Se tunne, kun nelikymppisenä tajuat kantavasi mukanasi kasvatuksen tuomaa hedelmää, että minusta ei

[vierailija]

Ole mihinkään. Siitäkö se pelkkä suorittaminen johtuu? Elämän suorittaminen. Vihaan sitä, vihaan jokaista päivää, jonka elän minut lannistaneen äitini viitoittamalla tiellä. Lannistun herkästi, olen herkkä persoonana, mutta en silti luovuta päämäärästäni, joka olisi elää elämää sillä lailla, että itse nautin siitä. Mutta väkisinkin sitä ei onnistu aina asioissa, minä en varsinkaan, ja nyt tajusin, että olen kantanut mukanani isoa häpeää siitä, että joudun silloin ajattelemaan, että minusta ei ole mihinkään.
Ja saatananmoinen äitini on vain omalla toiminnallaan ja käytöksellään vahvistanut tätä tunnetta ja ajatusta. Hänen piti tulla pätemään joka saatanan asiaan, mitä minä yritin, varmasti oikein sabotoimaan minun yritykseni, etten vain kuvittelisi eläväni onnellisempaa ja enemmän itseni näköistä elämää, kuin hän on kyennyt elämään. Vihaan häntä. Hän käyttäytyi, näen senkin vasta nyt näin nelikymppisenä, kuin aivovammainen teiniprinsessa minua, omaa lastaan kohtaan, siten että kaikki kiukuttelu ja muu oikkuilu perheessämme (asuimme kaksin, äitini oli yh) oli varattu vain hänelle, jos minä reagoin häneen samoin, olin huonokäytöksinen paha nulikka. Mutta hän sai perseillä minua kohtaan, jos halusi, koska kaikki se suuttuminen ja ilkeys oli vain kasvatusta.

 

[vierailija]

Sana perseily on yhä arvoitus täällä. Mitä se tarkoittaa?

 

[vierailija]

Kun minä esim. laitoin aikuisena pienen kasvimaan mökillemme ja rupesin siinä viljelemään, niin senkin ilon äitini tuli pilaamaan minulta. Olin laittanut porkkanoita kohopenkkiin eräältä kurssilta saamieni oppien mukaisesti, jotta maan lämpö auttaisi porkkanoita paremmin kasvamaan, niin eikös äitini tullut ja alkanut siitäkin nillittää minulle, että porkkanat pitää laittaa sellaiseen vakoon! No vittu jumalauta laittakoot itse aivan miten haluaa, jos viljelee, mutta mikä helvetin tarve sillä oli puuttua siihen, miten mä viljelin!? Saatanan paska, mulla meni sen takia halu viljellä yhtään mitään, koska siitäkään ei tullut mitään muuta kuin moitetta
Ja siis äitini prinsessaluonteen takia tilanne meni jotenkin niin, että minä sanoin hänelle ensin ihan asiallisesti, että teen näin, mutta äiti ei lopettanut. Hän vain jatkoi asian jankuttamista. Kyse ei siis ollut pelkästä sanomisesta, sehän on ihan ok, että ihmettelee tai kommentoi.
Mutta ei, hän alkoi ikään kuin jankata ja riidellä asiasta. No, lopulta minä sanoin varmasti hänelle vihaisesti, jonka jälkeen hän ikään kuin myhäili (vaikkei ilmeillään sitä kertonutkaan) koska tiesi, että minä olen ihmisenä aivan mätämuna, koska en osaa käyttäytyä. Ja sen minä itsekin uskoin ja niin koin, vaikka siis mitä helvettiä se läskipää tuli siihen inkuttamaan asiasta?
Mökkikään ei ollut edes hänen omansa, vaan isäni äidin, ja lahjoitettiin sittemmin minulle. Että ei ois pitänyt olla akalla sanaakaan sanottavanaan siihen, miten MINÄ siellä viljelin.
Mutta sen verran häiriintynyt tapaus on, että kyllä oli.
Ja vei minulta halun viljellä siellä enää koskaan.

 

[vierailija]

Sana perseily on yhä arvoitus täällä. Mitä se tarkoittaa?

Jaa, enpä tiedä aivan tarkkaan Olen itse mieltänyt, että se on jotain samaa kuin "käyttäytyä räkäisesti, käyttäytyä huonosti".
ap

 

[vierailija]

Onhan pelloilla aiemmin ollut isompaa käyttöä.
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotima...uja-vedetaan-paikoilleen-traktoreilla/798036/
Mihin aikovat vaihtaa ne.

Onko sun äidillä ollut omaa maata koskaan?

 

[vierailija]

Äitini on saanut minut häpeämään sitä, mikä olen, ja se häpeä ennemminkin lannistaa minut jo etukäteen, niin etten tämän ikäisenä enää viitsi tehdä yhtikäs mitään, koska olen saanut äitini takia kokea niin sata kertaa sen, ettei minusta ole mihinkään.
Vaikka todennäköisemmin kyse on siitä, ettei minusta ole ensinnäkään hänen neuvomiinsa asioihin, (juu ei, minusta ei tosiaan ole viljelemään porkkanoita vaossa, kun tiedän, että kohopenkkiviljely on niille parempi tapa), mutta toisekseen hän ei sallinut minun ikinä yrittää asioita, vaan tuli siihen juuri tuolla lailla pätemään, kun viljelyesimerkissä kerroin.
Narsistille oli liian kova paikka se, että olisin tehnyt jotakin täysin itsenäisesti mutta hänen silmiensä alla. Vihaan äitiäni.
ap

 

[vierailija]

Onhan pelloilla aiemmin ollut isompaa käyttöä.
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotima...uja-vedetaan-paikoilleen-traktoreilla/798036/
Mihin aikovat vaihtaa ne.

Onko sun äidillä ollut omaa maata koskaan?

Ei ole, mutta se tuskin liittyy aiheeseen.
ap

 

[FreezeCat]

Niin. En voi muuta toivoa kuin että nämä vuodatuksesi jotenkin sua auttais pääsemään eteenpäin ja jopa irrottamaan tiukkaa otettasi menneisyydestä.

Joskus on vain hyvä saada asioille piste ja antaa niiden vain sitten olla.

 

[vierailija]

Jaa, enpä tiedä aivan tarkkaan Olen itse mieltänyt, että se on jotain samaa kuin "käyttäytyä räkäisesti, käyttäytyä huonosti".
ap

Siis sun tapauksessa noin, ei välttämättä muilla?
http://www.lentoposti.fi/uutiset/ra...nlopun_ajaksi_keskisuuri_suomalainen_kaupunki
toi on siihen edelliseen...

 

[vierailija]

Ei ole, mutta se tuskin liittyy aiheeseen.
ap

Se on olennainen asia, kenen maalla määrää, sanelee sääntöjään.

 

[vierailija]

Haluaisin myös, että äitini tietäisi, että vihaan häntä, mutta hän torjuu koko mahdollisuuden. Kuvittelee, että olen vain vähän loukkaantunut joistain omista syistäni, koska hän itsehän ei ole tehnyt mitään väärää. Juu ei yhtään, eipä tosiaankaan ole. Itse kylläkin opetti minulle, että tuollainen käytös, jolla pahoittaa toisten mielen, niin "varo sitä". Mmmmm-mm, kantsisko ottaa oppia omista neuvostaan.

 

[vierailija]

Se on olennainen asia, kenen maalla määrää, sanelee sääntöjään.

No, se ei ollut meidän kummankaan maa, ja toisekseen, jos on antanut omalla maallaan luvan toiselle viljellä, niin ei ole oikeutta puuttua siihen sen enempää, kuin ehkä korkeintaan sen suhteen, mitä aineita maahan pannaan. Ja aika naurettavaa nillitystä sinulta 10m2 kasvimaasta.
ap

 

[vierailija]

Niin. En voi muuta toivoa kuin että nämä vuodatuksesi jotenkin sua auttais pääsemään eteenpäin ja jopa irrottamaan tiukkaa otettasi menneisyydestä.

Joskus on vain hyvä saada asioille piste ja antaa niiden vain sitten olla.

Kiitos. Sehän se niiden tähtäin onkin. Tää onkin suht iso uusi möykky, joka syliini sieltä mielen sopukoista mötkähti. Onhan se aina parempi huoli päivänvalossa, kuin pimeässä alitajunnassa kummittelemassa ja ohjaamassa (=lannistamassa). Vaikkei mulla voimia olekaan tätä möykkyä seltää. Ehkä se pilkkoutuu puhumalla osiin ja häviää sen tien ikään kuin itsekseen (vaikkei puhuminen itsekseen tapahdukaan, vaan pitää tietenkin puhua )
ap

 

[FreezeCat]

Kiitos. Sehän se niiden tähtäin onkin. Tää onkin suht iso uusi möykky, joka syliini sieltä mielen sopukoista mötkähti. Onhan se aina parempi huoli päivänvalossa, kuin pimeässä alitajunnassa kummittelemassa ja ohjaamassa (=lannistamassa). Vaikkei mulla voimia olekaan tätä möykkyä seltää. Ehkä se pilkkoutuu puhumalla osiin ja häviää sen tien ikään kuin itsekseen (vaikkei puhuminen itsekseen tapahdukaan, vaan pitää tietenkin puhua )
ap

Puhuminen ja asioiden käsittely on hyvästä mutta niille on myös osattava laittaa piste.
Voisitko kuvitella valjastavasi tuon sun vihamielisyytesi positiiviseen tarmokkuuteen, ts. et antaisi itsesi hautautua sen alle vaan suuntaisit sen tekemiseen. Kun jotenkin voisin kuvitella että sulla olisi näyttämisen tarvetta, semmosta "kerpeles! Minä osaan ja pystyn ja kykenen! Sanoivat muut mitä tahansa!" Eli - ota haltuusi vaikka se porkkanamaan viljely. Tai joku muu asia minkä koet että se on jäänyt paitsioon... Olisit oman elämäsi emäntä, itse antaisit sille raamit ja tilaisuudet, mahdollisuudet, ja menneisyydelle...no, saisit sanottua että se nyt meni noin mutta nyt on eri juttu.

Voimia!

 

[vierailija]

Niin. En voi muuta toivoa kuin että nämä vuodatuksesi jotenkin sua auttais pääsemään eteenpäin ja jopa irrottamaan tiukkaa otettasi menneisyydestä.

Joskus on vain hyvä saada asioille piste ja antaa niiden vain sitten olla.

Hänellehän on sanottu sama asia jo monta kertaa, mutta jatkaa vaan, jatkaa vaan..

 

[vierailija]

Ap. Lopeta tuo perseily eri palstoilla.
Nosta housusi, niistä nenäsi ja ole kuin muutkin naiset
Jos sinä änkeröisen känkeröinen (vitun idiootti) jaksat velloa syyllisyydentunteissa ja saada niistä polttoainetta tylsään elämääsi, niin tee niin, mutta mitä himskatin (helvetin) hyötyä noita itsesäälisiä sepustuksia on jakaa palstoilla päivästä, viikosta, kuukaudesta toiseen.
Yritä nyt rakas (riemuidiootti) mennä elämässäsi eteenpäin, heitä unholaan ilkeä (vittumainen) äitisi, katoa häneltä maan alle.
Muuta osoitteesi, vaihda nimesi, myy persettäsi Berliinissä, viljele viiniä alpeilla, nai poroja pohjoisessa tai tee ihan mitä tahansa muuta kuin itket hukkaan mennyttä elämääsi päivästä toiseen.
Koskaan ei ole liian myöhäistä hommata itselleen hyvää lapsuutta, sanoi aikoinaan joku ongelmaisten ihmisten kanssa työtä tehnyt psykiatri tai jokin vastaava.
Lopeta ruikutuksesi ja aloita jo tänään.

 

[vierailija]

Harmillinen juttu! Kuulostaa siltä, että äidilläsi on itselläänkin huonommuudentunnetta paljon. Sinulle päsmäröimällä hän saa tunteen siitä että on jossain parempi ja hyvä. Hänellä on siis itsellään varmasti samanlaiset taakat kuin sinulla, äiditkään eivät valitettavasti ole täydellisiä ja jotkut osaavat kanavoida negatiiviset tunteet valitettavasti omiin lapsiin ja näin. Voisitko keskustella äitisi kanssa tästä mahdollisuudesta? Jos et, tai jos asiat eivät muutu, niin luovuta sen asian kanssa.

Et voi muuttaa sitä miten äitisi käyttäytyy, mutta voit itse tehdä muutoksia omaan elämääsi. Näytä itsellesi että pystyt, Olet aikuinen, olet vapaa päättämään omista tekemisistäsi, ja vastuussa omasta arjestasi. Aloita pienistä asioista; mene lenkille, maalaa vaikka joku huonekalu, ihan mitä vain. Jos nämäkin asiat tuntuvat vaikeilta, suosittelen lääkärillä käymistä, hän voisi arvioida kärsitkö jopa masennuksesta. Tee asioita itsesi takia äläkä välitä mitä äitisi sanoo. Riittää että itsellesi tulee hyvä mieli!
Tsemppiä!

 

[vierailija]

Puhuminen ja asioiden käsittely on hyvästä mutta niille on myös osattava laittaa piste.
Voisitko kuvitella valjastavasi tuon sun vihamielisyytesi positiiviseen tarmokkuuteen, ts. et antaisi itsesi hautautua sen alle vaan suuntaisit sen tekemiseen. Kun jotenkin voisin kuvitella että sulla olisi näyttämisen tarvetta, semmosta "kerpeles! Minä osaan ja pystyn ja kykenen! Sanoivat muut mitä tahansa!" Eli - ota haltuusi vaikka se porkkanamaan viljely. Tai joku muu asia minkä koet että se on jäänyt paitsioon... Olisit oman elämäsi emäntä, itse antaisit sille raamit ja tilaisuudet, mahdollisuudet, ja menneisyydelle...no, saisit sanottua että se nyt meni noin mutta nyt on eri juttu.

Voimia!

Ei ole näyttämisen tarvetta. Olisin vain halunnut iloita ja rauhassa saada kokemuksia siitä viljelystä.
ap

 

[vierailija]

Ap. Lopeta tuo perseily eri palstoilla.
Nosta housusi, niistä nenäsi ja ole kuin muutkin naiset
Jos sinä änkeröisen känkeröinen (vitun idiootti) jaksat velloa syyllisyydentunteissa ja saada niistä polttoainetta tylsään elämääsi, niin tee niin, mutta mitä himskatin (helvetin) hyötyä noita itsesäälisiä sepustuksia on jakaa palstoilla päivästä, viikosta, kuukaudesta toiseen.
Yritä nyt rakas (riemuidiootti) mennä elämässäsi eteenpäin, heitä unholaan ilkeä (vittumainen) äitisi, katoa häneltä maan alle.
Muuta osoitteesi, vaihda nimesi, myy persettäsi Berliinissä, viljele viiniä alpeilla, nai poroja pohjoisessa tai tee ihan mitä tahansa muuta kuin itket hukkaan mennyttä elämääsi päivästä toiseen.
Koskaan ei ole liian myöhäistä hommata itselleen hyvää lapsuutta, sanoi aikoinaan joku ongelmaisten ihmisten kanssa työtä tehnyt psykiatri tai jokin vastaava.
Lopeta ruikutuksesi ja aloita jo tänään.

Ei pysty, koska minulla on lapsia, joita en tietenkään olisi tehnyt, jos olisin kyennyt elämään omannäköistäni elämää jo ennen lapsia. Olisin tajunnut, että nautin elämästäni itsenäisenä, enkä olisi kuvitellut perhe-elämän parantavan oloani.
ap

 

[vierailija]

Harmillinen juttu! Kuulostaa siltä, että äidilläsi on itselläänkin huonommuudentunnetta paljon. Sinulle päsmäröimällä hän saa tunteen siitä että on jossain parempi ja hyvä. Hänellä on siis itsellään varmasti samanlaiset taakat kuin sinulla, äiditkään eivät valitettavasti ole täydellisiä ja jotkut osaavat kanavoida negatiiviset tunteet valitettavasti omiin lapsiin ja näin. Voisitko keskustella äitisi kanssa tästä mahdollisuudesta? Jos et, tai jos asiat eivät muutu, niin luovuta sen asian kanssa.

Et voi muuttaa sitä miten äitisi käyttäytyy, mutta voit itse tehdä muutoksia omaan elämääsi. Näytä itsellesi että pystyt, Olet aikuinen, olet vapaa päättämään omista tekemisistäsi, ja vastuussa omasta arjestasi. Aloita pienistä asioista; mene lenkille, maalaa vaikka joku huonekalu, ihan mitä vain. Jos nämäkin asiat tuntuvat vaikeilta, suosittelen lääkärillä käymistä, hän voisi arvioida kärsitkö jopa masennuksesta. Tee asioita itsesi takia äläkä välitä mitä äitisi sanoo. Riittää että itsellesi tulee hyvä mieli!
Tsemppiä!

Oon elämässäni maalannut huonekaluja ja olen käynyt lenkillä. Siis en saanut mitään iloa niistäkään. Oon varmaan ollut siellä kaiken pohjalla aika vaikeasti masentunut, mutta kun ei saa valittaa!
Nyt mä sitten valitan, vedä vittu päähäsi sä yks, joka et kestänyt.
ap

 

[vierailija]

Ainakin nyt tunnen itseni aika vaikeasti masentuneeksi, kun tämä asia nousi tietoisuuteeni. Omaa masennustaankin voi koittaa peitellä ja paeta, mutta ei se sillä lailla minnekään katoa. Vain tyhmät, sisältäen äitini, kuvittelevat niin. Enkä siis sano, ettei lenkkeily ja maalailu ole hyvä neuvo, se ei vain aina auta kaikkeen.
ap

 

[vierailija]

Minua raivostuttaa aivan vitusti se, että äitini, olkootkin kärsinyt aivan minkälaisista ongelmista tahansa, (hänen lapsuutensa aikaiset traumansa eivät saa satuttaa minua!) on satuttanut minua ja aiheuttanut sillälailla minulle huonomman elämän, kuin jota olisin elänyt, jos hänellä ei olisi (vanhempana) ollut valtaa minuun. Se on epäreilua. Miksi joillain on sitten mukavat vanhemmat, aika epistä.
ap

 

[vierailija]

Lasten kanssa tää kokemus, ettei itsestä ole mihinkään oikein eskaloitui. Lasten kanssa on niin helvetin vaikeaa, aikusiten kanssa on paljon helpompaa, koska aikuiset ymmärtävät jo asioita, mm. olla vaatimatta mahdottomia tai toisaalta hoitaa velvollisuutensa. Ja jos ei joku hoida, niin eipä se pääsässntöisesti ole minun päänsärkyni. Mutta lsten kanssa on. Ketäpä muutakaan sitten syytetään, kuin vanhempia, jos lapsella on jotain ongelmia, tai lapsi käyttäytyy jotenkin typerästi. Niin, vanhempia sitten syytetään.
ap

 

[vierailija]

Lasten kanssa tää kokemus, ettei itsestä ole mihinkään oikein eskaloitui. Lasten kanssa on niin helvetin vaikeaa, aikusiten kanssa on paljon helpompaa, koska aikuiset ymmärtävät jo asioita, mm. olla vaatimatta mahdottomia tai toisaalta hoitaa velvollisuutensa. Ja jos ei joku hoida, niin eipä se pääsässntöisesti ole minun päänsärkyni. Mutta lsten kanssa on. Ketäpä muutakaan sitten syytetään, kuin vanhempia, jos lapsella on jotain ongelmia, tai lapsi käyttäytyy jotenkin typerästi. Niin, vanhempia sitten syytetään.
ap

Lapset eivät tietenkään ole tähän syypäitä, mutta enpä minäkään ole siihen, että äitini juurrutti minuun ajatuksia, ettei minusta ole mihinkään. Kuten ei olekaan, varsinkin lapsilleni tunnen olevni vain haitaksi. Ikinä ei ole hyvin, sitä ja tätä ei saa, mitä haluaa (toinen lapsista) ja kaikki on aina liian vaatimista toisen lapsen mielestä, ym. paskaaa. Mutta minussahan se syy on lasten käytökseen, en ole osannut opettaa sille, jonka mielestä vaaditaan liikaa asioita tarpeeksi lapsen tasolle laskeutuen ja sille toiselle en ole osannut asettaa rajoja. Minähän se siinäkin vain se ainoa syytettävä paska olen.
ap

 

[vierailija]

Lisäksi olen surullinen lasten pahasta mielestä, kun heillä on äiti, josta ei ole toimimaan siten kuin he ansaitsisivat.
ap