Te joiden mielestä on niin helppoa tehdä lapsen kanssa kaikkea

[Nalkuttava Talonmies]

No, PYSTYN siis tekemään kunnon ruuat, mutta monen mielestä on niiiin väärin näyttää vaikka tv:tä lapselle. Eli miten te sitten käytte suihkussa, teette ruuat jne jos ette käytä ns. kepulikonsteja??

Öö, meillä ainakin lapsi tulee ruokaa tekemään mun kanssani. Mutta tosiaan vain yksi. Vauvan kuvittelisin pistävän sitteriin ja toiselle puulasta käteen ja pannun ääreen

 

[sutinasussu]

Mutta kuulkaas nyt: voisiko joku vastata tähän kysymykseen. Meillä ei lapset nuku yhtä aikaa päiväunia. Joudun siis esim. laittamaan hetkeksi vaikka piirretyn (esim. Pate Postimies) päälle, jotta saan rauhassa laitettua ruokaa.

No, PYSTYN siis tekemään kunnon ruuat, mutta monen mielestä on niiiin väärin näyttää vaikka tv:tä lapselle. Eli miten te sitten käytte suihkussa, teette ruuat jne jos ette käytä ns. kepulikonsteja?? Kun lapset on vilkkaita eikä nuku päiväunia samaan aikaan? Kyllähän nuo onnistuu, mutta ainakin mun on käytettävä luovuutta

Lapsettomien kodeissa on myös tosi hankalaa, on särkyviä esineitä ihan käden ulottuvilla jne..

Mä otin lapsen mukaan ruoan laittoon. Tykkäs kovasti, joskus oli lelujensa kanssa keittiössä, joskus katteli telkkaa. Ihan lunkisti vaan, asioilla on tapana luttaantua.
Suihkussa kävin sillain, että lapsi/lapset leikki omassa huoneessa juttujaan (vessan ovi mulla auki ja näin mitä touhusvat. Tai sitten ne oli mun kanssa kylppärissä koheltamassa...

 

[Keittiönoita]

Mä tein päivän tärkeimmät asiat iltaisin, kun lapset olivat untenmailla. Usein seuraavan päivän lounaan jo illalla valmiiksi. Monta kertaa laitoin myös esim karjalanpaistin uuniin siksi aikaa, kun lähdin lasten kanssa ulos. Pyykit ja tiskit meillä on viimeiset 20 vuotta hoitaneet koneet. Muissa kotihommissa otin lapset mukaan. Riepu vaan kouraan taaperolle. Kuopus on ehkä saanut tästä jonkin trauman, koska edelleen - 18 veenä - tykkää kuurata katosta lattiaan meidän kylpyhuoneet

 

[nn]

Mun on aina ollut pakko ottaa muksut mukaan kaikkialle , ja hyvin ne tottui kulkemaan. Lapset tiesi sen , mitä kuului sen päivän ohjelmaan , mitä asioita piti saada tehtyä ja tietenkin varasin aikaa kauppojen leikkipaikkoja ajatellen. Ei ollut koskaan mitään ongelmia , kävin lasten kanssa risteilyilläkin monta kertaa vuodessa , lapsia tuli joka toinen vuosi , eli pahimmillaan matkasin neljän alle kouluikäisen kanssa. Lasten isästä ei ole koskaan ollut lapsia kaitsemaan , joten ei ole ollut valinnanvaraa. Joko menin lasten kanssa tai sitten jäin kotiin , ja kotiinjäädessä hajoaa vain pää.

 

[BootyPeppi]

Mulla ainakin on ollut helppoa liikkua noiden kanssa missä milloinkin. Tosin nyt tämä nuorin oli hakalampi kun oksenteli niin paljon, ettei oikein voinut pitkälle mennä tuossa kesällä. Mutta nyt kun on oikeat jutut niin liikkuminen on paljon helpompaa.

 

[Möppöläinen]

Yleensä kauppareissut ym menevät helposti, mutta välillä tuo reilu 3v laittaa shown pystyyn. Reilu 3kk vauva menee siinä sivussa, ei tuota (vielä ) ongelmia. =)

 

[vieras]

No, PYSTYN siis tekemään kunnon ruuat, mutta monen mielestä on niiiin väärin näyttää vaikka tv:tä lapselle. Eli miten te sitten käytte suihkussa, teette ruuat jne jos ette käytä ns. kepulikonsteja?? Kun lapset on vilkkaita eikä nuku päiväunia samaan aikaan? Kyllähän nuo onnistuu, mutta ainakin mun on käytettävä luovuutta

Ei mun mielestä tv:n näyttäminen ole väärin, mutta isompi lapsi osaa jo olla itsekseen ja pienempi on mukana suihkussa, ollut vauvasta saakka. Ja joskus harvoin katseli sitterissä.

 

[iitu]

Meillä lapsilla ikäeroa 2.5v. Nyt ovat reilu kolme ja 7kk.Keväällä oli vielä vähän hankalaa kun isommalla tosi kaamee uhma päällä ja pienempi ihan vastasyntynyt jonka kakkavaippoja sai vaihtaa jatkuvasti.Nyt helpottaa isomman kanssa,on yleensä kuin enkeli reissussa ollessa! Sen sijaan kuopus on nyt vähäuninen,haluaa istumaan ja liikkeelle - ei viihdy hereillä ollessaan juurikaan vaunuissa tai rattaissa toisin kuin esikoinen aikoinaan. Mutta kyllä sitä aina liikkeelle pääsee jos haluaa,asenteesta se on paljon kiinni ja siitä onko edellisenä yönä saanu nukuttua! Kotityöt kyllä sujuu ja mitä en saa päivällä tehtyä niin siinä auttaa mies iltaisin. Kolme vee rakastaa leipomista ja ruuanlaitossa mukana olemista - ei nuku enää päikkäreitä niin että paljon noita hommia tehdään kuopuksen ollessa unilla. Omia lepohetkiä ei päiväaikaan saa,mutta illalla saan kyllä lapset miehen hoitoon jos haluan jossain yksin käydä. Välillä kiristää pipoa,välillä menee paremmin.Silloin kun ottaa oikein päähän niin yritän ajatella että olen kuiteskin onnellinen kun saan vielä hoitaa lapset kotona.Ei tarvii repiä niitä sängystä ylös joka aamu,ei tarvii miettiä miten hoito onnistuu kun ne on kipeenä jne. Ja ton jälkeen taas elämä tuntuukin ihan mukavalta!

 

[Niin]

Ei ne ookka,yrittää vaan pätee täällä..

Lapsetkin on erilaisia. Me ollaan aina liikuttu paljon lasten kanssa.
Ei siinä mitään pätemistä ole. Meidän elämää se on.

Just näin. Ei mitään pätemistä (yksin edes pystyisi), lapsen kanssa vaan on niin helppo liikkua. Asiat tehdään ja tapahtuu vaan ajallaan, vaikka olisi känkkäränkkäkin. Lapsi on ollut mukana niin kirjastossa kuin gynelläkin ja mitään ongelmia ei ole ollut.

 

[vieras]

Mun mielestä on, tosin kun töissä olen usein tilanteessa että puen 4-5 alle kolmevuotiasta yksin ulos iltapäiväulkoiluun niin eipä kaksi alle kaksivuotiasta tunnu sen pahemmalta. Sitä pitää olla johdonmukainen ja toimia sen sijaan että hermostuu

 

[erg]

Ei ole helppoa, ainakaan minulle. Vain yksi lapsi ja hänkin vähän alle 3-vuotias, silti olen ihan hermoheikkona kun kanssaan olen kaupungilla tms. Isänsä ei välitä ja pärjää hyvin muksun kanssa, minä olen tarkka ettei lapsi esim. huuda, puhu sopimattomia jne.

 

[vieras]

En minä ole kokenut yhdistelmää vastasyntynyt, 1v10kk (ei päiväunia lainkaan) ja 4 v (ei päiväunia) mitenkään mahdottomaksi. Hyvin kuljettiin milloin missäkin, pienin kantoliinassa, keskimmäinen rattaissa ja isoin kävellen/seisomalaudalla. Niin ja noista 4 v puki itse, vajaa 2 v puki osin itse ja vauva oli puettava. Koska vauva oli liinassa, tarpeen vaatiessa saattoi ottaa kiukuttelevan/t lapsen/t kainaloon.

Kotityöt tehtiin yhdessä, maidot pumpattiin äidinmaitokeskukselle lattialla istuskellen, imettäen ja satuja lukien.

 

[ap]

Mutta vielä tuosta ruuanlaitosta vaikkapa: meillä siis alle 2v on jatkuvasti avaamassa laatikoita, yrittää avata uunia, jos nostan syliin "hämmentämään" kattilaa yrittää kaataa koko kattilan.. ei siis tietoakaan että rauhassa ihmettelisi äidin ruuanlaittoa. MITEN mun pitäisi toimia? Todellakin KIELLÄN jos on vaaratilanne, mutta mahdotonta koko ajan olla kieltämässä kun ruokaa pitäis tehdä. Jos lapsi ei saa tehdä jotain, se kokeilee seuraavaa. jos ei saa vaikka kulmakaappia auki, menee tonkimaan roskista, tai vääntelemään pesukoneen nappuloita. Miten siinä voisi keskittyä rauhassa tekemään ruokaa?

Samoin yritin käydä suihkussa, kun esikoinen oli sen päälle vuoden siten, että laitoin rahin oven eteen, eli lapsella oli muhun näköyhteys kun olin suihkussa. no lapsi sai raivarin, yritti könytä suihkuun mukaan. Poistin rahin seuraavalla kerralla ja annoin lapselle mieleisiä leluja eteisen lattialle, lapsi kkonttasi vaatteet päällä suihkuun. Yhdessä jos ollaan suihkussa, niin lapsi on heti puristamassa shampoopullosta täytteet pois, yrittää lähteä muualle kylppäriin (mm. vetämään vessapaperirullan, heittelemään mun tavaroita jotka korissa). Siis MITEN mun olisi pitänyt toimia? Onko teillä muilla sitten rauhalliset lapset, jotka pystytte HELPOSTI tekemään kaikkea kun olette yksin lasten kanssa?

Olen varmaan uusavuton, mutta kaipaisin sitten vinkkiä ei-uusavuttomilta, joilla nämä kaikki sujuu leikiten ja ilman hermojen kiristelyä!!

 

[vieras]

Minulla vain tuo yksi ja helppoa on ollut. Ei juurikaan kiukuttele vaan tykkää liikkua. Seuraa ympäristöään mielenkiinnolla. Lentomatkalla suuri kiinnostuksen aihe oli kiukutteleva ikäisensä jota seurasi ja kikatteli tyytyväisenä näystä, kun tuo toinen valui huutaen penkkien väliin.

 

[Keittiönoita]

Kannattaa tehdä mahdollisimman paljon silloin, kun ne lapset on yöunillaan. Esim just seuraavan päivän sapuskat tekee illalla valmiiksi ja seuraavana päivänä lykkää vaan mikroon. Suihkussa kans kannattaa käydä silloin, kun lapset eivät ole vielä heränneet tai ovat jo menneet nukkumaan. Hellepäivinä, jolloin on ehkä pakko käydä keskellä päivääkin suihkussa, pistää vauvan sitteriin ja ottaa isomman mukaansa suihkuun. Tai laitaa natiaisen vatiin kylpylelujen kanssa istumaan.

 

[vieras]

Esikoisen kanssa oli hankala liikkua, vaikka oli vain yksi lapsi. Hän oli niin eläväinen, ettei viihtynyt rattaissa hetkeäkään. Autossa istuminen oli myös yhtä tuskaa. Seuraavat lapset olivat paljon rauhallisempia, vaikka hekään eivät ole mitään paikallaan istuskelevia tyyppejä. Ei ollut ollenkaan samanlaista. Kyllä lapsissa on eroa.

 

[Nalkuttava Talonmies]

Noista vinkeistä, meillä lapsi on aina ollut kiinnostunut leluistaan. Alle 2vee:n sai paikalleen tekemällä vaikka junaradan tai tuomalla kasan palapelejä nenän eteen. Tai kirjan.

Sun täytyy siis löytää joku muukin kiinnostuksen kohde kuin se televisio. Luulisi että joku sellainen löytyisi? Ilmeisesti ei paljon leiki leluilla / itsekseen tms?

 

[vieras]

Mutta vielä tuosta ruuanlaitosta vaikkapa: meillä siis alle 2v on jatkuvasti avaamassa laatikoita, yrittää avata uunia, jos nostan syliin "hämmentämään" kattilaa yrittää kaataa koko kattilan.. ei siis tietoakaan että rauhassa ihmettelisi äidin ruuanlaittoa.

Kuulostaa tutulle. Meidän esikoisella ja naapurin esikoisella oli vajaa kuukausi ikäeroa. Meillä oli lapsilukot kaapeissa. Mitään veitsilaatikoita ei voinut kuvitellakaan olevan lapsen ulottuvilla. Naapurissa taas kaikki sai olla sellaisenaan. Terävät veitset olivat alalaatikoissa. Niitä ei tarvinnut lukita lapsen ulottumattomiin.
Kun meidän 1,5-vuotiaan laittoi pulkkaan istumaan, niin hän pyörähti siitä saman tien pois. Naapurin pojan kun laittoi pulkkaan, niin hän istui siinä, jopa liikkumattomassa pulkassa, niin kauan, kunnes hänet nosti ylös.

 

[Äippä]

Kolmannen kanssa ei enää oikein hotsita, kädet loppuu. Mulla toi vanhin 5v on usein hankalin.

 

[vieras]

Yhdessä jos ollaan suihkussa, niin lapsi on heti puristamassa shampoopullosta täytteet pois, yrittää lähteä muualle kylppäriin (mm. vetämään vessapaperirullan, heittelemään mun tavaroita jotka korissa). Siis MITEN mun olisi pitänyt toimia? Onko teillä muilla sitten rauhalliset lapset, jotka pystytte HELPOSTI tekemään kaikkea kun olette yksin lasten kanssa?

Olen varmaan uusavuton, mutta kaipaisin sitten vinkkiä ei-uusavuttomilta, joilla nämä kaikki sujuu leikiten ja ilman hermojen kiristelyä!!

Kaukana rauhallisesta varsinkin tämä toinen. Minä olisin nostanut shampoot, vessapaperit ja muut sellaiset pois lapsen ulottuvilta.

 

[pelottava pontso]

Kun esikko oli 2v ja seuraava ihan pikkuvauva, niin ei minul ollu höin kaa mitää ongelmaa kaupunkireissuilla tai kotona ollessa. Esikko puki osittain itte, mutta apuakin siis tietty myös tarvitsi, vauvahan on aina kokonaa puettava tapaus. Mitää kiukkuja ei ollu. Muksut rattaisii ja talsin kaupunkiin, neuvolaan, kauppaan... Kaupungilla esikko katteli kaikkea tyytyväisenä. Vauvan hoitolaukussa oli kaikkee, esikolle vesimuki ja hedelmämössöpurkki jos sattu vaik kauemminkin menemään. Vauvan sapuskathan kannoin itte ja imetin kun vauvalle nälkä tuli.
Esikkokin nukkui kärryissä päiväunia. Kaupassa ei pistäny hulinaks tai mitään.
Esikko oli 5v, keskimmäinen 3v kun nuorin syntyi. Hyvin ja yhtä helposti sujui kaupunki reissut näien kolmenkin kanssa.
Tosin tän kolmannen syntyessä autolla kulettiin enemmi kun ukolla se kert on mut toisinaan ihan monen tunnin kävelyreissuja kaupungis mentiin myös kolmen kans.

Yyhoonakin (silloin kun esikko 2v ja toinen 0-6kk ) pääsin suihkuun kun oli tarvista, vauva kaukalossa mukana vessan oven raossa jos ei ollu pinniksessä nukkumassa ja esikko oli sit kanssani suihkussa tai jos ei ollu häne pesupäivä, kattoi olohuoneessa teletappeja sen aikaa.
Ruuanlaitto ei oo tuottanu ongelmia oli sit lapsia 1 tai 3. Kunkin ollessa pienii, leikki vieressä tai pari vuotiaasta ylöspäin oli mukana ruuanlaitossa.

 

[piina]

Ei ne ookka,yrittää vaan pätee täällä..

Lapsetkin on erilaisia. Me ollaan aina liikuttu paljon lasten kanssa.
Ei siinä mitään pätemistä ole. Meidän elämää se on.

Meinasian juuri sanoa, että mä kyllä kuljen ja pärjään lasten kanssa, mutta aina (monestikin) en jaksa. Sen verran raskasta se usein on.

Mutta kun kyseeseen tulee me, niin asia muuttuukin silloin helpoksi. Esim. yllättäen mies pääsikin viimeeksi neuvolaa, jossa rokotettiin minut, vauva sekä 3v. Oli muutes ihan äly helppoo, kun oli 2 aikuista ja 2 lasta
=)

 

[piina]

Kannattaa tehdä mahdollisimman paljon silloin, kun ne lapset on yöunillaan. Esim just seuraavan päivän sapuskat tekee illalla valmiiksi ja seuraavana päivänä lykkää vaan mikroon. Suihkussa kans kannattaa käydä silloin, kun lapset eivät ole vielä heränneet tai ovat jo menneet nukkumaan. Hellepäivinä, jolloin on ehkä pakko käydä keskellä päivääkin suihkussa, pistää vauvan sitteriin ja ottaa isomman mukaansa suihkuun. Tai laitaa natiaisen vatiin kylpylelujen kanssa istumaan.

Mä taas en jaksa tehdä yhtään mitään kun lapset ovat menneet yöunille. Ihanaa on, jos joskus jaksan vielä hetken valvoa ja katsella töllöä teekupposen äärellä hiljaisuudessa.

Aamuisin toivon, ettei tytöt heräisi ennen minua ja ehtisin rauhassa pistää koneet pyörimään yms. Vauvan onneksi nukkuu pitkät päikkärit ja silloin ehtii muita hommia.

 

[Kamala]

Ruuanlaitossa suosin jotain yksinkertaista,helppoa ja nopeaa silloin kun lasten kanssa kokkailen. Sitten kun mies on kotona, niin teen pitemmän kaavan mukaan. Suihkuun lapsi/lapset mukaan. Paras konsti on se, ettei koko ajan ole kiire jonnekin. Lapsikin aistii sen, että pitäis koko ajan tehdä jotain, mennä jonnekin tms.

 

[2lasta]

Meidän lapset on nyt 2v3kk ja 8kk. Aluksi heidän kanssaan oli hankalaa, välillä oli jo helpompaa, mutta nyt on taas vähän hankalaa.

Käyn usein aamulla suihkussa niin, että isompi istuu sen aikaa potalla ja pienempi on sitterissä tutkimassa jotain lelua. Isompi istuu rauhassa potalla, kun tietää pääsevänsä minun jälkeen suihkuun. Pienempi viihtyy vielä toistaiseksi sen ajan sitterissä, kun muulloin ei siinä ole.

Vauva ei jaksa valvoa aamulla kuin korkeintaan 1.5h, joten teen aina niin, että puen vauvan ensin ja laitan hänet parvekkeelle nukkumaan ja sitten puen esikoisen ja itseni.

Ruon laittamiseen tarvitaan välillä tv:n apua, mutta jos vauva sattuu nukkumaan niin silloin ei tarvita. Nyt kun vauva on alkanut liikkua esikoinen on alkanut kiusaamaan häntä lyö ja kaataa yms. ja tekee tätä siis silloin jos minä yritän siivota tai laitan ruokaa.

Esikoinen ei ole nukkunut päikkäreitä vauvan syntymän jälkeen, joten kotitöitä teen yleensä iltaisin. Pyykkejä laitan ja siivoilen kyllä päivälläkin kun pienempi nukkuu.

Me ollaan kyllä raahattu lapsia joka paikkaan mukana, joten esikoinen osaa käyttäytyä hyvin kaupungilla yms. Rattaat+seisomalauta yhdistelmällä liikumme, lisäksi manduca matkustaa rattaiden korissa hätätilanteita varten.