http://urbanlife.fi/fi/city/2007/01/23/adhd_nainen.html
Eräänä torstaipäivänä sain työharjoittelupaikassani tehtävän tehdä kasvohoito eräälle naiselle. Ennen naisen tuloa johtajani kertoi minulle, että tämä tulee olemaan erilainen asiakas. En ymmärtänyt mitä johtajani tarkoittaa, mutta odotin hoitoa innolla, vaikka, täytyy myöntää, hieman jännitti tämä niin sanotusti erilaisen asiakkaan hoitaminen.
Asiakkaan tultua, näin, että hän onkin täysin normaali, keski-ikäinen nainen. Hänen nimensä oli Mervi. Huomasin Mervin olevan todellakin erilainen seurusteltuani hänen kanssaan jonkin aikaa. Hänen erilaisuus ilmeni älykkyydessään. Hän pystyi puhumaan mistä tahansa aiheesta. Mervin kertomuksista päättelin, että hän on kiertänyt lähes koko maapallon. Hän kertoi käyneensä Australiassa, lähes kymmenen kertaa Englannissa, vierailevansa Yhdysvalloissa ja muisa maissa. Suuren vaikutuksen minuun teki hänen hämmästyttävä tietämyksensä kaikesta. Mervi mainitsi itsekin olevansa kuin kävelevä tietokirja.
Selityksenä hänen harvinaiseen älykkyyteen oli AD/HD eli tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö. AD/HD -potilaat ovat erittäin vilkkaita ja mielikuvitusrikkaita. He ovat keskimääräistä uteliiampia ja ottavat asiat selville yksityiskohtaisesti ja useilta eri alueilta. Heillä on poikkeuksellinen kyky painaa asiat mieleensä ja muistamaan yksityiskohtia. Huonoina puolina AD/HD:ssa ovat liiallinen imppulsiivisuus, ylivilkkaus, huono keskittymiskyky sekä vaikeuksia tarkkavaisuudessa. Usein AD/HD -ihmiset ovat yksinäisiä sillä heidän on vaikeaa tulla toimeen muiden ihmisten kanssa erilaisen, imppulsiivisen luonteensa takia. Mielestäni Mervin AD/HD:tä ei saisi sanoa häiriöksi, sillä minusta kyseessä on harvinainen kyky muistaa asiat ja oppia uutta. Hän ei missään nimessä vaikuttanut liian imppulsiiviselta, päinvastoin oli koko hoidon ajan hyvin levollinen ja rentoutunut. Mervi ei kuitenkaan ollut samaa mieltä minun kanssani siitä, ettei hänen AD/HD:nsä ole mikään häiriö. Hän hymyili surullisesti minulle vastaan kun kehuin hänen älykkyyttään. Hänen erilaisuuden takia hän sai lapsuudessa ja nuoruusiässä kärsiä paljon. Häntä kiusattiin koulussa, koska hän oli erilainen, ja jopa työelämässä hänestä eristäydyttiin. Hän on kuitenkin huväksynyt sen, millainen hän on, ja nykyään pystyy kertomaan näinkin vieraalle ihmiselle kuin minä olin, olevansa AD/HD -nainen.
Hoitomme venyi jo yli tunniksi, mutta me vain juttelimme hoidoista ei enää niinkään välittämättä. Keskustelumme sulautui pehmeästi aiheesta toiseen alkaen lemmikkieläimistä ja päättyen historiallisiin tapahtumiin. Hämmästytti hänen historia-tietämyksensä. Hän kertoi minulle erilaisista mielenkiintoisista historiallisista tapahtumista ja suositteli aiheeseen liittyviä kirjoja ja elokuvia. Oli erittäin mielenkintoista kuunnellä häntä, tosin välillä tunsin oloni todella tyhmäksi kun en tiennyt jotakin tiettyä asiaa enkä voinut näin ollen kertoa omaa mielipidettäni siitä.
Mitä kauemmin me juttelimme sitä varmemmin tulin siihen päätökseen, että juuri Mervi tulee haastateltavakseni. Hän suostui haastatteluun hyvin mielellään ja mainitsikin, että hänestä on aikaisemmin kirjoitettu juttuja lehteen. Aloin silloin esitellä hänelle kysymyksiä liittyen hänen suhtaumiseensa ihmisiin ja miten ihmiset suhtautuvat yleensä häneen. Kyselin, mitä hän harrastaa, missä on töissä, missä asuu ja niin edelleen. Hän harrastaa eläimiä ja omistaakin kolme kissaa. Hän käy ratsastamassa ja vierailee sekä osallistuu kissojensa kanssa kissänäyttelyissä. Muita harrastuksiaan ovat elokuvat, musiikki ja kirjallisuus. Me juttelimme elokuvista ja minä näin, että hän todellakin on nähnyt kaikki elokuvat. Hän muisti kaikkien näyttelijöiden ja elokuvanohjaajien nimet. Yhtä hyvin hän on tietoinen myös musiikista ja säveltäjistä. Hän kertoi lukeneensa nuoruusiässä hyvin paljon kirjallisuutta. Kun häntä vähänkin kiinnosti jokin asia, hän luki siitä kirjallisuuden. Hänen halunsa oppia uutta ja saada tietämään kaiken on ollut hyvin voimakasta. Ihmisiin hän suhtautuu hieman varovasti, tosin niin tekevät myös muut ihmiset häntä kohtaan. Hän ei luota ihmisiin ja on sen takia yksinäinen. Hänellä on ollut miesystäviä, mutta suhteilla ei ollut tulevaisuutta, koska hän oli liian erilainen. Nykyään hän sanoo, ettei tarvitse ketään.
Hän on vaihtanut työalaa useasti. On työskennellyt siivojana, taksinkuljettajana, tehnyt toimistotöitä jne. Nykyään hän on löytänyt sopivan työpaikan itselleen ja on sihteerinä perheensä yrityksessä Tarja Mansner OY:ssä. Yritys tarjoaa taksipalveluita. Töissään hänen ei tarvitse tuntea olevansa erilainen ja ulkopuolinen, sillä hänen kanssaan työskentelevät hänen perheenjäsenensä, jotka ovat hänen tapaan hyväksyneet Mervin AD/HD-luonteen.
Hoito päättyi ja meidän piti lopettaa myös keskustelumme. Nautin itsekin hoidon tekemisestä sillä sain kuulla paljon uutta ja mielenkiintoista sen aikana. Mervikin tuntui saavan luottamuksen minuun sillä keskustelumme meni välillä henkilökohtaisiinkin asioihin. Lopuksi hän jopa näytti minulle kuvia hänen kissoista ja esitteli Australiasta tuodut kenkänsä ja kellon.
Mervi lähti pois ja minulle jäi paljon mietittävää. Hän jätti jälkeensä myös hyvän olon. Hän on harvinaisen aito. Yksinäisyys ja tovereiden kiusaaminen pitkin elämää eivät tehneet hänestä vihaistunutta.Hän vaikuttaa olevan kaikeen tyytyväinen. Ainoastaan ehkä pieni surupilke hänen silmissään paljastavat, että hän on hyvin yksinäinen ja mielestäni sen takia onneton. Ja syynä kaikeen on ehkä juuri hänen harvinainen luonteensa ja älykkyytensä.
Eräänä torstaipäivänä sain työharjoittelupaikassani tehtävän tehdä kasvohoito eräälle naiselle. Ennen naisen tuloa johtajani kertoi minulle, että tämä tulee olemaan erilainen asiakas. En ymmärtänyt mitä johtajani tarkoittaa, mutta odotin hoitoa innolla, vaikka, täytyy myöntää, hieman jännitti tämä niin sanotusti erilaisen asiakkaan hoitaminen.
Asiakkaan tultua, näin, että hän onkin täysin normaali, keski-ikäinen nainen. Hänen nimensä oli Mervi. Huomasin Mervin olevan todellakin erilainen seurusteltuani hänen kanssaan jonkin aikaa. Hänen erilaisuus ilmeni älykkyydessään. Hän pystyi puhumaan mistä tahansa aiheesta. Mervin kertomuksista päättelin, että hän on kiertänyt lähes koko maapallon. Hän kertoi käyneensä Australiassa, lähes kymmenen kertaa Englannissa, vierailevansa Yhdysvalloissa ja muisa maissa. Suuren vaikutuksen minuun teki hänen hämmästyttävä tietämyksensä kaikesta. Mervi mainitsi itsekin olevansa kuin kävelevä tietokirja.
Selityksenä hänen harvinaiseen älykkyyteen oli AD/HD eli tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö. AD/HD -potilaat ovat erittäin vilkkaita ja mielikuvitusrikkaita. He ovat keskimääräistä uteliiampia ja ottavat asiat selville yksityiskohtaisesti ja useilta eri alueilta. Heillä on poikkeuksellinen kyky painaa asiat mieleensä ja muistamaan yksityiskohtia. Huonoina puolina AD/HD:ssa ovat liiallinen imppulsiivisuus, ylivilkkaus, huono keskittymiskyky sekä vaikeuksia tarkkavaisuudessa. Usein AD/HD -ihmiset ovat yksinäisiä sillä heidän on vaikeaa tulla toimeen muiden ihmisten kanssa erilaisen, imppulsiivisen luonteensa takia. Mielestäni Mervin AD/HD:tä ei saisi sanoa häiriöksi, sillä minusta kyseessä on harvinainen kyky muistaa asiat ja oppia uutta. Hän ei missään nimessä vaikuttanut liian imppulsiiviselta, päinvastoin oli koko hoidon ajan hyvin levollinen ja rentoutunut. Mervi ei kuitenkaan ollut samaa mieltä minun kanssani siitä, ettei hänen AD/HD:nsä ole mikään häiriö. Hän hymyili surullisesti minulle vastaan kun kehuin hänen älykkyyttään. Hänen erilaisuuden takia hän sai lapsuudessa ja nuoruusiässä kärsiä paljon. Häntä kiusattiin koulussa, koska hän oli erilainen, ja jopa työelämässä hänestä eristäydyttiin. Hän on kuitenkin huväksynyt sen, millainen hän on, ja nykyään pystyy kertomaan näinkin vieraalle ihmiselle kuin minä olin, olevansa AD/HD -nainen.
Hoitomme venyi jo yli tunniksi, mutta me vain juttelimme hoidoista ei enää niinkään välittämättä. Keskustelumme sulautui pehmeästi aiheesta toiseen alkaen lemmikkieläimistä ja päättyen historiallisiin tapahtumiin. Hämmästytti hänen historia-tietämyksensä. Hän kertoi minulle erilaisista mielenkiintoisista historiallisista tapahtumista ja suositteli aiheeseen liittyviä kirjoja ja elokuvia. Oli erittäin mielenkintoista kuunnellä häntä, tosin välillä tunsin oloni todella tyhmäksi kun en tiennyt jotakin tiettyä asiaa enkä voinut näin ollen kertoa omaa mielipidettäni siitä.
Mitä kauemmin me juttelimme sitä varmemmin tulin siihen päätökseen, että juuri Mervi tulee haastateltavakseni. Hän suostui haastatteluun hyvin mielellään ja mainitsikin, että hänestä on aikaisemmin kirjoitettu juttuja lehteen. Aloin silloin esitellä hänelle kysymyksiä liittyen hänen suhtaumiseensa ihmisiin ja miten ihmiset suhtautuvat yleensä häneen. Kyselin, mitä hän harrastaa, missä on töissä, missä asuu ja niin edelleen. Hän harrastaa eläimiä ja omistaakin kolme kissaa. Hän käy ratsastamassa ja vierailee sekä osallistuu kissojensa kanssa kissänäyttelyissä. Muita harrastuksiaan ovat elokuvat, musiikki ja kirjallisuus. Me juttelimme elokuvista ja minä näin, että hän todellakin on nähnyt kaikki elokuvat. Hän muisti kaikkien näyttelijöiden ja elokuvanohjaajien nimet. Yhtä hyvin hän on tietoinen myös musiikista ja säveltäjistä. Hän kertoi lukeneensa nuoruusiässä hyvin paljon kirjallisuutta. Kun häntä vähänkin kiinnosti jokin asia, hän luki siitä kirjallisuuden. Hänen halunsa oppia uutta ja saada tietämään kaiken on ollut hyvin voimakasta. Ihmisiin hän suhtautuu hieman varovasti, tosin niin tekevät myös muut ihmiset häntä kohtaan. Hän ei luota ihmisiin ja on sen takia yksinäinen. Hänellä on ollut miesystäviä, mutta suhteilla ei ollut tulevaisuutta, koska hän oli liian erilainen. Nykyään hän sanoo, ettei tarvitse ketään.
Hän on vaihtanut työalaa useasti. On työskennellyt siivojana, taksinkuljettajana, tehnyt toimistotöitä jne. Nykyään hän on löytänyt sopivan työpaikan itselleen ja on sihteerinä perheensä yrityksessä Tarja Mansner OY:ssä. Yritys tarjoaa taksipalveluita. Töissään hänen ei tarvitse tuntea olevansa erilainen ja ulkopuolinen, sillä hänen kanssaan työskentelevät hänen perheenjäsenensä, jotka ovat hänen tapaan hyväksyneet Mervin AD/HD-luonteen.
Hoito päättyi ja meidän piti lopettaa myös keskustelumme. Nautin itsekin hoidon tekemisestä sillä sain kuulla paljon uutta ja mielenkiintoista sen aikana. Mervikin tuntui saavan luottamuksen minuun sillä keskustelumme meni välillä henkilökohtaisiinkin asioihin. Lopuksi hän jopa näytti minulle kuvia hänen kissoista ja esitteli Australiasta tuodut kenkänsä ja kellon.
Mervi lähti pois ja minulle jäi paljon mietittävää. Hän jätti jälkeensä myös hyvän olon. Hän on harvinaisen aito. Yksinäisyys ja tovereiden kiusaaminen pitkin elämää eivät tehneet hänestä vihaistunutta.Hän vaikuttaa olevan kaikeen tyytyväinen. Ainoastaan ehkä pieni surupilke hänen silmissään paljastavat, että hän on hyvin yksinäinen ja mielestäni sen takia onneton. Ja syynä kaikeen on ehkä juuri hänen harvinainen luonteensa ja älykkyytensä.