Tämän kerran vielä mie otan tän asian puheeksi...

[Aurinkokunta]

Mitä jos hakisit jostain syötävää ja juotavaa ja menisitte piknikille
ja kalalle kahestaan tulis molemmille jotain mukavaa.

Ei se mies sinne kalaan halua sen kalastamisen takia, poikien kanssa vaan, että niillä ois jotain tekemistä. Pojat = mein omat pojankossit ja nuo pari naapuruston poikaa. Olivat viikollakin, ja on luvannut uusintareissuja pitkin kesää.
Ja mie pääsen kaupoille vasta, kun mies on ensin kotiutunut. Sit voisin kyllä evästä hakea, mutta kyllähän sitä tietty sit vielä ehtis...

 

[Emmaliina]

Mä kans mietin et hyvin voi miehen mieli sitte illan mittaan muuttua kun ootte kaksin. Käytte just vaikka syömässä ja vaikka kävelyllä tai jtn.

Mutta hyvä, että suostuu kuitenki lähtemään.

Ja hyvää hääpäivää muuten! En tajunnukaa aikasemmin semmosta toivotella.. =) :flower:

 

[Aurinkokunta]

Siis huh, huh...
En kyllä katselisi tuommoista junttiukkoa hetkeäkään!!!

[/quote]

No nää on just näitä... toinen tykkää juhlia vaikka kissanristiäisiä, toinen tykkää juhlia vaan silloin kun siltä tuntuu, siis ex-temporee. Toinen tykkää käydä kulttuuritapahtumissa, toinen ei. Jne.
Eiks vastakohdat aina kuitenkin täydennä toisiaan?

 

[isoäiti mölykylästä]

Mitä jos hakisit jostain syötävää ja juotavaa ja menisitte piknikille
ja kalalle kahestaan tulis molemmille jotain mukavaa.

tää on muuten tosi hyvä ehdotus, ehkä mies olis seuraavan kerran hieman myöntyväisempi, kun nyt tehdään mitä hän haluaa, vaikka ne pojat ei olekaan mukana, niin jos huomaa ja haluaakin sit tehdä seuraavan kerran jotain sellaista mitä sä haluat

 

[Vierailija]

Minä varasin meille hotellihuoneen kylpylähotellista aikanaan ensimmäisen hääpäivän kunniaksi. Maksoin etukäteen yöpymisen, varasin pöydän ravintolasta, kummi otti lapsen hoitoon, ym.

Jos olisin suunnitellut kaiken niin että miehellenikin olisin etukäteen sanonut niin voi olla että olisi myös tullut jotain mutinaa mutta kun kaikki oli jo varattu ja vielä maksettu niin mikäpä siinä.

Alussa mieheni oli että miksi tuhlata rahaa tällaiseen (huone oli kyllä ankea) mutta kun päästiin allasosastolle ja syömään niin mielikin kirkastui. Aamulla sitten vielä hyvä aamupala ja uimassa.

 

[Aurinkokunta]

Minä varasin meille hotellihuoneen kylpylähotellista aikanaan ensimmäisen hääpäivän kunniaksi. Maksoin etukäteen yöpymisen, varasin pöydän ravintolasta, kummi otti lapsen hoitoon, ym.

Jos olisin suunnitellut kaiken niin että miehellenikin olisin etukäteen sanonut niin voi olla että olisi myös tullut jotain mutinaa mutta kun kaikki oli jo varattu ja vielä maksettu niin mikäpä siinä.

Alussa mieheni oli että miksi tuhlata rahaa tällaiseen (huone oli kyllä ankea) mutta kun päästiin allasosastolle ja syömään niin mielikin kirkastui. Aamulla sitten vielä hyvä aamupala ja uimassa.

Täältä taitaa olla liian pitkä matka kylpylöihin jne, ja kun meillä on tuo kuopuskin niin pieni vielä... vasta 3kk.
Ja kun se mies hetialkuunsa ilmoitti, ettei siedä mitään läpä-läpä-juttuja, niin oishan tuo voinut olla lähtemättäkin.
Ja sit vielä, kun meillä ei oo mun rahat ja hänen rahat, niin en mie ois sitä voinut salassakaan pitää.

Mutta hyvä edes näin... vaikka oltas sit ilta saunantakana tonkimassa matoja, jos mun ei tarttee niitä yksin töngätä. Kunhan äiti pitäs sit nuo penat sieltä pois... hetken levähdystauko tästä kaikesta arjesta on tervetullut kyllä mulle.

 

[nyyhkynella]

Mies soitti, että tuo sit mun äitin tullessaan. Mie olin täällä, että "Jee-jee!" kunnes mies totesi, että ei hän kyllä ymmärrä miks mie vouhkaan yhden eto-päivän takia. :/ Hän ei oo yhtään juhlatuulella, ois halunnut viettää ihan tavan viikonloppua, mennä kalaan poikien kanssa jne.
Mie sit, että no jos huomenna... jos tää ilta vaan oltas ja käytäs vaikka syömässä tai jotain... "Plääh, miten vaan jos sä vaadit niin, mutta tosi nuivaa kun ei oo ketään jotka lähtis mukaan"

Kun tuo kerran antoi senverran myönnytystä, että joku ylipäätään saa tulla vahtimaan mein penoja, niin onks sit ylipaljon vaadittu että ois edes teeskennellyt vähän mielummin lähtevänsä? :ashamed:
Nyt mie narisen turhasta mutta tulee ihan olo, että paskaaks sitä sit ylipäätään edes itsekkään haluais minneen mennä, jos se kerran on niin vastenmielistä ajatuksenakin.

Saanko sanoa että onpas sun mies urpo. Olishan se nyt hieman innostunut voinut olla, edes olla ja mennä mukaan tuohon hääpäivän viettoon. Ja miksi ihmeessä sinne pitäis tulla pojat? Tarkoittiko hän nyt teidän poikia, vai omia kavereita. Ei tsiisus. Voisitko sanoa että vietätte kahdet juhlat. Toisessa porukkaa ja toisessa ei. Vaikka ne on nuo hääjuhlat kyllä pariskunnan yhteisiä, mutta tokihan sitä voisi viettää ne kahteen kertaan.

Mä en voi muuta sanoa että tekisi mieli sanoa sun miehelle pari sanaa tähän palstaan, ja pyytäisit sen lukemaan tämän ketjun, jospa se sitten yhtään ymmärtäisi miltä susta tuntuu kun lukisi sinunkin ajatuksia. Itsellä aina kun ei omalle miehelle sanat riitä, niin raapustan sille kirjeitä. Tai soitan sille töihin. Koska monta kertaa joku asia vaivaa niin paljon ettei se odota hetkeä kun ollaan kasvotusten.

Ja sinä et narise turhasta, pois sellaiset mietteet. Ja ihan totta sanot sille miehelle että sinusta tuntuu pahalta. Ja sanot sille että eikö voitaisi tehdä asia kuten sinä haluat. Ja jos ei kompromissia löydy niin ihan suoraan sanot asiat jotka sua painavat. Ja jos ei vieläkään sua ymmärrä, niin teidän ajatusmaailmat ja hänen ymmärryksensä sua kohtaan ei pelaa.

Ja kyseessä taitaa olla perussuomalainen jörrikkä. Ei puhku ei puhise, mutta rakastaa omalla tavallaan. Ja tod.näköisesti hänessäkin on paljon hyvää, sun pitää vain kaivaa niitä hyviä puolia esiin, ettet katkeroidu vallan. Kostontielle ei kannata lähteä, eikä heittäytyä marttyyriksi. Eikä olla vaikeasti ymmärrettävissä, naiset ymmärtää kiemuraisempiakin ajatuskuvioita, mutta ilmeisesti noille perusjörriköille pitää asiat puhua asioina.

Koitahan sinä jaksaa, muuta en osaa sanoa. Paljon paljon myötätuntoa. Ja anteeksi jos mielestäsi loukkasin sun miestäsi noilla kirjoituksillani, jotenkin tunsin niin pahaa mieltä sun puolestasi.

 

[nyyhkynella]

Minä varasin meille hotellihuoneen kylpylähotellista aikanaan ensimmäisen hääpäivän kunniaksi. Maksoin etukäteen yöpymisen, varasin pöydän ravintolasta, kummi otti lapsen hoitoon, ym.

Jos olisin suunnitellut kaiken niin että miehellenikin olisin etukäteen sanonut niin voi olla että olisi myös tullut jotain mutinaa mutta kun kaikki oli jo varattu ja vielä maksettu niin mikäpä siinä.

Alussa mieheni oli että miksi tuhlata rahaa tällaiseen (huone oli kyllä ankea) mutta kun päästiin allasosastolle ja syömään niin mielikin kirkastui. Aamulla sitten vielä hyvä aamupala ja uimassa.

Täältä taitaa olla liian pitkä matka kylpylöihin jne, ja kun meillä on tuo kuopuskin niin pieni vielä... vasta 3kk.
Ja kun se mies hetialkuunsa ilmoitti, ettei siedä mitään läpä-läpä-juttuja, niin oishan tuo voinut olla lähtemättäkin.
Ja sit vielä, kun meillä ei oo mun rahat ja hänen rahat, niin en mie ois sitä voinut salassakaan pitää.

Mutta hyvä edes näin... vaikka oltas sit ilta saunantakana tonkimassa matoja, jos mun ei tarttee niitä yksin töngätä. Kunhan äiti pitäs sit nuo penat sieltä pois... hetken levähdystauko tästä kaikesta arjesta on tervetullut kyllä mulle.

Sulla pelaa tuo huumori, tai osaat asioista etsiä ne hauskatkin puolet. Sekin on taito, että osaa edes vähään olla tyytyväinen. Sun tapauksessa ei kyse ole edes vähästä, koska rikkaus on omistaa suuri perhe. Ja silloin tosiaan ihan pienikin hengähdystauko tulee tarpeeseen.

Ja voihan se matojen tonkiminen olla kivaa, ei välttämättä ole edes liian suunniteltua . Koska liika suunnittelu voi tappaa monen hauskan, että ex tempore voi monasti olla se paras juttu. Jospas tekisitte jotain "miehekästä". Esim. lähtisitte kalaan tai jotain. Tai uimaan. Ajattelet että mistä miehesi mahdollisesti pitäisi. Vaikka saunotte, tai lähdette kuutamokävelylle, ja tosiaan saisitte olla kahdestaan, ilman että edes miehen omatunto kolkuttaisi kun olette kahdestaan. Ja sanot sille että se aika ei ole edes lapsilta pois. Vaan että sinä itse jaksat paremmin kun saatte kahdestaan pienen huilaustauon.

 

[vieras]

On sulla kuule ihmeellinen mies. Miksi sinun pitää aina alistua viettämään tavallisia viikonloppuja mut se ukko ei voi tehdä mitään sinun puolesta ja hoitaa avioliittoa??? Itselläki on 10 lasta ja kyllä asia on niin että teidän avioliitto kuivuu kasaan ennemmin ta myöhemmin jos ei ala yhteistä aikaa löytyä! Ja jos miestä ei kiinnosta pätkän vertaa vaimonsa kanssa kahdenkeskeistä aikaa viettää!!! Mikä sitä vaivaa? Nyt selkä seinää vasten ja ja tivaat mikä on vialla!!! Ei helvetti tuollasta käytöstä pidä sietää, vihaksi pistää sinun puolesta ja tosissaan!

SULLA ON OKEUS AVIOMIEHEN KANSSA VIETTÄÄ AIKAA, SULLA ON OIKEUS HENGÄHTÄÄ SEN KANSSA LAPSISTA VÄLILLÄ, TAJUAAKO SE EDES MILLAISTA ARKEA PYÖRITÄT KOTONA??

 

[vieras]

me kun kerran mentiin miehen kaa treffeille ku vauva meni kummeille hoitoon niin istuttiin eka puol tuntia hiljaa autossa :xmas: ei keksitty yhtään mitä tehtäis. mentiin sit ravintolaan istumaan loppuaika.

ei ole yksin sun vastuulla miehen viihtyminen. jos murjottaa ravintolassa niin tosi harmi,SILLE, ettei osaa nauttia. sä voit tilailla ja olla iloinen niin ei se kauaa jaksa itsekseen iltaa pilata

Voi tulee mieleen kun meillä ekan kerran oli kaikki lapset hoidossa. Istuttiin sohvalla ja pyöriteltiin peukaloita. Ei osattu edes nauttia hiljaisuudesta tai toisistamme.

Sitten kun lapset tuli kotiin, niin tottakait jäi harmittamaan että mitä kaikkea oltais voitu tehdä. Mutta se hiljaisuus ja tekemättömyys lamas jotenkin.

 

[tulikellukka]

Kerro sitten miten ilta meni,jää muuten kaivelemaan...Hyvää hääpäivää teille ja varsinkin sinulle! Olet vapaahetkesi ansainnut! :hug:
Katsoin profiilisi ja oikeasti onko kaikki lapset teidän yhteisiä? Onko miehesi koskaan yllättänyt sinua mitenkään?
Mun ukko kans aika tahmeasti (sitä yhtä tekemistä lukuunottamatta) järjestää meille aikaa kahden.Tänä aamuna vinguin,että käydään syömässä kahden kun pojat on nyt sunnuntaihin asti mummilla ja ukilla..keksi kans kaikkia syitä,et miksi ei ehtisi,mut sanoi,et eiköhän jossain välis ehdi...

 

[mietteliäs]

Siis kyse on tästä hääpäivänvietosta. (Antakaa anteeksi taas "vanha ja kulunut" aihe :ashamed: )
Mie sit tein niin, että kun väkisin eikä pakottamalla voi ketään minneen viedä (juu tosi hauskaa mennä esim. syömään murjottavan miehen kanssa), niin mie jätin kaikki langat miehelle.
Mie sanoin, että jos hän haluaa ja innostuu, niin äitini tulee tänne vahtimaan lapsia, jos mies hänet ottaa mukaansa töistä palatessaan. Jos hän ei halua mitään, niin ok, sit ei ota äitiäni sit mukaan.
Tosin tällätavalla ei mitään "ihmeellistä" voi enää tehdä, kun mitään ei ole ns. suunniteltu, mutta syömäänhän voi ainakin mennä.

Nyt mie vaan mietin, että jos mies ei äitiäni tuo, niin mie kyllä petyn... :ashamed: ja mites mie sit toimin? En mie siis loukkaannu verisesti, enkä kilahda... mutta miten mie kätken pettymyksen? Toisaalta, jos mieheni tuo äitini, niin onko vähän tyhmää alkaa sit miettimään, että mitäs sitä nyt sit tehdään...?

Äh... mitä mie näitä pohtimaan ja miettimään, aikahan tuon näyttää. Tuntuu hassulle kirjoittaakin näitä juttuja, mutta kun ei oo oikeen ketään, kelle näistä edes puhua :ashamed:

Siis oikeesti miten sä voit jaksaa? Mä hyppisin seinille ja repisin hiuksiani. Meillä mies aikoinaan ei tahtonut ymmärtää käsitettä yhteinen aika. Se ymmärsi vain ajan jota vietetään lapsien kanssa yhdessä. Sitten oli oma aika, joko hän harrasti. Tai mä tein omia juttuja hänen katsoessa lapsia. Mun piti sille vääntää että yhteinen aika=laatuaikaa kahdestaan jota ennenmuinoin vietettiin ennen lapsia.

 

[Gluteus maximus]

Sinä olet hääpäivän ansainnut miehesi kanssa :hug: :hug: Yritä nauttia ja voihan se jörrikkäkin vielä innostua asiasta. Minä olisin vaan niin nuiva ollut tuosta, että olisin lähtenyt yksin...

 

[Janis]

Onpas aika törkimys! Näytä vaan tunteesi ja voisit mainita miehellesi, että avioliittoon kuuluu MOLEMMINPUOLINEN huomioonottaminen. Se ei ole vain sinun tehtäväsi. Kaiken ei tarvitse mennä vain miehesi tahtomisten ja tahtomattomuuksien mukaan. Kyllä miehesi voisi yrittää olla sulle mieliksi edes parina päivänä vuodessa (hääpäivä, synttärit, äitienpäivä ) , jos ei muuten sitä tajua tehdä. JA yrittää ainakin nauttia niistä hetkistä itsekin. Mietin vain, että mättääköhän jokin, jos ei vaimon kanssa halua aikaa viettää yhdessä. En nyt tahdo pahoittaa enempää sun mieltäsi, mutta kieltämättä kyllä harmittaa sun puolestasi. Pidä puolesi, ette tuu ihan lytätyksi! Tsemppiä! :hug:

 

[Ellida]

Onpas aika törkimys! Näytä vaan tunteesi ja voisit mainita miehellesi, että avioliittoon kuuluu MOLEMMINPUOLINEN huomioonottaminen. Se ei ole vain sinun tehtäväsi. Kaiken ei tarvitse mennä vain miehesi tahtomisten ja tahtomattomuuksien mukaan. Kyllä miehesi voisi yrittää olla sulle mieliksi edes parina päivänä vuodessa (hääpäivä, synttärit, äitienpäivä ) , jos ei muuten sitä tajua tehdä. JA yrittää ainakin nauttia niistä hetkistä itsekin. Mietin vain, että mättääköhän jokin, jos ei vaimon kanssa halua aikaa viettää yhdessä. En nyt tahdo pahoittaa enempää sun mieltäsi, mutta kieltämättä kyllä harmittaa sun puolestasi. Pidä puolesi, ette tuu ihan lytätyksi! Tsemppiä! :hug:

Peesailen Janista! Paha mieli puolestasi! Toivottavasti miehellesi joskus kirkastuu että sinäkin tarvitset huomoonottamista. Toivottavasti saat kuitenkin kivan hääpäivän, edes sinnepäin!

 

[elämä kantaa]

B) mien meni?

 

[utelias]

kuinka kaikki päättyi?

 

[Wilma-73]

Huhuu! Toivottavasti ilta sujui hyvin ja mieskin innostui!

 

[EJK]

Minäkin utelias-ulla tiedustelen, millaisen lopun tarina sai Tuosta soitosta olisin kyllä niin itseeni ottanut, että en varmasti olisi enää halunnut mitään hääpäivää miehen kans viettää, vaan olisin lähtenyt illaksi omilleni. Prkl, jos ei kiinnosta vaimon kans ilta ihan kahelleen viettää, vaan kaipaa siihenkin toisia ihmisiä seuraksi, niin olisin kyllä loukkaantunut. Mutta meitä on niin erilaisia ihmisiä erilaisine luonteenpiirteineen ja hyvä niin Onnea hääpäivänne johdosta!

 

[ymmärrän sua...!]

Minä varasin meille hotellihuoneen kylpylähotellista aikanaan ensimmäisen hääpäivän kunniaksi. Maksoin etukäteen yöpymisen, varasin pöydän ravintolasta, kummi otti lapsen hoitoon, ym.

Jos olisin suunnitellut kaiken niin että miehellenikin olisin etukäteen sanonut niin voi olla että olisi myös tullut jotain mutinaa mutta kun kaikki oli jo varattu ja vielä maksettu niin mikäpä siinä.

Alussa mieheni oli että miksi tuhlata rahaa tällaiseen (huone oli kyllä ankea) mutta kun päästiin allasosastolle ja syömään niin mielikin kirkastui. Aamulla sitten vielä hyvä aamupala ja uimassa.

Täältä taitaa olla liian pitkä matka kylpylöihin jne, ja kun meillä on tuo kuopuskin niin pieni vielä... vasta 3kk.
Ja kun se mies hetialkuunsa ilmoitti, ettei siedä mitään läpä-läpä-juttuja, niin oishan tuo voinut olla lähtemättäkin.
Ja sit vielä, kun meillä ei oo mun rahat ja hänen rahat, niin en mie ois sitä voinut salassakaan pitää.

Mutta hyvä edes näin... vaikka oltas sit ilta saunantakana tonkimassa matoja, jos mun ei tarttee niitä yksin töngätä. Kunhan äiti pitäs sit nuo penat sieltä pois... hetken levähdystauko tästä kaikesta arjesta on tervetullut kyllä mulle.

 

[elämä kantaa]

:attn: oliko kivaa

 

[isoäiti mölykylästä]

Minäkö utelias

 

[elämä kantaa]

ja mä :xmas:

 

[Pauna]

:attn: :wave:

 

[Lunatic]

Toivottavasti oli hauskaa sen mörököllin kanssa. :wave: