Miksiköhän tuota juttua ei saa pysymään ollenkaan näkösällä? Kopsaan sen tähän:
"Vanha sanonta selkänahankin viemisestä alkaa toteutua. Lakimuutosten myötä kuolleen ihmisen soluja ja elimiä saa irrottaa ja niitä voi varastoida toisen ihmisen sairauden tai vamman hoitoon. Soluja ja elimiä saa irrottaa, jos vainaja ei sitä eläessään nimenomaan ole erikseen kieltänyt ja tehnyt tahtoaan viranomaisille tiettäväksi. Mutta geenejä ja sisäelimiä myös patentoidaan.
Toimittaja: Riikka Söyring
27.10.2011, Verkkomedia.org
Sinunkin ruumiisi on lakiuudistuksen myötä laillista kauppatavaraa
National Public Radio lähetti taannoin ohjelman 'Deadly Monopolies? Patenting The Human Body´, jossa lääketieteen eettiseen puoleen erikoistunut Harriet Washington yksilöi, kuinka lääke- ja bioteknologiayritykset yhä lisääntyvässä määrin patentoivat kudoksia ja geenejä.
Harriet Washington on lääketieteen historioitsija, tutkija ja kirjailija. Hänen teoksiaan ovat Medical Apartheid: The Dark History of Medical Experimentation on Black Americans from Colonial Times to the Present sekä Deadly Monopolies.
Harriet Washingtonin mukaan patenttiboomissa kyse ei ole potilaiden tarpeista vaan voiton tekemisestä.
Yhdysvalloissa Korkein oikeus päätti vuonna 1980, että elävä, ihmisen tekemä mikro-organismi voidaan patentoida kehittäjiensä toimesta. Päätös avasi sulkuportit solujen, kudosten, geenimuunneltujen kasvien ja geenien patentoinnille. Myös ilman niiden ihmisten, joilta näytteet oli napsaistu, tietoa ja suostumusta.
Washington mainitsee esimerkkinä tapauksen Kaliforniasta, jossa potilasta hoitanut lääkäri oli patentoinut potilaaltaan ottamia, lääketieteellisesti arvokkaita kudosnäytteitä. Sen jälkeen lääkäri oli perustanut laboratorion, jossa hän testaili varastamiinsa kudosnäytteisiin erilaisia lääkkeitä. Lääkäri ei suotta vaivautunut potilaalle kertomaan, mihin hänen kehonsa osasia käytettiin.
Kun potilas, nimeltään John Moore, sai selville, mitä oli tapahtunut, hän haastoi lääkärin oikeuteen - ja hävisi. Oikeuden päätöksen mukaan Moorella ei ollut oikeutta Mooren kudosnäytteiden avulla hankittuun taloudelliseen ansioon.
Lakiprofessori Vernellia L. Randall Daytonin yliopistosta on hänkin huolissaan patentoimiskuumeesta. Hänen mukaansa Yhdysvaltain patentti- ja rekisteritoimisto (USPTO) on aina 1980-luvulta alkaen myöntänyt patentteja elävien organismien solurakenteisiin.
Patentoimisen kannattajat argumentoivat, että patentit ovat palkinto tutkimustyöstä.
Patenttien vastustajat taas nostavat esiin sen, että bioteknikot eivät keksi tai luo geenejä, he vain manipuloivat jotain jo olemassa olevaa. Heidän mielestään patenttia ei tule myöntää siitä, että löytää jo jotain luonnossa olevaa kuten dna.
"Potilaalle raha voi olla vähemmän tärkeä tekijä kuin hänen oikeutensa omaan kehoonsa tai hänen tietoinen suostumuksensa; pitäisihän jokaisella olla autonomia omaan kehoonsa!" sanoo Washington.
Geenipatentit rajoittavat kehitystä ja kilpailua
Syyskuussa 2011 Yhdysvaltain NIH; National Institute of Health´in osaston DHHS:n yksikkö kansallinen sydän-, keuhko- ja veri-instituutti NHLBI antoi hankinta-aikomusilmoituksen NAICS* 541711, jonka mukaan instituutti suunnitteli ostavansa Suomen THL:lta suomalaisilta otettuja näytteitä tarkoituksena tutkia diabeteksen geneettistä perimää.
- Ennen vuotta 1980 yliopistoissa työskentelevät tutkijat keskustelivat löydöistään; yhteistyötä ja tiedon jakamista rohkaistiin. Ei enää. Nyt kilpaillaan yksinoikeuksista patentteihin ja taloudellisesta tuotosta.Viimeisten 30 vuoden aikana on myönnetty yli 40 000 patenttia pelkästään geeneille, sanoo Harriet Washington.
Geeneille myönnetyt patentit rajoittavat kilpailua, jolla voitaisiin pitää lääketieteellisten hoitojen hintoja kurissa, arvioi Washington. DNA-patentit rajoittavat tutkimustyötä. Vastustajien mielestä DNA-patentit ovat myös moraalittomia, koska siinä patentoimalla siirretään ihmisen rakennusainesten omistus jollekulle muulle.
Ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan siitä, että genomiprojektit ja patenttioikeudet saattavat tuottaa uudenlaisen taksonomisen luokittelujärjestelmän, jossa esimerkiksi vähemmistöjä luokitellaan alalajeiksi. Patentoiminen saattaa johtaa myös geneettiseen kolonialismiin, jossa henkilöt joiden geeniperimässä on patentoitua dna:ta joutuvat esimerkiksi maksamaan patentin omistajalle veroa tai lisenssimaksua "käytössään olevasta dna:sta".
Suomessa THL:n rokotetutkimusta rahoittava lääkejätti GlaxoSmithKline kertoo olevansa erityisen kiinnostunut suomalaisista suomalaisten homogeenisen geneettisen perimän takia. GlaxoSmithKlinen tutkimustoimintaa rahoitti ainakin vuonna 2009 osittain Suomen valtion ohjauksessa oleva Invest in Finland.
"Its just business"
Vuonna 2009 perustettiin SalWe Oy. SalWe on Espoossa kotipaikkaansa pitävä terveyden ja hyvinvoinnin palveluyritys, joka perustettiin "strategisen huippuosaamisen keskittymäksi koordinoimaan toimialan tutkimusohjelmia". Tavoitteena on rakentaa yhteistä osaamista ja kansainvälistä liiketoimintaa yritysten ja tutkimustahojen yhteistyöllä.
SalWe Oy:n osakasyritykset edustavat laajasti toimialaa: Biotie Therapies Oyj, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy, Elekta Oy, Finnzymes Oy, GE Healthcare Finland Oy, Invalidiliiton Asumispalvelut Oy, Kustannus Oy Duodecim, Oy Medix Biochemica Ab, Mobidiag Oy, Nexstim Oy, Orion Oyj, Philips Oy, Suomen Punainen Risti Veripalvelu, Thermo Fisher Scientific Oy, Tieto Healthcare & Welfare Oy ja Valio Oy.
Tutkimusosapuolia ovat Helsingin, Jyväskylän, Itä-Suomen, Tampereen ja Oulun yliopistot, Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Åbo Akademi sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Työterveyslaitos (TTL), UKK-instituutti ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT). Turun yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) tulivat osakkaiksi loppuvuoden 2010 suunnatussa osakeannissa.
Toimittajan kyyninen kommentti:
THL:n hallinnassa on rokoterekisteri, muut potilastietorekisterit ja biopankit.
Biopankin voi omistaa yksityinen tai julkinen toimija, mikä sekin avaa hienot mahdollisuudet kaupankäyntiin ihmisen (siis sinun) soluilla, elimillä ja kudoksilla.
SalWen kautta THL voinee myydä kansalaisten tietoja ja näytteitä "tutkimustarkoituksiin" eri yrityksille ja tienata siitä. Myydyillä tiedoilla (siis sinua koskevilla tiedoilla) kehitellyt lääkkeet myydään sitten sinulle ja jos niistä tulee kela-korvattavia tuotteita, maksat siitäkin verovaroina.
Edellinen hallitus myös esitti lakia, jolla "säädettäisiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisista lastensuojeluyksiköistä eli valtion koulukodeista ja vankilan perheosastosta". Esityksen mukaan vankilan perheosaston lastensuojelutoiminnan yleinen ohjaus, johto ja valvonta kuuluisivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Samalla valtion koulukoteja koskevat säännökset siirrettäisiin asetuksesta lakiin.
Koulukotikohtaisten johtokuntien sijaan valtion koulukodeilla ja vankilan perheosastolla olisi yksi yhteinen johtokunta, jonka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos asettaisi neljän vuoden välein. Valtiolla on kuusi koulukotia.
Irlannissa oli tuolloin menossa kova metakka, kun paljastui että THL:n yhteistyökumppani ja rokotetutkimuksen rahoittaja GlaxoSmithKline (GSK) on käyttänyt valtion orpo-, koulu- ja lastenkoteihin sijoitettuja lapsosia lääketieteellisten kokeiden testiryhmänä aina 1970-luvulta asti. Valtio, kirkko ja terveydenhuoltoviranomaiset auttoivat lapsikokeiden salailussa."
). 
)
)
