Pitkälti vanhemmista kiinni kuinka paljon lapsi jaksaa kävellä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tottumiskysymys
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Emme omista autoa, joten pakostakin kävelyä tulee päivittäin. Päiväkotimatkat, kauppareissut ym. hoituu näppärästi kävellen. Ei tarvii mitenkään erikseen opettaa, meillä kävely vaan kuuluu automaattisesti elämään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja MrsSpongebob:
Emme omista autoa, joten pakostakin kävelyä tulee päivittäin. Päiväkotimatkat, kauppareissut ym. hoituu näppärästi kävellen. Ei tarvii mitenkään erikseen opettaa, meillä kävely vaan kuuluu automaattisesti elämään.

Niin - en tajua miten tällaisestakin asiasta saadaan monen sivun ongelma aikaiseksi :D Tuon pitäisi olla ihan normaali elämäntapa, vaan harvallepa se on. Sitten ihmetellään kun lapset hengästyy kouluun kävellessä.
 
No, meillä kävelee ja istuu rattaissa. Jos on aikaa niin tepsutellaan mutta jos oikeesti pitää siirtyä paikasta a paikkaan b niiin kyllä saattavat istua rattaissa ettei mene ihan sunnuntai kävelyksi.... jokanen tyylillään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Nalkluttava talonmies:
Mä mietin millä te saatte kaksivuotiaan kåvelemään esim 10 kilsan lenkin? Vai eikä teillä oikeasti harrasteta kuntoliikuntaa? Joku parin kilsan räpellys aikuisen näkökulmasta ei kuntoa kohota.

Meillä harrastetaan aikuisten kuntoliikunta erikseen, esim. salille, jumppaan tai juoksulenkille en todellakaan ota lasta mukaan. Lasten kuntoliikuntaa harrastetaan sitten ihan koko perheellä.

No minulle kävely on yksi liikuntamuoto, jossa voi olla koko perheen voimin kulkea. Pelaamassa käydessä mies ja muksu eivät toki ole mukana.

Mutta miksi hylätä hyvä liikuntamuoto vain sen takia, että kaksivuotiaalle ei pidä enää käyttää rattaita? Rattaathan eivät estä lasta kävelemästä :) Ainakin tämän palstan käyttäjillä yleensä ei raha kasva puissa. Kävely on ilmasta...

Mutta musta alkaa tuntua, että rattaiden hylkääjät ovat näitä "kävelemme viereiselle leikkipuistolle" tyyppejä. He eivät oikeasti kävele kuntoilumielessä ja vielä lasten kanssa. Kyllä minä ainakin kaipaan vaihtelua ja moni mielenkiintoinen paikka on vähän kauempana. En todellakaan hyppää autoon, jos kävelemälläkin sinne pääsee...
 
Alkuperäinen kirjoittaja MrsSpongebob:
Emme omista autoa, joten pakostakin kävelyä tulee päivittäin. Päiväkotimatkat, kauppareissut ym. hoituu näppärästi kävellen. Ei tarvii mitenkään erikseen opettaa, meillä kävely vaan kuuluu automaattisesti elämään.

Näin meilläkin. Alle 2v tyttö ei edes suostu istumaan rattaisiin. Matkoihin ehkä menee vielä hiukan kauemmin, mutta.. sen mukaan varataan aikaa..
Ja koskaan ei lapset valita. Kuten esim naapuriperheessä, jossa lapset ei kävele mihinkään. Heidän kanssaan ei voi lähteä esim uimaan, koska me kävelemme uimapaikkaan, he menevät autolla, eikä matka ole edes pitkä!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Nalkuttava Talonmies:
Mutta miksi hylätä hyvä liikuntamuoto vain sen takia, että kaksivuotiaalle ei pidä enää käyttää rattaita? Rattaathan eivät estä lasta kävelemästä :) Ainakin tämän palstan käyttäjillä yleensä ei raha kasva puissa. Kävely on ilmasta...

Mutta musta alkaa tuntua, että rattaiden hylkääjät ovat näitä "kävelemme viereiselle leikkipuistolle" tyyppejä. He eivät oikeasti kävele kuntoilumielessä ja vielä lasten kanssa. Kyllä minä ainakin kaipaan vaihtelua ja moni mielenkiintoinen paikka on vähän kauempana. En todellakaan hyppää autoon, jos kävelemälläkin sinne pääsee...

Mitäs sä ton kaksivuotiaan vetäisit? Tän keskustelun pointti oli, että on vanhemmista kiinni miten lapset tottuu kävelyyn/jaksaa kävellä. Meillä kävellään vaikka mihin, ja mennään pyörällä vähän pidemmälle. Ihan varmasti lapsi tottuu kävelyyn/pyöräilyyn paremmin näin, kuin että mentäis rattailla tai autolla. Kävellään toki myös siihen lähipuistoon, johon naapurin rouvat kuskaa lapsensa rattailla, seisomalaudoilla ja ties millä ;)
 
Meillä on 3½ ja 2½ vuotiaat lapset. Isompi kävelee tosi reippaasti pitkiäkin matkoja, mutta pienemmän kanssa vasta harjoitellaan tien vieressä kävelyjä. Lapsi kun tuppaa juoksemaan ja tietty keskellä tietä (meillä ei ole kävelyteitä). Joten jos on enemmän kävelyä tiedossa, rattaat on mukana. Ja joskus esikoinenkin rattaisiin haluaa ja sinne pääsee kyllä. Tiedän, että jaksaa kävellä joten en kiellä tulemasta rattaisiin jos harvoin sinne haluaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tottumiskysymys:
Tuosta 4-vuotias rattaissa -keskustelusta tuli mieleen, että pitkälti taitaa olla vanhemmista kiinni kuinka paljon lapsi jaksaa kävellä. Meidän kuopus on 2,5-v eikä meillä enää edes ole rattaita. Ei suostu istumaan vapaaehtoisesti rattaisiin. Jaksoi kävellä Korkeasaaressa koko päivän, kun välillä huilattiin. Vuokrattiin sieltä rattaat, mut en viitsinyt lasta niihin pakottaa, kun itse halusi kävellä. Me ollaan käyty kävelyllä lasten kanssa pienestä asti. Käydään edelleen säännöllisesti ja näin kesällä usein lapset polkee pyörällä, kun me aikuiset kävellään. Meidän lapset ei kumpikaan ala kovin helpolla rutista, ettei halua kävellä. Parilla kaverilla on samanikäisiä lapsia, jotka istuu vielä rattaissa ja rutisevat heti kun pitäis vähän kävellä. Nämä perheet eivät käy säännöllisesti kävelyllä niin, että lapsi saisi itse kävellä. Kun lapset eivät ole pienestä asti tottuneet kävelemään, niin tottakai ne rutisee silloin harvoin kun pitäisi kävellä vähän matkaa. Tottumiskysymys. Meillä on rattaiden sijaan vielä tallessa kantoreppu, minkä ottaisimme mukaan pitemmälle reissulle, jos tarvetta olisi.

Anna mä arvaan: TEILLÄ ON AUTO??

daiju :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Nalkuttava Talonmies:
Mutta miksi hylätä hyvä liikuntamuoto vain sen takia, että kaksivuotiaalle ei pidä enää käyttää rattaita? Rattaathan eivät estä lasta kävelemästä :) Ainakin tämän palstan käyttäjillä yleensä ei raha kasva puissa. Kävely on ilmasta...

Mutta musta alkaa tuntua, että rattaiden hylkääjät ovat näitä "kävelemme viereiselle leikkipuistolle" tyyppejä. He eivät oikeasti kävele kuntoilumielessä ja vielä lasten kanssa. Kyllä minä ainakin kaipaan vaihtelua ja moni mielenkiintoinen paikka on vähän kauempana. En todellakaan hyppää autoon, jos kävelemälläkin sinne pääsee...

Mitäs sä ton kaksivuotiaan vetäisit? Tän keskustelun pointti oli, että on vanhemmista kiinni miten lapset tottuu kävelyyn/jaksaa kävellä. Meillä kävellään vaikka mihin, ja mennään pyörällä vähän pidemmälle. Ihan varmasti lapsi tottuu kävelyyn/pyöräilyyn paremmin näin, kuin että mentäis rattailla tai autolla. Kävellään toki myös siihen lähipuistoon, johon naapurin rouvat kuskaa lapsensa rattailla, seisomalaudoilla ja ties millä ;)

Aapee puhui kaksivuotiaasta.

mäkin olen vienyt lapseni lähipuistoon rattailla. Sitä ennen ollaan kävelty tosiaan huomattavan monta kilsaa, lapsikin, ja tuo puisto ei ole ensimmäin jossa sen retken aina ollaan käyty. =)

Musta tuntuu, että meidän lapsi tottuu kävelemiseen rattaista huolimatta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Nalkuttava Talonmies:
Aapee puhui kaksivuotiaasta.

mäkin olen vienyt lapseni lähipuistoon rattailla. Sitä ennen ollaan kävelty tosiaan huomattavan monta kilsaa, lapsikin, ja tuo puisto ei ole ensimmäin jossa sen retken aina ollaan käyty. =)

Musta tuntuu, että meidän lapsi tottuu kävelemiseen rattaista huolimatta.

Hyvä jos teillä on asiat näin onnellisesti. Tästä(kin) keskustelusta voi kuitenkin helposti päätellä, että ihan jokaisessa perheessä ei liikuntaan suhtauduta samalla intohimolla ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja bb:
Alkuperäinen kirjoittaja tottumiskysymys:
Tuosta 4-vuotias rattaissa -keskustelusta tuli mieleen, että pitkälti taitaa olla vanhemmista kiinni kuinka paljon lapsi jaksaa kävellä. Meidän kuopus on 2,5-v eikä meillä enää edes ole rattaita. Ei suostu istumaan vapaaehtoisesti rattaisiin. Jaksoi kävellä Korkeasaaressa koko päivän, kun välillä huilattiin. Vuokrattiin sieltä rattaat, mut en viitsinyt lasta niihin pakottaa, kun itse halusi kävellä. Me ollaan käyty kävelyllä lasten kanssa pienestä asti. Käydään edelleen säännöllisesti ja näin kesällä usein lapset polkee pyörällä, kun me aikuiset kävellään. Meidän lapset ei kumpikaan ala kovin helpolla rutista, ettei halua kävellä. Parilla kaverilla on samanikäisiä lapsia, jotka istuu vielä rattaissa ja rutisevat heti kun pitäis vähän kävellä. Nämä perheet eivät käy säännöllisesti kävelyllä niin, että lapsi saisi itse kävellä. Kun lapset eivät ole pienestä asti tottuneet kävelemään, niin tottakai ne rutisee silloin harvoin kun pitäisi kävellä vähän matkaa. Tottumiskysymys. Meillä on rattaiden sijaan vielä tallessa kantoreppu, minkä ottaisimme mukaan pitemmälle reissulle, jos tarvetta olisi.

Anna mä arvaan: TEILLÄ ON AUTO??

daiju :D


Mitä se auto tähän kuuluu? Jos ei ole autoa ja käy asioilla kävellen lapsi rattaissa, niin mikä estää tekemästä erikseen kävelylenkkejä lapsen ehdoilla, jolloin lapsi "oppii" myös kävelemään? Se, että joskus joutuu käyttämään rattaita eri tilanteissa, on ihan eri asia, kuin se, ettei lapsi koskaan kävele mihinkään ja perhe ei koskaan yhteisillä kävelyretkillä.
 
hohhoijaa. on hieman idiootteja liikkeella

lapsi oppii kyllä kävelemään jos vanhemmat harrastavat kävelyä ja pyöräilyä.

kauhea haloo käveleekö alle kouluikäiset lapset itse vai istuvatko rattaissa kun lasten kävely ei tod. ole ongelma vaan se, että kouluikäisiä lapsia kuskataan autolla joka paikkaan ja AIKUISET ihmiset ajavat autolla töihin. ja ne autolla kuskaajat ovat niitä, jotka itsekin ajavat autolla joka paikkaan, ja joiden lapset eivät ole istuneet rattaissa, koska äiti ja isä ajavat AUTOLLA joka paikkaan.

huh. normaali lapsi matkii vanhempiaan ja jos vanhemmat itse ajavat pyörällä ja kävelevät, lapsista tulee hoikkia ja liikunnallisia. sen sijaan nämä autoilevat jotka eivät rattaita käytä, ovat laiskoja ja lihavia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kiitos riittää teidän tyhmys:
hohhoijaa. on hieman idiootteja liikkeella

lapsi oppii kyllä kävelemään jos vanhemmat harrastavat kävelyä ja pyöräilyä.

kauhea haloo käveleekö alle kouluikäiset lapset itse vai istuvatko rattaissa kun lasten kävely ei tod. ole ongelma vaan se, että kouluikäisiä lapsia kuskataan autolla joka paikkaan ja AIKUISET ihmiset ajavat autolla töihin. ja ne autolla kuskaajat ovat niitä, jotka itsekin ajavat autolla joka paikkaan, ja joiden lapset eivät ole istuneet rattaissa, koska äiti ja isä ajavat AUTOLLA joka paikkaan.

huh. normaali lapsi matkii vanhempiaan ja jos vanhemmat itse ajavat pyörällä ja kävelevät, lapsista tulee hoikkia ja liikunnallisia. sen sijaan nämä autoilevat jotka eivät rattaita käytä, ovat laiskoja ja lihavia.

No sielläpä oikein järjenvalo loistaa, ainakin omasta mielestäsi:(
 
Alkuperäinen kirjoittaja MrsSpongebob:
Emme omista autoa, joten pakostakin kävelyä tulee päivittäin. Päiväkotimatkat, kauppareissut ym. hoituu näppärästi kävellen. Ei tarvii mitenkään erikseen opettaa, meillä kävely vaan kuuluu automaattisesti elämään.

Mekään ei omisteta autoa ja liikutaan siis joka paikkaan kävellen tai pidempi matka 8esim keskustaan, sinne on 10 km meiltä ) bussilla.
Mutta juu, vajaa 3v istuu vielä veljen vieressä tuplissa ja talveen asti ainakin ne taisteluvaunut on meillä käytössä.

Ei olis tullut mitään jos oltaisi koitettu mennä esim uimaan niin että eiskoinen kävelee. Aikuisten ripeää kävelyvauhtia matkaan meni ½ tuntia (kyseessä meidän lähiranta, toki oltaisi voitu hurauttaa bussilla hiukka toista reittiä mutta mitä mieltä kun kävellenkin pääsee) ja reittinä hiekkatie jota kansoitti hyttyset paitsi keskipäivällä.

Meillä on luonnollista että kävellään, vaunutellaan ja talvella vedetään pulkassa sitten. Mutta sen verran mukavuuden haluinen mä olen että jos pystyn typistämään jonkun matkan paikasta A paikkaan B 2 tunnista puoleen, niin sen kyllä teen vielä. Ensi kesänä sitten madellaan, luulen mä (tai mennään pyörillä kun kuopuskin jo istuu). Toki esikoinen pääsee kävelemäänkin, esim lähimpään isoon kauppaan mentäessä (aikuisten reipasta kävely vauhtia vajaa ½ tuntia) on loistava hiekkatien pätkä missä voi kävellä eikä mun tartte stressata että ensimmäinen sivuaskel vie isolle ja vilkkaalle autotielle (ja ei, mä en luota että tuo ipana osaa kuunnellä niin paljon että 100% varmuudella pysähtyisi kun käskisin pysähtyä jos sinne autojen sekaan päättäis ponkasta).
 

Yhteistyössä