Pelottaa, itkettää, ahdistaa...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kylkiluu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Merkkaan ja tietenkin toivon että kaikki on kunnossa, ei kannata syytellä tapahtuneesta itseään, vahinkoja sattuu, eikä niissä tarvitse syyllistä hakea.
Muistatte vaan miehesi kanssa keskustella asiita läpi, myös nuo sinun itsesyytökset, halauksia teille.
 
Alkuperäinen kirjoittaja nöppäri:
Merkkaan ja tietenkin toivon että kaikki on kunnossa, ei kannata syytellä tapahtuneesta itseään, vahinkoja sattuu, eikä niissä tarvitse syyllistä hakea.
Muistatte vaan miehesi kanssa keskustella asiita läpi, myös nuo sinun itsesyytökset, halauksia teille.

Näitä kompaten! Ainahan vahinkoja sattuu.

Epilepsiä on siitä kumma tauti, että senhän voi saada ihan kuka vaan koska vaan, ei tarvitse kuin kolauttaa päänsä sopivasti. Mutta toisaalta vaikkei siitä koskaan voi sanoa parantuneensa kokonaan, niin monilla se kyllä saadaan hyvin kuriin. Mun miehellä oli lapsena epilepsia ja söi siihen ihan lääkkeitä. Kohtaukset kuitenkin loppuvat, samoten lääkityksestä luovuttiin. Kohtauksia ei tullut joten mies sai suorittaa ajokortit ja kaikki. Eihän hän siitä parantunut ole, koskaan ei voi sanoa etteikö niitä kohtauksia enää ikinä tulisi mutta todennäköisyys niihin on pieni. En nyt tällä siis ota kantaa, että onko tytölläsi epilepsiä, kunhan nyt yleisesti siitä sepustelin.
 
No niin, vietettiin pari vuorokautta lastenlinnan epilepsiaosastolla videokameran alla. Tarkoitus oli saada kuvattua kohtaus ja yksi pieni kohtaus saatiinkin tallennettua eilisaamuna. Ko. kohtaus oli kestoltaan huomattavasti lyhyempi kuin aikaisemmat. Pitempiaikaisen video-EEG:n ottamisesta keskusteltiin neurologin kanssa ja hän oli sitä mieltä, että koska kohtauksia tulee tällä hetkellä niin harvakseltaan, vuorokauden mittainen EEG-rekisteröinti olisi lapselle taatusti melko raskas kokemus ja kohtauksen osuminen rekisteröinnin ajalle ei ole mitenkään erityisen todennäköistä. Jäätiin vielä seuraamaan, mä havainnoin kohtauksien ilmenemistä ja ollaan yhteydessä osaston lääkäreiden kanssa. Kotiuduttiin eilen iltapäivällä osastolta.

Nyt tänään ei ole tullut yhtäkään kohtausta :) Mä niin toivon ettei niitä enää koskaan tulisikaan..! Mutta en uskalla herättää liikoja toiveita siitä, katsellaan mitä tapahtuu... Kontrollikäynti meillä on joka tapauksessa kuun lopulla oman kaupungin sairaalan lastenneurologin pakeilla.

Että tällaista tänne tällä hetkellä :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Hyvä juttu.Sanottiinko vielä mistä tuollainen voisi johtua?

Jokin yhteys tällä kaikella on sen sängystä putoamisen kanssa. Lääkäreiden mukaan kyse on aivoperäisistä kohtauksista, mutta onko se epilepsiaa, on vielä hämärän peitossa... Päähän kohdistunut isku on yksi epilepsian laukaisevista tekijöistä. Kovasti toivon että tälle kaikelle löytyisi jokin muu selitys... Ja että oireet olisivat ohimeneviä.

 
Päivitän pikkutyllerön kuulumisia :) Viimeisin kohtaus oli n. kuukausi sitten Lastenlinnassa ja sen jälkeen ei ole ollut yhtäkään :heart: Kullanmuru on kaikin puolin kunnossa, yksi kontrollikäynti oli kotikuntamme lastenneurologilla pari viikkoa sitten ja seuraavalla kannalla ollaan. Jos kohtaukset ilmaantuvat uudelleen kuvioihin, asiaan palataan mutta koska nyt on kulunut jo näin pitkä aika viimeisestä kohtauksesta, on todennäköistä että ne ovat loppuneet kokonaan :)

Vieläkin huomaan että aamuisin mua jännittää, tuleeko kohtausta ja aina tytön jäädessä vähänkin pidempään katsomaan jotakin, sydänalasta kouraisee... Mutta jospa ne nyt tosiaankin olisivat loppuneet..! Uskallan jo vähän toivoa :)
 

Yhteistyössä