Sain kuulla, että mies on pettänyt... Miten selviän?

["mimmu"]

Oon niin lopussa, aivan hajalla. En pysty syömään enkä nukkumaan. Sain tietää, että mies on pettänyt, ja ei ollut kuulemma ainoa kerta. Mies lähti perjantaina töihin ja kotiin piti palata maanantaina. Ei tullut kotiin. Tiistaina sitten sain miehen kaverilta kuulla, että joku toinen olisi hänellä kuvioissa ja eilen mies itse puhelimessa myönsi. Ainakin neljä eri naista hänellä ollut meidän yhdessä olon aikana. Me mentiin naimisiin vasta 2kk sitten ja meillä on 2 pientä lasta. En olisi ikinä uskonut tätä, en tiedä yhtään mitä nyt teen. Tuntuu etten vaan jaksa, meillä on ollut vaikeita aikoja ennenkin, mutta tämä on jo jotain aivan kamalaa.
Mulla ei ole ketään läheisiä täällä kaupungissa ja kukaan ei pääse ainakaan tällä viikolla tänne. Olen kahden lapsen kanssa täällä jumissa kun mies liehuttelee ties missä. Tää sattuu niin perkeleesti, etten usko selviäväni :´(
Tunnen oloni niin petetyksi ja nöyryytetyksi. Teksti on nyt yhtä sekava varmaan kun mun tunteetkin

 

["joo"]

Tuo nyt kuulostaa sen verran patologiselta pettämiseltä, että etköhän laita saman tien avioeropaperit vetämään. Miksi edes menitte naimisiin? Muuta lähemmäs turvaverkostoja, niin selviätte lasten kanssa kyllä. Älä anna enempää polkea itseäsi. Arvosta itseäsi sen verran ,että lähdet ja löydät kyllä jotakin parempaa! Voimia!

 

[narikka83]

toivottavasti jätät miehen. luuletko että se pyssyy sulle uskollisenna? jos tähän mennessä on ollu 4 eri naista jo. ota hyvä ihmine nkamat kantoon ja menoksi.

 

["mimmu"]

Naimisiin mentiin koska rakastin miestäni ja luotin häneen, en koskaan olisi voinut kuvitellakkaan tällaista. Pahemmaks tämän tilanteen juuri tekee se, että tunnen oloni niin huijatuksi kunhän meni naimisiin kanssani.
Mä olen täysin shokissa tällä hetkellä, toivon vaan, että tämä ois jotain painajaista josta kohta herään.

 

[Borkku]

Ota vaikka heti yhteyttä neuvolaan, jonka kautta saat tietää missä teillä on tukiverkostoa siellä.

 

[Silmukka-]

Ei sulla oikein ole vaihtoehtoja jos haluat vielä joskus olla ehjä ja onnellinen. Täytyy vaan mitätöidä avioliitto ja muuttaa erilleen.

On ihan eri asia hairahtua kerran kuin systemaattisesti nussia kaikkea vastaantulevaa, miehesi ei muutu koska ei pohjimmiltaan halua, hän tarvitsee myös muita naisia. Vaikka kuinka yrittäisit et voi tarjota hänelle kaikkea mitä halaa, pettää kuitenkin.
Se on toisille sisäänrakennettu ominaisuus haluta aina myös muita vaikka olisi onnellinen ja rakastunut, ei tosiaankaan tarkoita että sinussa olisi vikaa.

 

[....]

toi on aivan kamalaa ! Voimia Ap! Toivottavasti tajuat jättää sen idiootin.. se ei kunnioita sua tippakaan, eikä ole sun arvonen.

 

["mimmu"]

Ero tässä onkin edessä. Luottamus on nyt mennyt ja se rikkoi kaiken omalla toiminnallaan. En vaan tajua tätä. En tiedä miten jaksan edes tätä päivää

 

[emppu75]

voi arse... onko sulla ketään, kenelle soittaa?

 

[kasjdfhjkföalejk]

[QUOTE="joo";23431230]Tuo nyt kuulostaa sen verran patologiselta pettämiseltä, että etköhän laita saman tien avioeropaperit vetämään. Miksi edes menitte naimisiin? Muuta lähemmäs turvaverkostoja, niin selviätte lasten kanssa kyllä. Älä anna enempää polkea itseäsi. Arvosta itseäsi sen verran ,että lähdet ja löydät kyllä jotakin parempaa! Voimia![/QUOTE]

Olen samaa mieltä. Kaikki myötätuntoni ap:lle ja hänen lapsillensa.

 

["mimmu"]

Olen soitellut kavereille ja mun paras kaveri sattuu olemaan miehen sisko, en usko että hän täysin ymmärtää mua. Tää ahdistus ja paha olo on jotain hirveetä. Kenellekkään kaverille ei ole käynyt näin niin kukaan ei täysin tajua.

 

["mimmu"]

Mä en edes tiedä mitä vastaan meidän 3-veelle joka on kyselly koko ajan missä isi on ja millon se tulee kotiin. Mies ei edes ole kysyny onko meillä rahaa tai mtn.

 

[Silmukka-]

[QUOTE="mimmu";23431303]En vaan tajua tätä. En tiedä miten jaksan edes tätä päivää[/QUOTE]

Tiedän miltä susta tuntuu. Itse luulin että kuolen tai vähintään sekoan siihen tuskaan. Voin ihan fyysisestikin pahoin. Ainoa armelias hetki oli kun sai unta. Mutta hengissä sitä selvisi päivästä toiseen.
Välillä olin lamaantunut ja vain itkin, luulin että elämä on ohi. Välillä riehuin, huusin, rikoin tavaroita, kostin ja käyttäydyin lapsellisesti ja jopa sekopäisesti. Pakko myöntää että kosto ja huutaminen tuntuivat toivat edes hetken mielihyvää.
Puolisen vuotta meni että tuntui vähän inhimillisemmältä ja siitä olikin suunta ylösnpäin.
Ehkä vuosi tai pari kun meni niin pystyi jo nauramaan tapahtuneelle ja säälimään exää joka aneli takaisin ja katui syvästi.

 

[kurkunen]

soita nyt vaikka sinne neuvolaan ensin. taikka sossuun, tulee kotiin sitten hoitaja lapsia kattomaan ja sun kanssa juttelemaan. onko siellä päin turvakotia, aivan loistava paikka. apua saa, kokemusta on. ja menin ihan sen takia aikanani kun olin niin uuvuksissa yksin kahden pienen kanssa ja mies kun otti ja lähti.
voit myös kysyä oman kunnan sossusta jos sulla haluja lähteä muualle semmoseen lasten kanssa.
ja jos rahaa on niin äkkiä kurvaat sieltä omien läheistesi joukkoon.
ja jos Kotkasta päin olet niin Hei aina voit tulla meille, mun ja lasteni luokse. apua saa ja autetaan kyllä. itsekin sitä etsineenä ja taas eilen, täältäkin palstalta löytäneenä niiiiiin KAVERIA EI JÄTETÄ!

 

["mimmu"]

Mun vanhemmat muuttaa kohta pois suomesta joten mulle ei tänne tukiverkostoja sitten oikein edes jää. Mä en yhtään tiedä mitä teen, en jaksa mennä maistraattiin en jaksa edes avata verhoja. Oon ruokkinut lapset ja pukenut ne mut se vei kaikki voimat. Tekis mieli ravistella sitä miestä oikein kunnolla ja huutaa kaikki sille!!!!!!

 

[näin]

Vaikka nyt tuntuu pahalta, ja tätä on vaikeaa ottaa vastaan, niin sanon sinulle kuitenkin "vanhan loppu on uuden alku". Ette ole samalla tasolla, miehesi on paha ja sinä et.. sinun ei tarvitse kärsiä hänestä.

 

["mimmu"]

En ole kotkasta. Asun itä-suomessa. Rahaa mulla ei ole kun oon lasten kanssa kotona ja yritän kotoa käsin opiskella. Mies otti auton ja luultavasti on keski-suomessa. Eilen illalla rupesi ihan oikeasti oksettamaan kun mietin mitä se on tehnyt. Käy sääliksi lapsiakin :`( En vaan tajua, että äijä läjti normisti perjantaina töihin, suukotteli minut ja lapset ja sit vaan ei tullut enää kotiin!

 

[jessus]

Aivan järkyttävää. Iha hirveää. Mut sä selviit kyllä. Nyt vain sun on PAKKO saada sinne kotiin joku sun kaveriksi. Tuttu tai tuntematon. Joku kuitenkin. Soita sosku, neuvola, kaverille, mihin vain. Huomaa et olet ihan shokissa, et sä yksin siel nyt pärjää. Joku pistään pyörät pyörimään.
Voimia, jaksuja, miehes on UMPI MÄTÄ PASKA! Muista se joka hetki.
Sä selviit.

 

["vieras"]

nyt otan sitten yhteyttä vaan itä-uudenmaan sossuun ja kerrot tilanteesi! he ettivät sulle kämpän, kun sanot että lapsetkin kärsii tilanteesta ku isi huitelee ties missä! ja neuvolaan soitat ja sanot että tarviit apua, kerrto tilanteen rehellisesti, hyvässä lykyssä sinne tulee saman tein joku joku juttelee sinun kanssasi ja hoitaa lapsia! ja lääkärinkin ois ihan hyvä soittaa, saisit unilääkettä että saisit nukuttua! ja soita vanhemmillesi jos eivät ole vielä lähteneet ulkomaille! tsemppiä nyt :hug: kaks ekaa viikkoo on pahimmat, sit alkaa jo olo vähä helpottamaan ja järki juoksemaan, nyt olet shokissa ja järki ei pelaa! ja ukkos heität pihalle jos yrittääkään edes tulla sisälle! vaihata lukot jos vaan mahollista ja lasku ukolle..

 

["vieras"]

eikö sun miehes ole siis ottanu yhteyttä perjantain jälkeen kertaakaan? ja maanantaina hänen piti tulla kotiin?

 

["vieras"]

ja sille pikkuiselle 3 veelle voit ihan hyvin sanoo et isi on töissä!

 

["tiina"]

Eikö siis miehesi aio tullakaan kotiin enää?

 

[Karju]

[QUOTE="mimmu";23431210]Oon niin lopussa, aivan hajalla. En pysty syömään enkä nukkumaan. Sain tietää, että mies on pettänyt, ja ei ollut kuulemma ainoa kerta. Mies lähti perjantaina töihin ja kotiin piti palata maanantaina. Ei tullut kotiin. Tiistaina sitten sain miehen kaverilta kuulla, että joku toinen olisi hänellä kuvioissa ja eilen mies itse puhelimessa myönsi. Ainakin neljä eri naista hänellä ollut meidän yhdessä olon aikana. Me mentiin naimisiin vasta 2kk sitten ja meillä on 2 pientä lasta. En olisi ikinä uskonut tätä, en tiedä yhtään mitä nyt teen. Tuntuu etten vaan jaksa, meillä on ollut vaikeita aikoja ennenkin, mutta tämä on jo jotain aivan kamalaa.
Mulla ei ole ketään läheisiä täällä kaupungissa ja kukaan ei pääse ainakaan tällä viikolla tänne. Olen kahden lapsen kanssa täällä jumissa kun mies liehuttelee ties missä. Tää sattuu niin perkeleesti, etten usko selviäväni :´(
Tunnen oloni niin petetyksi ja nöyryytetyksi. Teksti on nyt yhtä sekava varmaan kun mun tunteetkin[/QUOTE]

Niinhän sinä oletkin petetty ja nöyryytetty. Nyt vaan selkeytät ja myönnät itsellesi, mitä on tapahtunut. Käyt vaikka sitä asiaa niin pitkään läpi, että tajuat missä mennään. Elä kiellä itseltäsi mitään tunteita, kaikki on sallittuja.
Kai siulla on puhelin, niin voit soittaa ystävällesi tai vanhemmillesi? Nyt vaan on tärkeää, ettet syyllistä itseäsi millään tavalla. Vaikka miehesi kuinka ottaisi sinuun yhteyttä, elä anna mitään anteeksi tai myönnä itsessäsi olevan jotain vikaa, josta noi pettämiset on johtuneet. Kysy mieheltäsi yhteystietoja näille petetyille naisille ja kysy heiltä mielipidettä asiaan. Muista vaan, etteivät hekään ole syyllisiä tapahtuneeseen.

 

["leijona"]

[QUOTE="mimmu";23431210]Oon niin lopussa, aivan hajalla. En pysty syömään enkä nukkumaan. Sain tietää, että mies on pettänyt, ja ei ollut kuulemma ainoa kerta. Mies lähti perjantaina töihin ja kotiin piti palata maanantaina. Ei tullut kotiin. Tiistaina sitten sain miehen kaverilta kuulla, että joku toinen olisi hänellä kuvioissa ja eilen mies itse puhelimessa myönsi. Ainakin neljä eri naista hänellä ollut meidän yhdessä olon aikana. Me mentiin naimisiin vasta 2kk sitten ja meillä on 2 pientä lasta. En olisi ikinä uskonut tätä, en tiedä yhtään mitä nyt teen. Tuntuu etten vaan jaksa, meillä on ollut vaikeita aikoja ennenkin, mutta tämä on jo jotain aivan kamalaa.
Mulla ei ole ketään läheisiä täällä kaupungissa ja kukaan ei pääse ainakaan tällä viikolla tänne. Olen kahden lapsen kanssa täällä jumissa kun mies liehuttelee ties missä. Tää sattuu niin perkeleesti, etten usko selviäväni :´(
Tunnen oloni niin petetyksi ja nöyryytetyksi. Teksti on nyt yhtä sekava varmaan kun mun tunteetkin[/QUOTE]

Sinä olet shokissa. Tärkeintä olisi nyt löytää joku jonka kanssa puhua. Perheneuvolasta tai srk:n perheneuvonnasta saat apua. Tärkeää olisi myös se, että jaksat perusasiat hoitaa, antaa lapsille ruokaa ja laittaa nukkumaan. Älä ajattele kovin paljon tunteitasi nyt. Sinä olet äiti ja nainen ja voimakas ja selviät kyllä tästä. Sinusta tuntuu varmaan siltä, että elämäsi on kuin jotain elokuvaa. Minä olen kokenut saman.. Olen selvinnyt siitä. Sinäkin selviät ja tunteesi tulevat selkiytymään. Pahimman tuskan keskellä minua auttoivat kuluneet fraasit: kaikki mikä ei tapa, vahvistaa... ja kellekään ei anneta enempää kuin jaksaa kantaa.

 

[Tönt]

harmi ku et asu täällä lähellä. tulisin mielelläni pitämään sulle seuraa. :hug:

onko tällä hetkellä mitään mikä toisi vähäsen lohtua? ihan mitä vaan..päivä kerrallaan. ja kyllä se shokki helpottaa ajan kanssa. sitten tulee se suru ja viha. kaikki tunteet on käytävä läpi ja sitten alkaa helpottaa. neuvolasta saat varmaan lisätietoja jos tarviit jotain konkreettista apua, keskustelua, rahaa jne.