Siis mitä??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Miehen käytöksestä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="aapee";22752349]Hyvinkin voisi olla nimenomaan näin. Miten sitten toimisin toisin? Minulla ei ole oikeutta olla vihainen, pettynyt ja järkyttynyt miehen käytöksestä, koska se on itsekästä. Olen myös yrittänyt perustella totaalista eroa sillä, että lapset voisivat paremmin, mutta mies sanoo, että he kaikki voisivat paremmin, jos vain minä osaisin olla oikein, olla ärsyttämättä, olla olematta pettynyt, suhtautumalla löysemmin raha-asioihin, olemalla vapautunut ja antelias seksin saralla sekä kaiken kaikkiaan olemalla vähemmän väsynyt.[/QUOTE]

Millä perustelet itsellesi sen, että pidät kolmea lasta tuollaisessa perhekuviossa? Annat lastesi kotona pyöriä "isän" joka tulee paikalle vaan juomaan ja ***aan? Joka huutaa ja heiluttelee nyrkkiä?

Tiedän että haluat ajatella itseäsi väärinymmärrettynä reppanamarttyyrina, mutta mietipä mitä lapsesi sanovat sinusta omalle terapeutilleen 30 vuoden päästä: "mun äiti vaan anto sen kusipään tulla meiän kotiin juomaan ja riehumaan, se ei koskaan tehny mitään, soitteli vaan sen perään ja lepytteli ja anto meiän rahat sille".
 
Kauniisti sanottuna sun miehes on ap oikea hirviö! :O En ole pitkiin aikoihin lukenut mitään näin järkyttävää. Ei kukaan kohtele rakastamaansa ihmistä tuolla tavoin kuin hän kohtelee sinua. Hän hallitsee sinua hyvin julmalla tavalla sekä henkisesti että fyysisesti, kuin diktaattori. Sinä olet kynnysmatto, johon hän pyyhkii jalkansa mennen tullen ja vielä hyppii päällä. Et sinä ole ansainnut tuollaista. Olet ansainnut kumppanin, joka osallistuu tasavertaisesti teidän arkeenne, ja joka antaa yhtä paljon kuin vaatiikin. Parisuhde kun on kahden kauppa. Ei sellainen, jossa toinen vain jatkuvasti antaa ja toinen saa - kaikilla tavoilla.
 
[QUOTE="Joo";22752545]Millä perustelet itsellesi sen, että pidät kolmea lasta tuollaisessa perhekuviossa? Annat lastesi kotona pyöriä "isän" joka tulee paikalle vaan juomaan ja ***aan? Joka huutaa ja heiluttelee nyrkkiä?

Tiedän että haluat ajatella itseäsi väärinymmärrettynä reppanamarttyyrina, mutta mietipä mitä lapsesi sanovat sinusta omalle terapeutilleen 30 vuoden päästä: "mun äiti vaan anto sen kusipään tulla meiän kotiin juomaan ja riehumaan, se ei koskaan tehny mitään, soitteli vaan sen perään ja lepytteli ja anto meiän rahat sille".[/QUOTE]

Yksi mun tuttu, jonka isä oli mielisairas ja pelottava ärhentelijä, sanoi näin:

"ihmiset sanoo usein, et ne on naimisissa lasten takia. Mä sanon, et ihmisten pitäs erota, lasten takia. Vanhempien ero oli parasta, mitä mulle lapsena tapahtui."
 
Kannattaa olla vihainen vain asioille joihin voi vaikuttaa. Esim

lumisade - ei voi vaikuttaa - pukeuduttava säänmukaisesti ja lopetettava rutina
miehen käytöksen sietäminen - voi vaikuttaa - ei ole pakko katsella
 
[QUOTE="aapee";22752429]Miehelle ei todellakaan saa toivottaa onnea paremman seksielämän löytämiseksi, koska se on kuulema suora todiste siitä, kuinka olen vuosikausia itse pettänyt häntä ja nyt löytänyt haluamani, joten voin toivotella hänet samalle tielle, jota siis itse olen noudattanut aina.[/QUOTE]
Miten niin "ei saa"? Mitä väliä sillä on mitä mieltä mies on asiasta? Sinä et "saa" haluta eroa koska mies suuttuu?
 
Ap, haluatko sä pois tosta suhteesta vai haluatko sä vain sympatiaa siitä kun oot niin reipas uhri?

Aiotko sä tehdä jotain sen asian hyväks että pääset lapsines pois tosta suhteesta, vai aiotko jäädä odottelemaan että miehesi taikaiskusta muuttuu toiseksi ihmiseksi?

Onko sulla itelläs mitään vastuuta omasta tai lastes elämästä, vai onko vika ja syy kaikkiin ongelmiin aina vaikeassa lapsuudessa ja inhottavassa miehessä?
 
Kauniisti sanottuna sun miehes on ap oikea hirviö! :O En ole pitkiin aikoihin lukenut mitään näin järkyttävää. Ei kukaan kohtele rakastamaansa ihmistä tuolla tavoin kuin hän kohtelee sinua. Hän hallitsee sinua hyvin julmalla tavalla sekä henkisesti että fyysisesti, kuin diktaattori. Sinä olet kynnysmatto, johon hän pyyhkii jalkansa mennen tullen ja vielä hyppii päällä. Et sinä ole ansainnut tuollaista. Olet ansainnut kumppanin, joka osallistuu tasavertaisesti teidän arkeenne, ja joka antaa yhtä paljon kuin vaatiikin. Parisuhde kun on kahden kauppa. Ei sellainen, jossa toinen vain jatkuvasti antaa ja toinen saa - kaikilla tavoilla.

Peesi. Eikä toi mies kyllä tule muuttumaan ainakaan parempaan suuntaan. Pilaa oman elämänsä lisäksi ap:n ja lastenkin elämät. On nähty ja koettu aikanaan.
 
[QUOTE="vieras";22752492]Olen kai sitten tosi kylmä ihminen, mutta minussa todella pitkälle uhriutuneet ihmiset eivät herätä niinkään sääliä vaan ärtymystä. Sitä on vaan ulkopuolisen vaikea uskoa, että joku voi olla niin sokea.[/QUOTE]


jos et ole itse kokenut niin et vaan voi ymmärtää. koska tämä kaikki kuulostaa niin absurdilta. eihän tälläistä voi kukaan ihminen suostua elämään.
ja hieno juttu jos et koskaan joudukkaan.
et ehkä ole kylmä ihminen,mutta sun ajattelumaailmaasi täysin outo ja ihmeellinen asia.


ja AP.
älä välitä mitä se sulle sanoo.
sähän olet siis syypää, sanot mitä tahansa tai miten päin tahansa.
mutta sano vaikka et rakastat häntä niin paljon ja koska et osaa olla hänen unelmiensa nainen niin annat hänelle hänen vapautensa.

pääasia on nyt se et saat katkaistua välit siihen, käy sossussa juttelemassa asiat selviks.
ja en todellakaan jaksa uskoa, että haluais ihan hirmusesti ottaa yhteistä lastaan hoitoon.
narsisteja ei usein kiinnosta moinen.
haet yksinhuoltajuutta ja valvottuja tapaamisia.

sun täytyy vaan päättää asia ja pitää pääsi.
älä välitä huoritteluista ja muusta.
ei sun tarvitse todistella sille mitään.
tärkeintä on et pääset eroon siitä, keinolla millä hyvänsä.
tottakai sanat loukkaa. mutta ajan myötä ne menettävät merkityksensä.

tämä on sun elämä. sun elämä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tiedän mistä puhut;22752654:
mutta sano vaikka et rakastat häntä niin paljon ja koska et osaa olla hänen unelmiensa nainen niin annat hänelle hänen vapautensa.


sun täytyy vaan päättää asia ja pitää pääsi.
.

hyvin kirjoitettu
 
Eihän tämä voi olla totta...

Mikä suhde tuo on, miksi ette asu yhdessä, ettekä edes joulua vietä yhdessä, vaikka teillä on yhteinen lapsikin? Mitä sinä ap suhteelta haet ja miksi ihmeessä sitä jatkat? Miehesi on selvästi sairas, mutta ilmeiseti sinullakin jotain mielenterveysongelmia. Hankkiudu äkkiä miehestä eroon tai pian olet tilanteessa, jossa voit menettää lapsesi. Jos joku teistä (ihan syystä) tekee ls-ilmoituksen, niin voisin kuvitella, että lasten etuna voitaisiin tilanteeessanne nähdä sijoitus perheen ulkopuolelle.
 
Ihana tuo hiihtomiesjuttu. Kiitti :D

Haluan pois tästä suhteesta, enkä halua sääliä. Aina olen ollut sitä mieltä, että säälimisestä ja reppanoinnista valitteluineen niin, ettei ota itse niskasta kiinni itseään ei ole mitään hyötyä.

Avustavilla tahoilla, joissa olen käynyt juttelemassa on painotettu läheisten merkitystä sitten, kun päätän irrottautua. Mies ja tämä elämäntilanne ovat vain kitkeneet läheltäni oikeastaan kaikki. Olen ihan yksin. Kun mies yltyy haukkumaan ja mesoamaan, hajoan, eikä minulla ole ketään, jolle soittaa ja joka puhuisi minulle järkeä. Olen jotenkin liian syvällä ja yksin.

Mutta kuppi on tullut täyteen ja nyt todellakin haluan muutoksen ja jostakin sen tukiverkon nyt keksin. En halua tällaista enää!
 
Noh, mies ei halunnut olla täällä jouluna, koska vanhempien luona pääsee vähemmällä, alkoholikin kuuluu kuvioon ihan normaalina asiana, saa nukkua puolille päivin jne. Täällä ei myöskään ole tarpeeksi isoa kinkkua ja itse olen liian kiinni keittiössä. Viime jouluna hän valitti joulupäivänä, kuinka mulla ei ollut riittänyt käsitöihin aikaa viittä minuuttiakaan, että se häntä kiristeli ja siksi hän ei ollut saanut mitään tehtyä.

Surullista, jos tämä on niin karua, että pitäisi lapset sijoittaa muualle. Itse kuitenkin olen hakenut apua ja hoidan lasten arkea ihan järjestelmällisesti koko ajan kaikesta huolimatta. Lapset ovat minulle kaikki kaikessa ja ensisijaisesti lapsirakkauteen ja siihen, kuinka mies ihan kaikella sillä, mitä hän alussa oli vetosi lapsiini, ihastuin alunperinkin. Se, mihin lapsirakkaus ja vastuuntunto katosivat, on minusta varmaankin järkyttävintä kaikessa.
 
Jos pääset miehestä eroon, voit lämmittää suhteesi uudestaan läheisiin tai hankkia uusia ystäviä. Niin kauan, kuin mies roikkuu sussa ja sä siinä, se ei onnistu.

Miehen kanssa olet enemmän yksin, kuin mitä ikinä voit olla ilman sitä.
 
[QUOTE="vieras";22750221]Miksi ihmeessä viitsit katsella moista miehen irvikuvaa? Siis mies vietti joulun vanhemmillaan, te ette kelvanneet mukaan? Mies käy tarkastelemassa kun olet yksi kotona, että todellakin olet yksin? Tulee noin vaan vaatimaan seksiä, johon pitää olla heti valmis?

Anteeksi vaan, mutta miksi ihmeessä suostut moiseen? Nyt silmät auki ja itsekunnioitusta kehiin vähän äkkiä![/QUOTE]

Peesi. Potku ensin munille, ja sitten perseelle moiselle itsekkäälle kusipäälle. :mad:
 
[QUOTE="aapee";22752840]
Surullista, jos tämä on niin karua, että pitäisi lapset sijoittaa muualle. Itse kuitenkin olen hakenut apua ja hoidan lasten arkea ihan järjestelmällisesti koko ajan kaikesta huolimatta. Lapset ovat minulle kaikki kaikessa QUOTE]

En väitä, että olisi oikeasti lasten etu. Uskon todella, että sinä välität lapsistasi. Mutta tuollaisen miehen läsnäoloa lasten elämässä on vaikea ulkopuolisen nähdä lasten kannalta kovin hyvänä asiana. Ja ulkopuolisen on helppo tulkita sinutkin epätasapainoiseksi ihmiseksi, kun tuollaisen kanssa haluat jatkaa. Eli hankkiudu pian miehestä eroon. Jos et kykene itsesi takia, niin tee se lastesi takia.
 
Minä elin tuommoisen miehen kanssa. Pääsin pakoon siinä vaiheessa, kun mies oli tulossa tappamaan sekä minut että lapseni.
Ja tiedätkö minkä hinnan maksan siitä, että olen edelleen elossa ja sain elämäni takaisin?
Sen, että minä ja lapseni käymme erittäin pitkässä kelan kustantamassa terapiassa kaksi kertaa viikossa. Lapseni psyyke on järkkynyt, ja kestää kauan ennenkuin hän pääsee takaisin jaloilleen. Puhumattakaan minusta. Tämä kaikki on exäni ansiota.
Jollen olisi paennut, minä ja lapseni oltaisiin kuoltu.

Sinulla on vielä tilaisuus pelastaa omat lapsesi. Jokainen hetki miehesi seurassa on liikaa. Jos et itsestäsi jaksa välittää, välitä lapsistasi. He kärsivät.
 
toihan siis kuuluu hommaan et sulla hävinny kaikki läheiset, mutta kyllä ne siellä jossain on olemassa.
harva on niin julma etteikö ottaisi sua avosylin nyt vastaan.
ja aina voi löytää uusia ystäviä. ja vertaistuki on myös tärkeetä.
on helpompi joskus olla sellasten kanssa joiden kanssa ei tartte päteä taikka esittää mitää.
mutta olen täällä mikäli jotain kaipaat.
ja tossa mitään lapsia pois oteta. ensin tehdään paljon muita toimenpiteitä ennen kuin lapset lähtee.
mutta kuntoon sun asiat pitää saada. ja se lähtee nyt siitä et vippaat sen lopullisesti ulos.


ja jos se elämä olisi niin helppoa niin tämähän olisi se viimenen kerta kun saisimme lukea moisesta.
 
"Miksi ihmeessä viitsit katsella moista miehen irvikuvaa? Siis mies vietti joulun vanhemmillaan, te ette kelvanneet mukaan? Mies käy tarkastelemassa kun olet yksi kotona, että todellakin olet yksin? Tulee noin vaan vaatimaan seksiä, johon pitää olla heti valmis?

Anteeksi vaan, mutta miksi ihmeessä suostut moiseen? Nyt silmät auki ja itsekunnioitusta kehiin vähän äkkiä!"

Siis jotakuinkin juuri näin on asia. Mies ei halua koskaan antaa mitään aikatauluja tai päivämääriä, koska se mahdollistaisi helpommin kaksoiselämän minulle. Eilen illalla pimeässä hän pystyi diagnosoimaan lumessa auton jäljet pihassa sellaisiksi, etteivät ne ole minun autostani, vaikka täällä ei todellakaan ketään ole käynyt. Mutta hän ei usko minua missään asiassa, joten hänen on itse päästävä tarkistelemaan, että varmasti olen yksin.

Alkaa jo pelottaa, kun illan tullen hän varmaankin ottaa taas hieman ja alkaa pommitella viesteillä. Vaikka sulkisin puhelimen, tulevat ne sieltä esiin aamulla kuitenkin.
 
Teet niin, että vaihdat puhelinliittymää, numero salaiseksi etkä kerro siitä miehelle. Sanot, että tästä lähtien kommunikoitte vain ja tasan sähköpostitse. Vaihdat lukot talosta, sanot miehelle että kaikki on nyt loppu ja ohitse, ja jollei usko niin ilmoitat poliisille. Ja ilmoitat kanssa. Nyt pistät kovan kovaa vastaan, näytä sille että sä et pelkää etkä sä ole sen ohjailtavissa. Kun se lähettelee sulle kipeitä sähköposteja, joissa se syyttelee, uhkailee, anelee, haukkuu, niin sä et vastaa niihin yhtään mitään. Hiljaisuus, se että sä et provosoidu, se loukkaa sitä eniten. Jos sä meet mukaan, se saa nautintonsa eikä lopeta koskaan.

Heivaat sen ukkos pihalle. Sä saat apua ja vertaistukea kyllä. Puhu psykiatrille, mene sosiaalitoimistoon ja kerro siellä. Ne tarjoavat sulle apua. Netissä on paljon vertaistukea, tässäkin ketjussa jo ja muilla palstoilla joissa narsistien uhrit tapaavat.

Lupaa että jätä sen miehen nyt heti tänään?
 

Yhteistyössä