H
"huoh"
Vieras
Pakko kirjoittaa tästä tukalasta tilanteesta edes tänne, kun oikeastaan ei ole ketään ketä voisin ongelmillani kuormittaa.
Viimeiset kuukaudet ovat olleet yhtä helvettiä ja nyt alkaa tuntua siltä, että en vaan enää jaksa. Tässä asioita sekalaisessa järjestyksessä.
- Rakas äitini kuoli lyhyen sairauden jälkeen, ympäriltä saamani tuki on ollut omaa miestäni lukuunottamatta mitätöntä. Monet ystävät ovat kaikonneet, koska eivät ilmeisesti osaa suhtautua tällaisiin asioihin.
- Meillä on puolivuotias vauva, joka valvottaa, sillä on myös korvakierre jo nyt
- kaksi vanhempaa lasta (3 ja 5) reagoivat voimakkaasti siihen, että äiti on väsynyt eikä jaksa touhuilla mitään ylimääräistä...liikaa tulee huudettua lapsille.
- Ajoin eilen kolarin.
- Mieheni joutui sairaalaan viikko sitten keuhkokuumeen takia, eikä ole tietoa milloin kotiutuu.
- Anopille on tärkeämpää ripsihuolto kuin oman poikansa perheen auttaminen.
- Meidän piti lähteä lomamatkalle, mutta se peruuntui koska mies on sairaalassa.
- En saa mistään apua arkeen
- meillä on myös kaksi koiraa,joita yleensä mies hoitaa, mutta nyt kun se on sairaalassa joudun hoitamaan myös ne. Toisin sanoen joudun jättämään lapset yksin kotiin kun ulkoilutan niitä aamulla aikaisin ja illalla myöhään, koska en kertakaikkiaan jaksa pukea koko revohkaa yhtä koiran kusetusta varten.
Tässä nyt jotain...en ole nukkunut aikoihin, olo on karsea ja varmaan sairastun kohta itse. Helpottaakohan tää joskus...vai mitähän paskaa tulee seuraavaksi vastaan.
Viimeiset kuukaudet ovat olleet yhtä helvettiä ja nyt alkaa tuntua siltä, että en vaan enää jaksa. Tässä asioita sekalaisessa järjestyksessä.
- Rakas äitini kuoli lyhyen sairauden jälkeen, ympäriltä saamani tuki on ollut omaa miestäni lukuunottamatta mitätöntä. Monet ystävät ovat kaikonneet, koska eivät ilmeisesti osaa suhtautua tällaisiin asioihin.
- Meillä on puolivuotias vauva, joka valvottaa, sillä on myös korvakierre jo nyt
- kaksi vanhempaa lasta (3 ja 5) reagoivat voimakkaasti siihen, että äiti on väsynyt eikä jaksa touhuilla mitään ylimääräistä...liikaa tulee huudettua lapsille.
- Ajoin eilen kolarin.
- Mieheni joutui sairaalaan viikko sitten keuhkokuumeen takia, eikä ole tietoa milloin kotiutuu.
- Anopille on tärkeämpää ripsihuolto kuin oman poikansa perheen auttaminen.
- Meidän piti lähteä lomamatkalle, mutta se peruuntui koska mies on sairaalassa.
- En saa mistään apua arkeen
- meillä on myös kaksi koiraa,joita yleensä mies hoitaa, mutta nyt kun se on sairaalassa joudun hoitamaan myös ne. Toisin sanoen joudun jättämään lapset yksin kotiin kun ulkoilutan niitä aamulla aikaisin ja illalla myöhään, koska en kertakaikkiaan jaksa pukea koko revohkaa yhtä koiran kusetusta varten.
Tässä nyt jotain...en ole nukkunut aikoihin, olo on karsea ja varmaan sairastun kohta itse. Helpottaakohan tää joskus...vai mitähän paskaa tulee seuraavaksi vastaan.