voinko mä tehdä asialle jotain?

 

[sivullinen]

Just luin parisuhteesta aika hyviä asiantuntija kirjoituksia... yksi niistä oli, että kaksi viikkoa ilman seksiä on parisuhteessa ikuisuus. Siitä on vaikea nousta enää sen jälkeen, ainoastaan toisen sairaus tai esim. matka voi olla "hyväksyttäviä" syitä

No siis on meilläkin ollu seksittömiä kausia, pidempiäkin kun kaks viikkoa, ja hyvin menee. Että enpäs ihan lähde allekirjoittamaan noita asiantuntijakirjoituksia...

 

[Kumikameli]

Meillä on ollut usein valitettavan paljon samaa, joten en osaa muuta kuin :hug:

 

[Emilyn]

Olisin voinut kirjoittaa tuon saman tarinan silloin kun vielä olin yhdessä tytön isän kanssa. Sanoin hänelle itselleenkin nuo asiat, eikä miksikään muuttunut.

Noh, hänestä sitten tuli se ex.

 

[Emilyn]

Se nyt vaan ei välitä sinusta enää..

 

[mie]

Just luin parisuhteesta aika hyviä asiantuntija kirjoituksia... yksi niistä oli, että kaksi viikkoa ilman seksiä on parisuhteessa ikuisuus. Siitä on vaikea nousta enää sen jälkeen, ainoastaan toisen sairaus tai esim. matka voi olla "hyväksyttäviä" syitä

No siis on meilläkin ollu seksittömiä kausia, pidempiäkin kun kaks viikkoa, ja hyvin menee. Että enpäs ihan lähde allekirjoittamaan noita asiantuntijakirjoituksia...

Seksi on paljon muutakin kuin yhdyntää. On meiläkin ollut paljon pidempiä kausia ilman yhdyntää mutta seksiä ja erotiikkaa on silti ollut.

 

[Mä]

Teidän tilanne lienee aika tyypillinen perheissä, joissa on pieniä lapsia. Ja mä uskon, että miehesi kyllä näkee sinut myös vaimona, joskin pienten lasten ollessa kyseessä, se äidin rooli saattaa olla dominoivampi. Tämäkin on sellainen asia, josta sinun kannattaa miehesi kanssa puhua. Ei painostaen, vaan juuri kertoen niistä omista tuntemuksistasi.

Meillä on kolme lasta (7v, 4v ja 6kk) ja mulla oli itseni kohdalla kakkosen jälkeen sellainen kriisi, että näin itseni pelkkänä äitinä. En ollenkaan vaimona. Se, että olin päivät kotona tehden kotitöitä, vaihtaen vaippoja ja imettäen, teki sen, etten osannutkaan lasten nukkumaan mentyä enää heittäytyä siihen vaimon rooliin. Mies kun sitä vaimoaan olisi kaivannut kaikin tavoin iltaisin. Tunsin itseni suoraan sanottuna maitobaariksi, kodinkoneeksi ja sitten iltaisin panopuuksi. Se oli todella raskasta aikaa ja jätin miehen vähän niin kuin syrjään lähinnä juuri tuosta kaiken kattavasta väsymyksestä johtuen. Onneksi mieheni oli kärsivällinen, me puhuimme asiasta paljon ja kumpikin teki tietynlaisia kompromisseja. Nyt meillä menee taas todella hyvin, uudesta vauvasta huolimatta....:heart:

 

[aurinko tippuu]

Se nyt vaan ei välitä sinusta enää..

Tätähän minä pelkään. Olen selittänyt asiat itselleni hyviksi, esim. se kun mies lähti kavereiden kanssa mökille hääpäivää "karkuun", että voihan sitä juhlia muunakin päivänä jne.

Ja nyt kun mietin, niin mies usein sanoo että rakastaa MEITÄ hirveän paljon, aika harvoin sanoo että rakastaa MINUA. Perheenä olemme kyllä onnellisia, kuten jo sanoinkin, nauramme lasten kanssa paljon ja hassutellaan. Riittääkö se?

 

[Mä]

Tuohon välittämiseen vielä....sun pitää puhua miehesi kanssa teidän parisuhteesta. Sanot, ettei nyt sivuta sanallakaan lapsia, vaan ainoastaan teidän välistä suhdettanne. Mielestäni sinulla on oikeus tietää, missä mennään ja tehdä johtopäätöksesi sen perusteella. Ehkä miehellekin tekisi hyvää ajatella sitä asiaa. Että mikä hänelle oikeasti on tärkeää ja mitä hän haluaa.

 

[mie]

No mitäs se sinun miehesi on sanonut siitä, kun olet puhunut, että sinäkin tarvitsisit jotain?

Sanoo että hän mielellään hieroisi, että minä olen ihana ja miten hän rakastaa niin paljon meidän perhettä. Ja antaa pusun. Sitten alkaa nukkumaan/tekee jotain puhelin-tietokonejuttuja/lasten kanssa/tms ja seuraavana päivänä koko keskustelu on unohtunut..

Kaipaan niin paljon sitä sellaista naisenaoloa. Kamala ajatus tuli päähän: voiko olla että mies näkee mut enää vain äitinä, eikä lainkaan vaimona.. Mies on tosi perhekeskeinen ja rakastaa lapsia hirveän paljon. Jos näin on, niin voinko mä tehdä asialle jotain?

Toi on just tosi pahan kuuloista... ukkos pitää sua ittestään selvyytenä ja toisaalta se että rakastaa teidän perhettä kuulostaa siltä että juuri se perhe on vaan se mikä häntä nyt kiinnostaa, ei niinkään se parisuhde ja teidän kahden aikuisen keskinäinen suhde. Se vaan nyt olis tosi tärkeää, että miehesi tajuaisi, että juuri se teidän kahden välinen kanssa käyminen olisi tärkeää. Ei se perhe pysy koossa jollei puolisot huomioi toisiaan miehenä ja naisena!

 

[aurinko tippuu]

Olet Mä oikeassa. Minun pitäisi puhua tästä ihan kunnolla, eikä tyytyä miehen vakuutteluihin että kaikki on hyvin, hän rakastaa meitä paljon jne. Usein me tosiaan aletaan puhumaan sitten lapsista, ne kun tekee kaikkea hauskaa ja on sulosia

En minä halua tehdä mitään tyhmää, ne unet vaan säikäytti minut täydellisesti, sai tajuamaan että en ole pitkiin tuntenut aviomieheni kanssa sellaista.

 

[aurinko tippuu]

Se vaan nyt olis tosi tärkeää, että miehesi tajuaisi, että juuri se teidän kahden välinen kanssa käyminen olisi tärkeää. Ei se perhe pysy koossa jollei puolisot huomioi toisiaan miehenä ja naisena!

Hyviä ehdotuksia tähän..? Miten saada mies ymmärtämään? Tai kun tuntuu että mies ymmärtää sillä hetkellä kun sanon sen, mutta sitten se unohtuu. Tai ehkä mies ei ymmärrä, mutta on tajunnut että pääsee helpoimmalla kun esittää ymmärtävänsä :/

 

[mä]

Se vaan nyt olis tosi tärkeää, että miehesi tajuaisi, että juuri se teidän kahden välinen kanssa käyminen olisi tärkeää. Ei se perhe pysy koossa jollei puolisot huomioi toisiaan miehenä ja naisena!

Hyviä ehdotuksia tähän..? Miten saada mies ymmärtämään? Tai kun tuntuu että mies ymmärtää sillä hetkellä kun sanon sen, mutta sitten se unohtuu. Tai ehkä mies ei ymmärrä, mutta on tajunnut että pääsee helpoimmalla kun esittää ymmärtävänsä :/

Ehkä kannattaa sanoo suoraan, että susta tuntuu nyt siltä, että tämä suhde ei tyydytä sua niin kuin haluaisit. Olet ihan tosissaan miettiny ja pelkäät, että ajaudut pian toisen syliin tätä menoa ja korosta, että sitä et haluaisi! Tee selväksi, että et ole itsestään selvyys miehellesi. Muista kysyä mieheltäsi, että mitä hän todella tuntee sinua kohtaan ja käske unohtaa lapset. Kysy myös sitä, että miltä tuntuisi ajatus erosta!