ei hävetä tippaakaan..tehdä tätä avausta omalla nikllä! SAIRAUS kai se on tämäkin!

Sanoit ap tuolla avausviestissäsi, että odotat aina työnantajan irtisanomisilmoitusta ja se on sinusta helpotus ja tuntuu uuden lehden kääntämiseltä (anteeksi epätarkka lainaus). Onko siis niin tapahtunut? Että sinut on irtisanottu? Useita kertoja?
 
Uupunut ei todellakaan jaksaisi vängätä montaa tuntia koneen ääressä . Tuskin edes ajatella tietokonetta. Mutta ehkä tämä uupumus on erilaista.

Älä nyt viitti. Ei vaadi hirveitä ponnisteluja olla koneen ääressä.

Itse kärsin työuupumuksesta. Olen ollut muutaman vuoden aikana silloin tällöin saikulla, enimmillään kolme kuukautta. Käyn terapiassa ja minulla on masennuslääkitys, käyn myös säännöllisesti Kelan kuntoutuksessa. Nämä ovatkin auttaneet. Olen ollut samassa työpaikassa 25 vuotta ja työuupumuksen suurin syy on työpaikkakiusaaminen. Pahinta se on esimiehen taholta ja hänellä on sitten näitä "hännystelijöitä". Juttua on viety eteenpäin mutta mikään ei auta. Onneksi töissä on pari mukavaakin työkaveria. Kiusaaminen on jatkunut nyt n. 10 vuotta eikä sille voi tehdä mitään.
 
[QUOTE="vieras";23000752]Älä sitten huutele muita kateellisiksi kun et itsekään syytä tiedä! Panostaisin itsestäsi huolehtimiseen etkä roikkuisi palstalla "uupuneena"[/QUOTE]

Kertoisitko miksi olet niin kateellinen minulle? Siksikö kun et ole sairaslomalla kotona laiskottemassa ja ottamassa vastaan yhteiskunnan rahoja -kuten jotkut väittävät minun tekevän. Kuule, mä olisin paljon mieluummin töissä pirtsakkana kuin kotona vajaakuntoisena. Viihdyn kotona kyllä, mutta töihin on himo ja hinku.
 
[QUOTE="vieras";23000218]No samaa minäkin ihmettelin, että uupuminen tulee niinä päivinä kun pitäis töihin mennä. Jos oikeasti on uupunut, niin eipä jaksa kotonakaan mitään tai harrastuksissa käydä...[/QUOTE]

aika kusipäistä määritellä mitä on uupumus ja sanoa että ihminen, jota sinä et tunne, ei sitä voi olla. Sinä et ole siis uupumusta kokenut. Miten voit väittää tietäväsi mitä se on?

Ihan uskomattoman typerää väittää, ettei uupunut jaksaisi mitään. Miksi ihmeessä ei jaksaisi vaikka olla tietokoneella niinkun joku väitti :D Täällä joskus oli ketju masennuksesta, siellä urpot valitti kun muka-masentunut kaveri jaksoi käydä lenkillä ja kuunnella musiikkia vaikka oli sairaslomalla. Eli uupuneen, masentuneen tms. henkilön pitäisi vain alistua kohtaloonsa ja jäädä sänkyyn makaamaan hamaan loppuun saakka? Ei saisi edes yrittää parantua.

Uskomatonta että ap, joka sentään yrittää, saa kamalat haukut niskaansa. Ja uskomatonta että hänelle sanotaan ettei hänen pitäisi edes yrittää vaan jättää työssä käyminen kokonaan.
 
Miksi minun pitäsisi irtisanoutua, koska haluan jokupäivä ( kun uupumusväsy väistyy) palata kyseiseen työhön. Työnantaja on saanut tilalleni hyvän ja koulutetun sijaisen, joka tekee työt puolestani, kun en itse jaksa.
Mahtaisiko sun työpaikallasi olla joku toinenkin, joka haluaisi tehdä osa-aikatöitä? Aikoinaan yhdessä työpaikassani oli 2 sairaanhoitajan virkaa, jotka jaettiin 3:lle sairaanhoitajalle. Yksi teki puolikasta ja kaksi teki 6-tuntista. Oltiin kaikki kolme tuolloin pienten lasten äitejä ja järjestely sopi meille kaikille oikein hyvin.
 
Sanoit ap tuolla avausviestissäsi, että odotat aina työnantajan irtisanomisilmoitusta ja se on sinusta helpotus ja tuntuu uuden lehden kääntämiseltä (anteeksi epätarkka lainaus). Onko siis niin tapahtunut? Että sinut on irtisanottu? Useita kertoja?

Kyllä, kaksi kertaa on irtisanottu, kun olen sairaslomalle jäänyt uupumuksen takia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;23000792:
Mahtaisiko sun työpaikallasi olla joku toinenkin, joka haluaisi tehdä osa-aikatöitä? Aikoinaan yhdessä työpaikassani oli 2 sairaanhoitajan virkaa, jotka jaettiin 3:lle sairaanhoitajalle. Yksi teki puolikasta ja kaksi teki 6-tuntista. Oltiin kaikki kolme tuolloin pienten lasten äitejä ja järjestely sopi meille kaikille oikein hyvin.

Otin asian viikkopalaverissa puheeksi ja siihen ei ollut halukkaita, koska palkka kuulema laskee niin paljon.
 
En mä jaksakaan läheskään aina. Onhan minulla niitä parempiakin hetkiä.

Sulla voi olla tosiaan joku sairaus. Suosittelisin sulle, että niin kauan, kun syy ei ole täysin selvillä, yrittäisit ajatella sitä tilannetta vähän työnantajasikin kannalta. Jos menetät kasvosi työmarkkinoilla, niin sun voi olla vaikeaa saada töitä, sitten kun jossain vaiheessa oletkin kunnossa ja haluaisit tehdä töitä.

Mä en voinut sairastumiseni aikoihin kuvitellakaan koskaan tekeväni töitä tai mitään muutakaan (loppuvaiheessa ennen lääkityksen aloittamista nukuin yötäpäivää ja puhuin sekavia enkä kyennyt enää hoitamaan kotiakaan). Kun sain lääkityksen kilpirauhasen vajaatoimintaan, aloin nähdä elämän ihan toisenlaisena. Töitä ei vaan ensin meinannut löytyä. Piti vakuuttaa työnantajat jaksamisesta ja osaamisesta (ja olla siis pari ensimmäistä vuotta nopeampi ja näppärämpi ja tunnollisempi kuin kukaan muu). Nyt teen jo ihan vaativaa työtä ja ihan normaali työpanos riittää.
 
Kyllä, kaksi kertaa on irtisanottu, kun olen sairaslomalle jäänyt uupumuksen takia.

Minä en tunne näitä kuvioita, kun en ole ollut hakemassa työtä kauhean pitkään aikaan, mutta eikö se vaikeuta seuraavaa työnhakua, että on niitä irtisanomisia? En tarkoita ilkeillä, kysyn vaan, kun en tiedä. Enkä tarkoita, että pitäisi vaikeuttaa, mietin vaan, että miten työhönottava suhtautuu työnhakijan työhistoriaan, jossa on näitä erilaisia työsuhteen loppumisia. Vai eikö se ilmene mitenkään, kun hakee uutta työpaikkaa?
 
Kertoisitko miksi olet niin kateellinen minulle? Siksikö kun et ole sairaslomalla kotona laiskottemassa ja ottamassa vastaan yhteiskunnan rahoja -kuten jotkut väittävät minun tekevän. Kuule, mä olisin paljon mieluummin töissä pirtsakkana kuin kotona vajaakuntoisena. Viihdyn kotona kyllä, mutta töihin on himo ja hinku.

En ole yhdestäkään syystä kateellinen sinulle. Minua inhottaa nämä "muka" sairaat jotka samalla leimaavat oikeasti sairaat. Jos on niin uupunut ettei töissä lasta jaksa nostaa niin on se kummallista uupumusta jos kotona jaksaa touhuta. Minä olen fiksu ja ajattelen sekä omaa jaksamista että tilannetta työnantajan kannalta ja teen omasta tahdostani osa-aikatöitä. Varo ettet sairastu oikeasti.
 
[QUOTE="sondersson";23000806]Oletko ap ajatellut vaikka pph:n hommia? Tai muuta kotona tehtävää työtä?[/QUOTE]

Ihanko tosissasi suosittelet pph;n työtä niin uupuneella ihmiselle joka ei lasta jaksa edes nostaa?
 
Minä en tunne näitä kuvioita, kun en ole ollut hakemassa työtä kauhean pitkään aikaan, mutta eikö se vaikeuta seuraavaa työnhakua, että on niitä irtisanomisia? En tarkoita ilkeillä, kysyn vaan, kun en tiedä. Enkä tarkoita, että pitäisi vaikeuttaa, mietin vaan, että miten työhönottava suhtautuu työnhakijan työhistoriaan, jossa on näitä erilaisia työsuhteen loppumisia. Vai eikö se ilmene mitenkään, kun hakee uutta työpaikkaa?

Hyvin ovat suhtautuneet, koska töitä olen saanut. Työtodistuksien kiitettävät työarvosanat varmaan auttaneet asiaa. Mä olen hyvä työntekijä ja sitä arvostetaan. Sairaus ei tee työntekijästä huonoa tai epäluotettavaa.
 
Hyvin ovat suhtautuneet, koska töitä olen saanut. Työtodistuksien kiitettävät työarvosanat varmaan auttaneet asiaa. Mä olen hyvä työntekijä ja sitä arvostetaan. Sairaus ei tee työntekijästä huonoa tai epäluotettavaa.

Ymmärrän kyllä mitä tarkoitat. Ja sen, että toivot, että tällä kertaa onnistuisit ja jaksaisit, eikä uupumusta tulisikaan. Oletko miettinyt sellaista, että voisitko seuraavalla kerralla tietoisesti tehdä jotain toisin, koittaa itse vaikuttaa siihen, ettei uupumusta tulisi? Olisi hienoa, että tilanteelle olisi parempi ratkaisu kuin se, että joudut luopumaan työstä ja samalla työnantajallekin jää tyhjä käteen.
 
[QUOTE="vieras";23000829]En ole yhdestäkään syystä kateellinen sinulle. Minua inhottaa nämä "muka" sairaat jotka samalla leimaavat oikeasti sairaat. Jos on niin uupunut ettei töissä lasta jaksa nostaa niin on se kummallista uupumusta jos kotona jaksaa touhuta. Minä olen fiksu ja ajattelen sekä omaa jaksamista että tilannetta työnantajan kannalta ja teen omasta tahdostani osa-aikatöitä. Varo ettet sairastu oikeasti.[/QUOTE]

Minulla on isot lapset. Yläluokilla olevia. -ei tarvitse kannella. Kokkaan heille ja kone pesee pyykit. Viikkosiivous menee koko perheellä' yhes. Mitä sun mielestä ihmeellistä mun pitäs kotona tehdä muuta? Vaikka on uupunut ja väsynyt niin syötävä on...ja kukaan ei meillä muu kokata osaa kuin minä ja ruokana teen sen mitä jaksan. Ei tarkoita se sitä tarkoita,et pitäs vaan maata peiton alla ja surkutella kun on uupunut
 
Viimeksi muokattu:
Ymmärrän kyllä mitä tarkoitat. Ja sen, että toivot, että tällä kertaa onnistuisit ja jaksaisit, eikä uupumusta tulisikaan. Oletko miettinyt sellaista, että voisitko seuraavalla kerralla tietoisesti tehdä jotain toisin, koittaa itse vaikuttaa siihen, ettei uupumusta tulisi? Olisi hienoa, että tilanteelle olisi parempi ratkaisu kuin se, että joudut luopumaan työstä ja samalla työnantajallekin jää tyhjä käteen.

Kyllä.
 
Hyvin ovat suhtautuneet, koska töitä olen saanut. Työtodistuksien kiitettävät työarvosanat varmaan auttaneet asiaa. Mä olen hyvä työntekijä ja sitä arvostetaan. Sairaus ei tee työntekijästä huonoa tai epäluotettavaa.
Ei teekään, mutta jatkuvat lyhyet ja pidemmät sairaslomat tekevät työntekijästä kykenemättömän työhönsä. Jonain päivänä sua ei enää edellinen työnantaja voi suositella uuteen työpaikkaan, koska mahdollisuutesi hoitaa työtehtäväsi ovat rajalliset. Sinuna pistäisin nyt "luun kurkkuun" lääkärille ja sanoisin, että väsymyksen syy (olipa sitten psyykkinen tai fyysinen) on selvitettävä ja siihen saatava tarvittava hoito, koska muuten et kohta saa töitä ollenkaan.
 
Mulla on vähän sama juttu.

Mulla se vaan kumpuaa mun epävarmuudesta. Mä olen ehkä epävarmin ihminen koko maailmassa. Mä teen pienistäkin asioista itselleni iso ja vaikeita vain miettimällä, että hitto jos en osaakaan. Mä voin kertoa maailman hulluimman esimerkin. Olin ikeassa ja laitoin vaatteita säilytykseen lokeroon, joka toimii euron pantilla. Mä en meinannut löytää sitä reikää mihin se raha tungetaan, koska mä jouduin jonkunlaiseen paniikkiin, että entä jos mä en osaakaan. Vietin siinä lokerolla varmaan vartin. Siis ihan hullua. Ja mä en edes oikeasti ole mikään tyhjäpää. En älykkö, mutta ihan keskiverto luulisin.

Työelämässä mä kestän tätä painetta ja epävarmuutta tiettyyn pisteeseen asti, jonka jälkeen romahdan. Ensin siis tsemppaan ja valan itseeni uskoa, että mä voin oppia ja mun täytyy voittaa epävarmuuteni. Sitten kuluu aikaa ja mä en saavutakaan tavotteitani ja itsetunto romahtaa. Mä en usko, että kukaan ymmärtää mua ja millainen mä olen. Kukaan joka ei ole kokenut tälläistä.

Ymmärrän täysin :hug:
 
Minulla on isot lapset. Yläluokilla olevia. -ei tarvitse kannella. Kokkaan heille ja kone pesee pyykit. Viikkosiivous menee koko perheellä' yhes. Mitä sun mielestä ihmeellistä mun pitäs kotona tehdä muuta? Vaikka on uupunut ja väsynyt niin syötävä on...ja kukaan ei meillä muu kokata osaa kuin minä ja ruona teen sen mitä jaksan. Ei tarkoita se sitä tarkoita,et pitäs vaan maata peiton alla ja surkutella kun on uupunut

Itse sanoit ettet töissä jaksa lapsia kantaa. Siinäpä se vissi ero uupumuksen ja laiskuuden välillä onkin. Kun on oikeasti niin uupunut ettei töihinkään kykene niin _ei voi_ valita asioita joita jaksaa ja joita ei. Jos ei oikeasti jaksa niin ei jaksa vaikka kuinka haluaisi. Lorvikatarria sanon ma.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;23000910:
Ei teekään, mutta jatkuvat lyhyet ja pidemmät sairaslomat tekevät työntekijästä kykenemättömän työhönsä. Jonain päivänä sua ei enää edellinen työnantaja voi suositella uuteen työpaikkaan, koska mahdollisuutesi hoitaa työtehtäväsi ovat rajalliset. Sinuna pistäisin nyt "luun kurkkuun" lääkärille ja sanoisin, että väsymyksen syy (olipa sitten psyykkinen tai fyysinen) on selvitettävä ja siihen saatava tarvittava hoito, koska muuten et kohta saa töitä ollenkaan.

Viimeksi kun sanoin että haluaisinn isoihin tutkimuksiin, niin lääkäri ei suostunut. Vetosi kunnan talouteen. Yksityiselle ei ole varaa.
 
[QUOTE="vieras";23000921]Itse sanoit ettet töissä jaksa lapsia kantaa. Siinäpä se vissi ero uupumuksen ja laiskuuden välillä onkin. Kun on oikeasti niin uupunut ettei töihinkään kykene niin _ei voi_ valita asioita joita jaksaa ja joita ei. Jos ei oikeasti jaksa niin ei jaksa vaikka kuinka haluaisi. Lorvikatarria sanon ma.[/QUOTE]

Tuo lasten kantaminen on yks osa sitä työtä. Kun on uupunutväsynyt ei jaksa kannella,lukea edes kirjaa ..saatika vaihtaa vaippoja. Ei se laiskuutta kuule ole kun ei jaksa - ei kädet kanna. Takerruit vain yhteen sanaan KANTAMISEEN -minun uupumukseni on koko kropassa.
Joskus kun ja jos JOUDUT kokemaan uupumuksen, niin voipi olla ettet sitä kahvikuppia työssäsi jaksa nostaa.
ihan turhaan minua laiskana pidät. Senkin taidon osaan, mutta sitä ei näin tehdä.
 

Yhteistyössä