Pph ja nirso lapsi

[Jellonainen]

Joo. Olenpas kapeakatseinen kun mun mielestä lapsia ei saa kiusata aikuisten ruokaneurooseilla.

Se on ihan sinun omaa päätelmääsi, että kaikkien nirsojen lasten vanhemmilla on jonkinlainen ruokaneuroosi. Mutta voit vapaasti ajatella niin, ja omassa ylemmyydentunnossasi miettiä että onpa hyvä että teillä on asiat toisin =)

 

[Ohis]

Sepä se. Mä käytän mieluummin sitä jälkkäriä apuna, että se lapsi syö niitä kasviksia. Mä en jätä sitä herran huomaan ja toivo, että joinain päivänä se niistä oppii tykkäämään.

Suosittelen sulle keskustelua psykiatrin kanssa. Joko lastenpsykiatrin tai syömishäiriöihin erikoistunutta.

Lapset tykkäävät lähes kaikista ruoista; heitä ei tarvitse opettaa tykkäämään jostakin. He lähestyvät ennakkoluulottomasti kaikkea sellaista mitä muukin perhe syö. Sen sijaan sinä voit opettaa heille, että tuo tai tuo on pahaa ruokaa. Näin sinä olet tehnyt, ja joudut nyt ilmeisesti lahjomaan ja uhkailemaan jotta lapsesi syövät terveellisesti. Sen sijaan minä ja esim siskoni laitamme lapsille terveellistä ruokaa ja he nauttivat sen syömisestä Siskon vanhin tykkää kauheasti kokkaamisesta ja syö puolet porkkanoista, kaalista ja parsakaaleista ennen kun ne edes ehtii kypsentää Jos tarjolla ei ole kasviksia, hän kysyy omatoimisesti niiden perään. Tälle herralle ei kelpaa pelkkä makaroni ja juustokastike vaikka äitiä tai tätiä väsyttäis Vähintään porkkanaa pitää olla mukana, tai kurkkua ennen varsinaista ateriaa.

Ah ihanaa, täältä tulee taas NinaTT, maailman paras äiti, jonka ruokakin on parempaa kuin muiden äitien ruoat.

Ei mun tarvitse menne psykiatrin luo. Mulla ei ole nirsoa lasta, vaan mun lapset (2v ja 4v) syö lähes kaikkea, myös niitä kasviksia. Joskus yrittävät tosin syödä nakkisopasta vain nakit tai haluavat jättää puolet ruoasta syömättä koska luvassa on jälkkäriä. Joskus kavahtavat uusia ruokia eivätkä haluaisi edes maistaa. Se käytös varsinkin on ihan normaalia 3-4 -vuotiaille. Mutta minä en opeta heille mikä on pahaa, vaan opetan että kaikkea pitää maistaa kunnolla ja useamman kerran. Opetan, että on olemassa ruokia joista ei itse pidä niin kovasti, mutta niitäkin voi syödä. Ja kyllä: jälkiruoka on oikein hyvä motivaattori pistellä ne perunatkin sopasta. En koe aiheuttavani heille minkäänlaisia traumoja tai syömishäiriöitä tällä.

 

[nn]

No ei toi vetele! Valtataisteluksi menny koko homma, ja pph tekee nyt siitä leivästä tärkeämpää ku itse ruuasta, ja näinhän asia ei ole! Jos on maistanu ni leipä peliin. Turha tuosta nyt on juttua hänen vääntää, mitä enempi numeroa tekee, sen vähempi poikasi syö. Tulee pelko koko tilannetta kohtaan.. ellei jo tullutkin, kun oksennusrefleksin saa. Tosi kurja juttu!

Meillä oli todella nirso tyttö pienenä. En ikinä pakottanu, enkä tehny numeroa, sai jopa syödä jälkkärin ja pääruoan missä järjestyksessä halus. (USKOKAA TAI ÄLKÄÄ, SE TOIMII) Ja voin kertoa että nykyään neiti syö ihan mitä vaan ja maistaa tosi mielellään! Neiti nyt 9vuotias.

Peesi. Vaikka olen jo nelikymppinen niin vieläkin kylmää kun ajattelen ruokatuntia ala-asteella. Pakotettiin syömään ja minä olin nirso. En tosiaan voinut sietää joitakin ruokia ja todellakin alkoi yökkyyttää kun niitä piti laittaa suuhun. Maidolla sitten nieleksin ne niinkuin tabletit.
Sille yökkäämiselle ei voinut mitään, ehkä se tuli osaksi siitä pelosta, tiedä häntä, mutta omaa lastani en aio opettaa pelkäämään ruokailua.

 

[Afrikannorsu]

Ei jaksa lukee koko ketjua mutta jos oikeesti ruokailu ei onnistu pph:lla niin pakkaisin omat eväät. Tiedän joitain lapsia joilla on kauheita ongelmia syömisestä, ei siis mitään yök en syö vaan sellasia oksentamisia ja itkuja. Kunhan jotain (semi järkevää) syö päivällä hoidossa. Hakisin neuvolan kautta siten jotain ravintoterapeutin oppeja tai vst. Kai tuossakin olis järkevintä keskustella sen hoitajan kanssa. Ei tietenkään voi odottaa että hoidossa kaikki saa vaan mistä tykkää mutta jos on oikeesti sellasia vakavia syömisongelmia niin kyllä pph:n pitää joustaa perheen ja lapsen mukaan. Jos ei jousto onnistu niin hakekaa uutta paikkaa.

 

[Vieras]

Kerro mulle Nina TT kuinka sä opetat lapsen inhomaan ruokaa, jos hän jo vauva-ajasta lähtien on nirso?

Jos lapsi on saanut syödä itse alusta asti, siis ihan siitä asti kun on kiinteitä alkanut saamaan, niin arvelisin taustalla olevan allergiaa tai yliherkkyyttä Jos on sosesyötetty vauva niin en ihmettele nirsoilua.

Pidätkö itse kaikista ruoista, vai onko sinun äitisi pilannut sinun ruokailutottumuksesi sosesyöttämällä sinua?

 

[ninaTT]

Kerro mulle Nina TT kuinka sä opetat lapsen inhomaan ruokaa, jos hän jo vauva-ajasta lähtien on nirso?

Jos lapsi on saanut syödä itse alusta asti, siis ihan siitä asti kun on kiinteitä alkanut saamaan, niin arvelisin taustalla olevan allergiaa tai yliherkkyyttä Jos on sosesyötetty vauva niin en ihmettele nirsoilua.

Perustele

Lapsi ei ole saanut rauhassa tutustua erilaisiin ruokiin. Sosetta ei voi sylkäistä pois samalla tavalla kun kiinteätä ruokaa. Sen lisäksi soseet ovat aika tylsiä; kaikissa jokseenkin sama koostumus. Hän ei ole itse saanut tutkia ja tutustua ruokaan; se on vaan laitettu hänen suuhunsa. Moni äiti myös huomaamattaan sitten rupeaa jo vauvan kanssa taistelemaan syömisistä; ottaisit nyt vielä yhden lusikallisen, vielä vähän jotta ei tarttis heittää pois/jotta kasvaisit paremmin... Sen lisäksi lapsi jää yhteisestä ruokailukokemuksesta pois. Hän saa eri ruokaa kun muut ja useinpa vielä eri aikaan. Ruokailusta tulee nimenomaan sellainen numero.

Sen sijaan jos laps istuu muiden kanssa samaa aikaa pöydän äärellä ja saa syödä samaa ruokaa, tutustuen siihen omaan tahtiinsa, niin eiköhän hänellä ole paljon rennompi suhtautuminen ruokaan?

 

[ZäDäM]

Kerro mulle Nina TT kuinka sä opetat lapsen inhomaan ruokaa, jos hän jo vauva-ajasta lähtien on nirso?

Jos lapsi on saanut syödä itse alusta asti, siis ihan siitä asti kun on kiinteitä alkanut saamaan, niin arvelisin taustalla olevan allergiaa tai yliherkkyyttä Jos on sosesyötetty vauva niin en ihmettele nirsoilua.

Perustele

Lapsi ei ole saanut rauhassa tutustua erilaisiin ruokiin. Sosetta ei voi sylkäistä pois samalla tavalla kun kiinteätä ruokaa. Sen lisäksi soseet ovat aika tylsiä; kaikissa jokseenkin sama koostumus. Hän ei ole itse saanut tutkia ja tutustua ruokaan; se on vaan laitettu hänen suuhunsa. Moni äiti myös huomaamattaan sitten rupeaa jo vauvan kanssa taistelemaan syömisistä; ottaisit nyt vielä yhden lusikallisen, vielä vähän jotta ei tarttis heittää pois/jotta kasvaisit paremmin... Sen lisäksi lapsi jää yhteisestä ruokailukokemuksesta pois. Hän saa eri ruokaa kun muut ja useinpa vielä eri aikaan. Ruokailusta tulee nimenomaan sellainen numero.

Sen sijaan jos laps istuu muiden kanssa samaa aikaa pöydän äärellä ja saa syödä samaa ruokaa, tutustuen siihen omaan tahtiinsa, niin eiköhän hänellä ole paljon rennompi suhtautuminen ruokaan?

Ahaa jos lapsi ei syö ensin sitä äidin tekemää ruokaa ja sitten kun se saadaan syömään edes sitä purkkiruokaa, niin sitten lapsi olekkaan saanut tutustua ruokaan?

 

[Vieras]

ja nyt tuli mieleen, että miksi se HERKKU pitää olla aina suklaata tai hampparia tai karkkia ?
Miksi HERKKU ei voi olla kukkakaali, banaani tai viinirypäleet esimerkiksi ?

Nimenomaan Tytön suuria herkkuja ovat kaurapuuro vadelmilla, pasta + kastike, banaani, viinirypäleet, jugurtti...

Ja sun tytöllä oli ikää? Mä voin kertoa, että noi samat oli meillä suosikkeja kun lapset oli n. 1-2v ikäisiä. Silloin esikoinen jopa RAKASTI kalakeittoa (johon ei nyt 5veenä koske pitkällä tikullakaan).

 

[Aaban]

Kerro mulle Nina TT kuinka sä opetat lapsen inhomaan ruokaa, jos hän jo vauva-ajasta lähtien on nirso?

Jos lapsi on saanut syödä itse alusta asti, siis ihan siitä asti kun on kiinteitä alkanut saamaan, niin arvelisin taustalla olevan allergiaa tai yliherkkyyttä Jos on sosesyötetty vauva niin en ihmettele nirsoilua.

Perustele

Lapsi ei ole saanut rauhassa tutustua erilaisiin ruokiin. Sosetta ei voi sylkäistä pois samalla tavalla kun kiinteätä ruokaa. Sen lisäksi soseet ovat aika tylsiä; kaikissa jokseenkin sama koostumus. Hän ei ole itse saanut tutkia ja tutustua ruokaan; se on vaan laitettu hänen suuhunsa. Moni äiti myös huomaamattaan sitten rupeaa jo vauvan kanssa taistelemaan syömisistä; ottaisit nyt vielä yhden lusikallisen, vielä vähän jotta ei tarttis heittää pois/jotta kasvaisit paremmin... Sen lisäksi lapsi jää yhteisestä ruokailukokemuksesta pois. Hän saa eri ruokaa kun muut ja useinpa vielä eri aikaan. Ruokailusta tulee nimenomaan sellainen numero.

Sen sijaan jos laps istuu muiden kanssa samaa aikaa pöydän äärellä ja saa syödä samaa ruokaa, tutustuen siihen omaan tahtiinsa, niin eiköhän hänellä ole paljon rennompi suhtautuminen ruokaan?

Näin se varmasti onkin. Meillä on kuitenkin syötetty myös soseita, mutta tuputtamatta ja samaan aikaan kuin muukin perhe syö. Soseen lisäksi on tarjolla sormiruokaa. Eikä ole ollut syömäongelmia.

 

[endie]

ja nyt tuli mieleen, että miksi se HERKKU pitää olla aina suklaata tai hampparia tai karkkia ?
Miksi HERKKU ei voi olla kukkakaali, banaani tai viinirypäleet esimerkiksi ?

Nimenomaan Tytön suuria herkkuja ovat kaurapuuro vadelmilla, pasta + kastike, banaani, viinirypäleet, jugurtti...

Ja sun tytöllä oli ikää? Mä voin kertoa, että noi samat oli meillä suosikkeja kun lapset oli n. 1-2v ikäisiä. Silloin esikoinen jopa RAKASTI kalakeittoa (johon ei nyt 5veenä koske pitkällä tikullakaan).

no mulla taas on eskarilainen jonka herkkuja on loimulohi ja vesimeloni. Ja nämä siis menevät ohitse karkkien ja muiden "perusherkkujen".

 

[pph]

Mulla oli yksi hoitolapsi joka ei syönyt juuri mitään ja oli aika surullista että kaikki ruoka meni hukkaan mitä hänen lautaselleen laittoi Ruokavalio tooooosi yksipuolinen.Kelpasi vain joku tietty jugurttimerkki jos meillä oli mansikkajugurttia mutta eri merkkistä kuin heillä niin ei halunnut sitä.Nakkikeitosta söi esim vain pelkät nakit ja ihania jälkiruokiakin sorkki lusikalla ja nyrpisteli nenäänsä.Annoin silti aina kaikille lapsille leipää kun olivat ainakin maistaneet ruokaa.Ei mun sydän hennonnut jättää ketään nälkäiseksi ja varsinkin kun olin huolissani mistä lapsi ravintonsa saa kun ei syö mitään.Leipäkään ei tosin aina kelvannut jos oli vääränlaista.

 

[afrikannorsu]

Ihan tuli vielä mieleen noin esimerkkinä että mulla on siis 3 lasta joista 2 ei syö puuroa ollenkaan. Ei edes maistamisia, ne ihan oikeesti yökkäilee lusikallisestakin. Muut 3 perheen jäsentä vedetään hyvällä halulla ja aina syönny. 2 puurotonta ollu eri tarhoissa ja hoidoissa. Jotkut vaan jostain syystä ei pysty jotain syömään, ei kai siinä tarvi taustalla mitään sen kummempia traumoja tai neurooseja.

 

[Vieras]

ja nyt tuli mieleen, että miksi se HERKKU pitää olla aina suklaata tai hampparia tai karkkia ?
Miksi HERKKU ei voi olla kukkakaali, banaani tai viinirypäleet esimerkiksi ?

Nimenomaan Tytön suuria herkkuja ovat kaurapuuro vadelmilla, pasta + kastike, banaani, viinirypäleet, jugurtti...

Ja sun tytöllä oli ikää? Mä voin kertoa, että noi samat oli meillä suosikkeja kun lapset oli n. 1-2v ikäisiä. Silloin esikoinen jopa RAKASTI kalakeittoa (johon ei nyt 5veenä koske pitkällä tikullakaan).

no mulla taas on eskarilainen jonka herkkuja on loimulohi ja vesimeloni. Ja nämä siis menevät ohitse karkkien ja muiden "perusherkkujen".

Sepä se. Lapset on erilaisia ja makutottumuksetkin muuttuu. Jos NinaTT:n lapsi tykkää nyt kaurapuurosta vadelmilla, niin se ei tarkoita sitä että se tykkää siitä aina ja ikuisesti. Mutta olet oikeassa että herkkuja voi olla monia. Eikä mun mielestä kukaan ole sanonut, että se jälkiruokakaan on aina joku suklaa tms vaan joku ruoka joka sopii paremmin lapsen suuhun.

 

[vicy]

Voi elämä taas näitä valopäitä.. Periksi annetaan joka tilanteessa; "ei meidän pirkko-jannican tarvi pahaa ruokaa syödä, jos pirkko-jannica haluaa niin kyllä pirkko-jannicalle on annettava jäätelöä ruuan sijaan... Ja jos paha hoitotäti sanoo että pirkko-jannican pitää syödä pahaa keittoa niin se on maailman pahin asia ja sitten pirkko-jannica ei syö mitään. Kotona äiti antaa sitten pirkko-jannicalle leipää ja jäätelöä ja tekee vielä pirkko-jannican isoveljelle, jussi-cimi-kullerolle, muusia ja perheen isille jauhelliha kastiketta"...
Ja sitten ihmetellään mistä näitä suklaata ruuaksi mussuttavaia limsaa litkiviää teinejä oikein sikiää.. Se on niiiiin ihanaa että 16 vuotiaana pirkko-jannica painaa 200kg ja hampaat tippuu suusta (koska niitä ei voi harjata kun ei pirkko-jannica halua)...

AAAAAARRRRGGGG!!!!

 

[ninaTT]

Joo. Olenpas kapeakatseinen kun mun mielestä lapsia ei saa kiusata aikuisten ruokaneurooseilla.

Se on ihan sinun omaa päätelmääsi, että kaikkien nirsojen lasten vanhemmilla on jonkinlainen ruokaneuroosi. Mutta voit vapaasti ajatella niin, ja omassa ylemmyydentunnossasi miettiä että onpa hyvä että teillä on asiat toisin =)

Öhh? Nirsoilu liittyy usein aluksi johonkin ihan muuhun ku itse ruokaan. Mun tytöllä on ollu yksi kausi ku tuntu siltä, ettei syönyt mitään. En pakottanu syömään, mutta kyllä se vähän tuntu musta pahalta kun ei mikään mennyt alas. Liittyikin loppuen lopuksi ihan muihin asioihin kun ruokaan ja meni ohi itsekseen. Sen sijaan jos olisin lähtenyt pakottamislinjalle niin saisin jatkaa koko loppuelämäni.

Lukisit vähän tarkemmin mitä mä kirjotan, jooko? Ei nirsoilu tarkoita sitä, että vanhemmilla on ruokaneurooseja, mutta se, että pakottaa lapsen väkisin syömään, on merkki jonkinasteisesta ongelmasta syömisen kanssa. Siis aikuisella.

 

[pph]

Pitääpä kertoo että mun lapset syö lähes kaikkea Oon tosi tyytyväinen et pienestä asti annetu monipuolista ruokaa ja lapset tottuneet kaikkeen.Keitoista syödään myös vihannekset,lautaselta ruuan lisäksi salaatit,hyytelöt,hillot,kasvikset,raasteet tai mitä siinä vaan onkin.Kala,kana,liha ja kaikki menee.Riisi,peruna ja makarooni myös.Kaalilaatikkoakin syövät,maksalaatikkoa myös ja tarkoitus ois tehdä rössypottuja ja "opettaa" lapset siihenkin makuun.Musta on ihanaa kun lapset on kaikki ruokaisia ja maistavat innoissaan uusia ruokia.Meillä ei katsota uusia ruokia nokanvartta pitkin vaan lapset juoksee innoissaan pöytään kun pyydän syömään Mut perhepäivähoitajan olisi mielestäni hyvä antaa kaikille leipää(jos sellaista tarjolla)kunhan kaikki ovat edes maistaneet ruokaa.Lapsen päivä menee piloille maha tyhjänä.

 

[Aaban]

Voi elämä taas näitä valopäitä.. Periksi annetaan joka tilanteessa; "ei meidän pirkko-jannican tarvi pahaa ruokaa syödä, jos pirkko-jannica haluaa niin kyllä pirkko-jannicalle on annettava jäätelöä ruuan sijaan... Ja jos paha hoitotäti sanoo että pirkko-jannican pitää syödä pahaa keittoa niin se on maailman pahin asia ja sitten pirkko-jannica ei syö mitään. Kotona äiti antaa sitten pirkko-jannicalle leipää ja jäätelöä ja tekee vielä pirkko-jannican isoveljelle, jussi-cimi-kullerolle, muusia ja perheen isille jauhelliha kastiketta"...
Ja sitten ihmetellään mistä näitä suklaata ruuaksi mussuttavaia limsaa litkiviää teinejä oikein sikiää.. Se on niiiiin ihanaa että 16 vuotiaana pirkko-jannica painaa 200kg ja hampaat tippuu suusta (koska niitä ei voi harjata kun ei pirkko-jannica halua)...

AAAAAARRRRGGGG!!!!

Tässä ei ollut olenkaan kyse siitä, että jälkiruokaa syötäisiin ruuan sijasta tai että lapselle pitäisi tehdä erikseen ruokia. Päinvastoin, tuo kuvailemasi tilanne voi olla seurausta nimenomaan siitä, että lapsi pakotetaan syömään.

 

[mie pien]

Aika hauska juttu tämäkin: Olen aina inhonnut sinapin hajua (mausta puhumattakkaan). En suostunut syömään koskaan esim.joulukinkkua sinappisivelyn vuoksi ja kouluaikana en koskaan syönyt ruskeaa kastiketta sillä keittäjä tykkäsi sen maustaa sinapilla. Ruokailu oli ihan täyttä tuskaa kunnes vanhempani ilmoittivat ettei minua saa pakottaa syömään .
Vuosia myöhemmin lapselleni tehtiin sairaalassa allergiatestejä ja hän oli sinapinsiemenelle allerginen . Nyt meillä on lisäksi 5-vuotias tyttö joka on yliherkkä sinapille (allergiakokeet negatiiviset, mutta oksentaa jo hajusta). Kaikkia epäsopivia ruokia ei ikävä kyllä pysty allergia-testeillä testaamaan, mutta uskon että välttämättä vika ei ole lapsen nirsoudessa jos ei pysty kaikkia ruokia syömään.

 

[endie]

Voi elämä taas näitä valopäitä.. Periksi annetaan joka tilanteessa; "ei meidän pirkko-jannican tarvi pahaa ruokaa syödä, jos pirkko-jannica haluaa niin kyllä pirkko-jannicalle on annettava jäätelöä ruuan sijaan... Ja jos paha hoitotäti sanoo että pirkko-jannican pitää syödä pahaa keittoa niin se on maailman pahin asia ja sitten pirkko-jannica ei syö mitään. Kotona äiti antaa sitten pirkko-jannicalle leipää ja jäätelöä ja tekee vielä pirkko-jannican isoveljelle, jussi-cimi-kullerolle, muusia ja perheen isille jauhelliha kastiketta"...
Ja sitten ihmetellään mistä näitä suklaata ruuaksi mussuttavaia limsaa litkiviää teinejä oikein sikiää.. Se on niiiiin ihanaa että 16 vuotiaana pirkko-jannica painaa 200kg ja hampaat tippuu suusta (koska niitä ei voi harjata kun ei pirkko-jannica halua)...

AAAAAARRRRGGGG!!!!

tai sitten jos lukis ketjun ni tietäs mitä siinä on keskusteltukin.

mä en todellakaan mun lapsille syötä PAHAA ruokaa. Meillä ei tarvitse kenenkään ns. paskaa syödä. Jos ei maistu, ni selvä. Se vaihtoehto siihen ei kuitenkaan ole sitten se, että vedetäänpä jotain sokerimössöjä napaan.
Ei. Vaan se vaihtoehto on se, että seuraava ruoka on sitten kun ruoka-aika ja silloin syödään mitä on tarjolla tai ollaan syömättä.Ja näillä mennään.

 

[Jellonainen]

Öhh? Nirsoilu liittyy usein aluksi johonkin ihan muuhun ku itse ruokaan. Mun tytöllä on ollu yksi kausi ku tuntu siltä, ettei syönyt mitään. En pakottanu syömään, mutta kyllä se vähän tuntu musta pahalta kun ei mikään mennyt alas. Liittyikin loppuen lopuksi ihan muihin asioihin kun ruokaan ja meni ohi itsekseen. Sen sijaan jos olisin lähtenyt pakottamislinjalle niin saisin jatkaa koko loppuelämäni.

Lukisit vähän tarkemmin mitä mä kirjotan, jooko? Ei nirsoilu tarkoita sitä, että vanhemmilla on ruokaneurooseja, mutta se, että pakottaa lapsen väkisin syömään, on merkki jonkinasteisesta ongelmasta syömisen kanssa. Siis aikuisella.

Lainaus tekstistäsi:
"Lapset tykkäävät lähes kaikista ruoista; heitä ei tarvitse opettaa tykkäämään jostakin. He lähestyvät ennakkoluulottomasti kaikkea sellaista mitä muukin perhe syö. Sen sijaan sinä voit opettaa heille, että tuo tai tuo on pahaa ruokaa. Näin sinä olet tehnyt...." Perään jatkoit kyllä pakottamisesta, mutta tuossa sanot ihan selkeästi että mielestäsi vanhemmat opettavat lapselle mikä ruoka on pahaa.

Lue itse tarkemmin, mitä olet kirjoittanut.

 

[rööttynä]

Todellakin se on sun pojan ongelma jos ei tavallinen ruoka kelpaa. Sitä on sitten nälissään ja se on voivoi.. Kyllä jos oikeesti on nälkä niin syö. Ja todellakaan EI tarvitse pph:n olla tekemässä muuta ruokaa VAIN koska poika Ei saata syödä ja yökkii. Pidä poika kotona ja syötä sitä leivällä jos ei hoito kelpaa. Ja leipää ei todellakaan tarvitse hoitajan olla antamassa jos lautanen ei ole tyhjä!

Nää on just näitä pullamössölapsia.

Sulla ei taida olla nirsoa lasta??? Ja voin kuule sanoa omasta kokemuksesta, että vaikka olis oikeestikkin nälkä, niin nirso lapsi on ennemmin ilman mitä syö sellaista mistä ei pidä!!!

Meillä kaksosista toinen on lähes kaikkiruokainen, mutta toinen on sitten todella nirso, syö toisinvuoroin kylläkin pottumuusia ja ranskalaiset kelpaa lähes aina kun tarjotaan ja niitä tarjotaankin aika usein, lihapuolesta uppoa vaan kaupan valmiit jauhelihapihvit ja itse olen alkanut tehdä tälle nirsolle lapselle lättyjä jonne tehosekottajalla survon paistetun (naturel) porsaan kokoliha pihvin ja nää lätyt kelpaa ja tämä on ainut muoto missa herra syö possua tietämättään ja meilläkin leipää uppoa paljon. Välipaloista porkkanalätyt, pannari, banani (harvoin kylläkin taas nykyään) mini choco weetabix ja murumurot uppoaa.

Syökä ap teillä aamu/ilta puuroa? Meillä syövät molemmat pojat ja sekaan sekoitan aina hujanaa ja jotakin marja rouhetta (tyrni/karpalo, ruusunmarjaa tms) ja tuo on oikeestaan ainut muoto missa saan pojille marjoja alas. Ja ikää pojilla on 2v9kk.

Jaksuja sulle ap! :hug:

 

[Lilii lisänimetön]

NinaTT, 90% lapsista länsimaissa on "sosesyötettyjä". Silti aniharva nirsoilee kovin pahasti. Tosin tutkitustihan noin 3-vuotiaan kehitykseen kuuluu monen ruuan torjumisvaihe, josta en nyt jaksa vääntää enempää.

 

[ninaTT]

ja nyt tuli mieleen, että miksi se HERKKU pitää olla aina suklaata tai hampparia tai karkkia ?
Miksi HERKKU ei voi olla kukkakaali, banaani tai viinirypäleet esimerkiksi ?

Nimenomaan Tytön suuria herkkuja ovat kaurapuuro vadelmilla, pasta + kastike, banaani, viinirypäleet, jugurtti...

Ja sun tytöllä oli ikää? Mä voin kertoa, että noi samat oli meillä suosikkeja kun lapset oli n. 1-2v ikäisiä. Silloin esikoinen jopa RAKASTI kalakeittoa (johon ei nyt 5veenä koske pitkällä tikullakaan).

No käytetään noita isompia lapsia sitten esimerkkeinä 2v poikakin rakastaa tuota vadelmapuuroa. 4v pojan mielestä viinirypäleet, appelsiinit ja kaali ovat kaikkein parasta ruokaa. Raaka porkkana ja kurkku tulevat niitten jälkeen Söivät eilen kilon mandariineja kolmeen pekkaan... kaikki kasvikset, marjat ja hedelmät menee... eipäs ku hetkinen, 4v ei tykkää tomaatista, ei ole koskaan oikein tykännyt, mutta ei ole mikään pakkokaan tomaattikastikkeet menevät ihan hyvin, mutta tomaatti sellaisenaan ei maistu. Kaik muu tuntuu maistuvan vallan hyvin.

 

[ninaTT]

Öhh? Nirsoilu liittyy usein aluksi johonkin ihan muuhun ku itse ruokaan. Mun tytöllä on ollu yksi kausi ku tuntu siltä, ettei syönyt mitään. En pakottanu syömään, mutta kyllä se vähän tuntu musta pahalta kun ei mikään mennyt alas. Liittyikin loppuen lopuksi ihan muihin asioihin kun ruokaan ja meni ohi itsekseen. Sen sijaan jos olisin lähtenyt pakottamislinjalle niin saisin jatkaa koko loppuelämäni.

Lukisit vähän tarkemmin mitä mä kirjotan, jooko? Ei nirsoilu tarkoita sitä, että vanhemmilla on ruokaneurooseja, mutta se, että pakottaa lapsen väkisin syömään, on merkki jonkinasteisesta ongelmasta syömisen kanssa. Siis aikuisella.

Lainaus tekstistäsi:
"Lapset tykkäävät lähes kaikista ruoista; heitä ei tarvitse opettaa tykkäämään jostakin. He lähestyvät ennakkoluulottomasti kaikkea sellaista mitä muukin perhe syö. Sen sijaan sinä voit opettaa heille, että tuo tai tuo on pahaa ruokaa. Näin sinä olet tehnyt...." Perään jatkoit kyllä pakottamisesta, mutta tuossa sanot ihan selkeästi että mielestäsi vanhemmat opettavat lapselle mikä ruoka on pahaa.

Lue itse tarkemmin, mitä olet kirjoittanut.

Puhuin sille henkilölle, joka pakottaa lapsensa syömään ja lahjoo heitä jälkkärille; sen tyypin mielestä tämä on ihan ok eivätkä hänen lapsensa ole erityisen nirsoja.

Eli siis edelleen SINÄ olet lukenut huolimattomasti.

 

[sano]

Tää on kyllä sellanen aihe, että täällä tykkää kamalasti päteä nämä joilla ei ole nirsoista lapsista edes kokemusta. Samoin, nämä jotka pakottamalla saavat lapsensa syömään mitä vain, ja ah, kylläpä lapsi syö mitä vain. Totta mooses syö, ku pakotetaan. Sit ku ite saavat valita, ni huomaatte kuinka rajoittunut se ruokailu on. Puuroa ei syö ku kotona piti aina syyä, juustoa yökkii, ku äiti aina pakotti maistamaan... Hohhoijaa.

Ehkä me nirsojen lasten vanhemmat emme edes enää kuulu tähän ketjuun. =) Onneksi täällä on ollu paljon asiaakin, mutta nämä lautanen tyhjäksi äidit ja pakottajat ovat itse niin neuroottisia etteivät näe ongelmaa missään muussa kuin meidän nirsojen tavassa..vielä.. Katotaan kumman lapset syö paremmin sitte ku ovat isoja.. Veikkaampa että näiden jotka ei ole pakottaneet.