Pieni mies ja oma tunne Naiseudesta...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pieni ja pieni
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

pieni ja pieni

Vieras
Mieheni on minua 17cm ja 13kg isompi, hintelä mutta mahakas. Ei jaksa minua nostella tai muutakaan. Jotenkin tunnen itseni niin epänaiselliseksi hänen rinnallaan eikä hän sytytä minua seksuaalisesti ollenkaan. Jotenkin olisi ihanampaa jos mies olisi iso ja turvallinen. Olen itsekin pieni (158cm) mutta haluaisin isomman miehen. Jotenkin tuntuu hassulta ettei mies jaksa minua kantaa vaikka olen näin pieni (55kg). Miten te muut koette asian?
 
Voi sua raukkaa kun mietit edes tollasta. Mitkäs on sun perusteet olla miehesi kanssa. Siis minun mieheni omaa vikoja, mutta rakastan häntä valtavasti, ollaan oltu 8v yhdessä enkä ikinä noin ulkoisten asioiden takia pistäs häntä vaihtoon. Voi sua raukkaa. :(
 
Mun mies "vain" 10cm pidempi ja 10kg painavampi. Ei vaikuta mun naiseuteen mitenkään, ei vaikuttaisi sillonkaan jos mies olisi minun mittaiseni tai lyhyempi. Varmaan sinun minäkuvassasi on jotain vikaa kun tarvitset jonkinlaista tukea miehestäsi omaan olemiseesi.
 
Mun mies jaksaa kyllä kanniskella mua, mutta raskasta se on :D Olen itse koittanut häntä myös kanniskella, en jaksa kuin nostaa vähän. Meillä on pituuseroa 27cm. Minä näytän lyhyenmatkan juoksijalta sammakkoreisineni ja mieheni taas pitkän matkan juoksijalta tikkujalkoineen. Ehkä alussa kolahti, että taidanpas olla läski akka kun ei tuo jaksa edes seinälle nostaa...mutta mutta.

Naiseus lähtee omasta itsetunnosta, ei siitä jaksaako toinen viskoa sua ilmaan tai kantaa kainalossa luolaansa. :)
 
No onhan se sua aika paljonkin suurempi. Voit käyttää reilusti korkokenkiä tms. Laita äijä salille tai vaihda miestä.

Jos sua lohduttaa ei mun mies mua kanna vaikka jaksais.. 3 lasta samanaikaisesti sentään joskus joutuu nostamaan..
 
Mulla oli sama fiilis nuorena tuon kanssa. Saman kokoinen kuin omasi. Mutta nyt kolmekymppisinä, on tuo miehistynyt henkisesti niin paljon, ettei koko käy mielessäkään. Minusta hän on miehekkäin mies ikinä, vaikka ei jaksa minua nostellakaan :)

Ja niin, eihän seksi sellaista ole kuin leffoissa, että mies menee eikä meinaa. Mutta se on silti meidänlaista ja olen ihan tyytyväinen. Mieluummin hyvä mies kokonaisuudessaan kuin pelkkä seksilelu :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja tota:
Miks sun miehes pitäis kanniskella sua? Ja oletteko kauan olleet yhdessä?..

Ei sen tarvi mua kanniskella, mutta olisi kiva jos hän edes pystyisi siihen. En näe miestäni kovin miehekkäänä, koska on niin hintelä. 7v ollaan oltu yhdessä, teinistä saakka eikä mies ole paljoa miehistynyt, kerännyt vain läskiä keskivartaloon. Ehkä mulla on sitten vikaa päässä, mutta mulle miehen (ja myös oma) ulkonäkö merkkaa aika paljon. Ei pelkällä hyvällä luonteella pitkälle pötkitä, sen puutteesta puhumattakaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja joo:
Sä et sitten seitsemässä vuodessa ole tajunnut että sun mies ei "kolahda"?

En. :ashamed: Mä olin alkuun niin rakastunut ja kuvittelin, että hän on se oikea. Olin rakastunut haaveeseen. Kyllä tuo ajatus on alitajunnassa kytenyt jo pidemmän aikaa, nyt vasta tajuan mistä haluttomuus jne. johtuvat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja tota:
Miks sun miehes pitäis kanniskella sua? Ja oletteko kauan olleet yhdessä?..

Ei sen tarvi mua kanniskella, mutta olisi kiva jos hän edes pystyisi siihen. En näe miestäni kovin miehekkäänä, koska on niin hintelä. 7v ollaan oltu yhdessä, teinistä saakka eikä mies ole paljoa miehistynyt, kerännyt vain läskiä keskivartaloon. Ehkä mulla on sitten vikaa päässä, mutta mulle miehen (ja myös oma) ulkonäkö merkkaa aika paljon. Ei pelkällä hyvällä luonteella pitkälle pötkitä, sen puutteesta puhumattakaan.

Jos asia vaivaa, niin pitäiskö teidän alkaa käymään vaikka salilla yhdessä? Tai jotain? Parempihan sitä ois yhdessä alkaa setvimään kuin että livut hiljaa itseksesi koko ajan kauemmaksi miehestä. Omallekin kukkakepille on tullut joku muhku tuohon keskipaikkeille, mutta ei se ole minua vielä kauheasti haitannut. Itsellä on massaa enemmän ja lihaksiakin varmaan, mutta hän on silti ehdottomasti se mies tässä suhteessa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja joo:
Sä et sitten seitsemässä vuodessa ole tajunnut että sun mies ei "kolahda"?

Samaa mäkin tässä vähän ihmettelin... :o

Mulla on samanpituinen mies kuin minä, ja kolhataa kyllä ja lujaa. Miehinen mies, ja just mulle oikea. En tajua tuota kantamisjuttauakaan ollenkaan tässä..
 
Ehkä on vain kriisin paikka? Tai sitten oiva tekosyy lähteä suhteesta, jos olet täysin kyllästynyt muutenkin. Haluatko tunteesi menevän ohi, vai toivotko voivasi nostaa kytkintä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja hmm:
Ehkä on vain kriisin paikka? Tai sitten oiva tekosyy lähteä suhteesta, jos olet täysin kyllästynyt muutenkin. Haluatko tunteesi menevän ohi, vai toivotko voivasi nostaa kytkintä?

Olen melko kyllästynyt muutenkin. Ei tuon miehen luonteessakaan paljoa kehumista ole.
 
Siis sun miehes on 175/68, vähän laiha, mutta ei nyt mitenkään erityisen lyhyt... Ja kyllä mä sinuna rupeisin hoidattamaan jotenkin itsetuntoani, jos mun naiseus ois kiinni miehen koosta???
 
Mutta miehesihän on 175 cm ja 68 kg eli reilusti isompi! Kun itse olet siis 158 cm ja 55 kg niin tuossahan on ihan "normaali" pituus- ja painoero miehen ja naisen välillä. Sitä tosin hieman ihmettelen, että miehesi ei jaksa kantaa sinua... jaksaako edes nostaa ilmaan? Kun itse olen 168 cm ja 62 kg ja mieheni 171 cm ja 75 kg ja jaksan hänet nostaa ilmaan, en tosin jaksa kantaa.
 
Mun mies on mua 6cm pidempi. Painoa kyllä jotain 20kg enemmän kuin mulla... mut en mä oo kokenut sen mitenkään vaikuttavan mun naiseuteeni... Toki mies ei kauheasti tykkää, jos käytän hänen seurassaan korkeita kengänkorkoja, mutta tähänkin olemme löytäneet kompromissin: käytän vain matalia korkoja. Eikä meillä ole tapana kanniskella toisiamme, miksi pitäisi?

Ja komea on tuo mies, kun laittaa juhlatamineet päälleen. Oikein silmä lepää ja ihan täysin saan koreilla hänen rinnallaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hoh:
Hanki jotain todellista ajateltavaa...

No hitsi vieköön. Etsin kokoajan miehestä jotain vikaa ja syytä erota. En vain halua olla sen kanssa enää, mutta tuntuu, että pitäisi olla jokin "kunnon syy" erota kun lapsikin on. Mies ei kolahda minuun yhtään enää, ei enää moneen vuoteen enkä halua elää tällaisessa parisuhteessa loppuelämääni. Meidän suhde eteni aivan liian nopeasti ja nyt v*tuttaa.
 
Mun mies on noin 175cm ja 95-100 kg, lihaksikas ja vanttera.
Itse olen 169cm ja 65 kg.
Mies kantelee ja nostelee mua mennen tullen.

Itsekin jossain vaiheessa ajattelin et oo iso mieheen verrattuna, mutta oon tajunnut et on hän kyllä vahva minuun verrattuna.

Kovin korkeita korkoja en vaan halua laittaa, etten ole miestäni pitempi :D
Mies sanoo, että voisin ihan hyvin käyttää, ja usein sanoo että oonpas mä pieni kainalossa :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja hoh:
Hanki jotain todellista ajateltavaa...

No hitsi vieköön. Etsin kokoajan miehestä jotain vikaa ja syytä erota. En vain halua olla sen kanssa enää, mutta tuntuu, että pitäisi olla jokin "kunnon syy" erota kun lapsikin on. Mies ei kolahda minuun yhtään enää, ei enää moneen vuoteen enkä halua elää tällaisessa parisuhteessa loppuelämääni. Meidän suhde eteni aivan liian nopeasti ja nyt v*tuttaa.

Löytyisikö kommenttia tähän?
 

Similar threads

Yhteistyössä