Kyllä meillä on sääntöjä ruokailuissa ja pääsääntöisesti itse otettu tai itse pyydetty ruokamäärä pitää syödä loppuun. Samoin täytyy salaattia tms. kasvista syödä kohtuuannos ruokailujen yhteydessä, vaikka lapsi itse jättäisi kasvispuolen kokonaan väliin, jos saisi päättää. Tai aamu-, väli-, tai iltapaloilla on usein hedelmää tai marjoja, niitäkin pitää joskus "määrätä" syömään.
Lautasen tyhjäksi syöminen ei ole pakollista, jos joku muu on annostellut turhan suuren annoksen ruokaa. Ja siitä joustetaan myös silloin, jos lapselle on selkeästi sattunut arviointivirhe ja on jo syönyt hyvän määrän ruokaa ennen kuin alkaa valittamaan, ettei jaksa enempää. Puolikas leipä ei kuitenkaan voi täyttää vatsaa niin ääriään myöten, etteikö sitä toista itse toivottua toistakin puolikasta jaksaisi syödä, joten kyllä meilläkin 4-vuotias saisi leipänsä syödä loppuun. Päällisiä ei välttämättä, jos niitä ei itse olisi halunnut. Ne nyt ei minusta ole niin terveellisiä, että olisi ravitsemuksen kannalta olennaisia, ainakaan jos lapsi juo lasin maitoa leivän kanssa. Sen sijaan jotain hedelmää tai kasvista pitäisi pääsääntöisesti lisäksi olla, mutta ei toki välttämättä siinä leivän päällä.
Ei meillä tämä "pakottaminen" kuitenkaan mihinkään itkuun ja huutoon päädy. Onhan sitä lapselle muitakin sääntöjä ja kun ei kohtuuttomia vaadi, niin kyllähän lapsi traumoitta ja itkuitta tottelee, korkeintaan joskus vähän kiukutellen. Lautasen tyhjäksi syömistä on painotettu myös päivähoidossa ja lapsi tekeekin sen lähes poikkeuksetta ihan oma-aloitteisesti, lähinnä kasvisten riittävän määrän turvaamiseksi pitää syömisiin puuttua. Ja toki myös herkkujen syömistä rajoittaa.