Mielipiteeni on muuttunut keskusteltuani töihinmenosta kaverini kanssa. Mitä te ajattelette?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kaiutin
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kylläpäs on paljon keskustelua. Ja siitä olen samaa mieltä, että tuet ovat liian korkeat, jos tällaiseen tilanteeseen joutuu. Siis pohtimaan vakavissaan, ottaako työtä vai ei.

Muutamia kohtia, jotka tässä jäivät mieleen ovat nimenomaan ne asumiskulut, miten niitä täytimme. En valitettavasti nyt osaa ihan tarkkaan niitä tukia (elarit ym. lapsilisät jne.) sanoa enkä vuokran summaa, mutta se mitä hän siinä läsnäollessani sai laskurista tulokseksi oli juurikin tuo alle sata euroa. Voi tietysti olla, että jossakin on virhe, mutta tästä en voi suoralta kädeltä sanoa, missä virhe on.

Ja kyllä, keskimmäinen lapsi nyt tuplaa eskarin, koska on syntynyt marraskuun lopulla eikä ollut keväällä tehdyn arvion mukaan vielä koulukypsä. Äidiltä tiedusteltiin, mitä hän ajattelee tästä mahdollisuudesta tuplata eskari, ja se vaikutti hyvältä.

Kolmas epäkohta, mitä siihen palkkaan tulee, oli tuo G-luokitus, ja sen me tarkistimme täältä googlesta hakusanalla "g palkkaluokka." Saimme kaksi sivua tes:n mukaista palkkaluokitusta, eka sivu pääkaupunkiseutua ja toinen sivu muuta maata. Voin linkittää sen kunhan saan sen auki. Jostakin syystä en pääse nyt mitenkään googleen, vaikka se on kotisivuna. Kaikki muu aukeaa, paitsi google. Hmmm...

Onhan se tietysti väärä lähtökohta, että ihminen ei ole orientoitunut elättämään perhetään itse. Kuitenkin on tosi vaikeaa sitten ratkaista, kenelle tuet kuuluvat (valvonta!) ja kenelle eivät. Onhan tässä todellakin jotakin pahasti pielessä, jos kerran tukirahat ovat edes ajatuksen tasolla kilpailukykyisiä työstä saatavan palkan kanssa.
 
Minusta juuri tällaiseen tapaukseen sopisi osa-aikatyö parhaiten! Suomessa Se vain on valitettavan harvinainen vaihtoehto. Tuo tarjottu palkka on hyvä, mutta kyllä yh-äidin on pakko miettiä, miten raskasta arki noin pitkillä työpäivillä&työmatkoilla on. Sitten ihmetellään, miksi lapset voivat huonosti :( .

Mitäs jos kannustat ystävääsi aloittamaan työt - kyllä työssäkäynti on itsetunnolle tärkeä asia. Kun on päässyt hyvin vauhtiin, hän voisi neuvotella lyhyemmästä työajasta työnantajan kanssa (lain mukaan saa tietenkin 80%, mutta vielä lyhyemmästä voi neuvotella).
 
Yksinhuoltajillahan tuo ongelma on selkeämpi. Kahden aikuisen taloudessa molempian tulot syövät toisten tukia, eli kummankin kannattaa hommata töitä. Tai jos kituuttamista jaksaa niin molempien olla kotona. Pitemmän päälle se ei kuitenkaan ole hirveän kestävä ratkaisu, ainakin jos unelmat ovat yhtään korkeammat itsensä viihdyttäminen kotosalla tv:n ääressä.

Yhden aikuisen taas on todella vaikea päästä nopeasti käsiksi koviin palkkatuloihin, joita usemman lapsen elättämiseen todellakin tarvitsee. Uskoisin kuitenkin että tuollaisella yli parin tonnin palkalla, lapsilisillä ym. loppujen lopuksi jäisi vähän enemmän voitolle kuin tuon 150e. Ja tulevaisuuden urakehityksen kannalta tietenkin kannattaisi ottaa hyvä työpaikka vastaan.

Se asunto on tuollaiselle perheelle liian iso. Siitä kannattaisi muuttaa pienempään vaikka jatkaisi tuilla elämistä. Eivät he nytkään voi siihen täysiä tukia saada, eli edullisemmassa asunnossa nykyisilläkin tuloilla jäisi enemmän käyttörahaa.
 
[QUOTE="tepsu";28955718]Minusta juuri tällaiseen tapaukseen sopisi osa-aikatyö parhaiten! Suomessa Se vain on valitettavan harvinainen vaihtoehto. Tuo tarjottu palkka on hyvä, mutta kyllä yh-äidin on pakko miettiä, miten raskasta arki noin pitkillä työpäivillä&työmatkoilla on. Sitten ihmetellään, miksi lapset voivat huonosti :( .

Mitäs jos kannustat ystävääsi aloittamaan työt - kyllä työssäkäynti on itsetunnolle tärkeä asia. Kun on päässyt hyvin vauhtiin, hän voisi neuvotella lyhyemmästä työajasta työnantajan kanssa (lain mukaan saa tietenkin 80%, mutta vielä lyhyemmästä voi neuvotella).[/QUOTE]
Osa-aikatyöt todellakin olisivat loistavia yksinhuoltajille ja yleensäkin pienten lasten vanhemmille, mutta järjestelmämme on rakennettu niin pirullisesti, että niistä jää usein vain tappiolle, kun toisesta päästä rahaa sitten viedään enemmän kuin pienestä osa-aikaisen palkasta tulee. Eikä niitä paikkojakaan tosiaan ole tarjolla häävisti. Mieluummin ottavat aina täysipäiväisiä painamaan niska limassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tír na nÓg;28954261:
Liian hyvät tuet. Ihmisen ei pitäisi tässä maassa miettiä haluaako elättää itse perheensä vai elää pummina.

Ilman tukia tuo perhe jäisi kodittomiksi ja kuolisi kylmään ja / tai nälkään. Se työnteon ja oman rahan tienaamisen pitäisi olla itsestäänselvää eikä mikään mukavuuskysymys.

EI vaan liian pienet palkat,tuet ovat juuri ja juuri sen verran, että niillä pystyy elämään.Monet työssäkäyvät saavat toimeentulotukea ja asumistukea, silloin ei vika ole tukien määrässä vaan PALKASSA.En väitäkkään, että työssäkäynnin pitäisi olla mukavaa,mutta taloudellisesti hyödyttävää kylläkin.Ei se kansan taloutta hyödytä millään tavalla, että ihmiset käyvät töissä nälkäpalkalla,nostavat sen lisäksi tukia ja vievät lapsensa ilmaiseen päivähoitoon.
 
tästä ketjusta hyvin huomaa sen että suuriosa ei ole koskaan tuilla elänyt... ongelma ei ole se että tuet olisivat liian suuret, koska tuet ovat niin suuret että niillä juuri ja juuri tulee toimeen. Ongelma on se että Suomessa on hintataso niin korkea että tuet joutuvat olemaan korkeat ja näinollen tukien ja tulojen suhde on vääristynyt.
Uskon että ap:n kuvaama tilanne voi olla tuollainen, koska meillä on ollut vastaava tilanne. Itse olin töissä, palkka 2000e ja mies myös, palkka 1100e. Tukien menetyksen, "liikkumiskulujen" nousun (työmatkat) ja 3 lapsen päivähoitomaksujen jälkeen me jäätiin yhteensä 200e plussalle...
 
Mutta jos näin ei olisi, millaisessa maassa me sitten elettäisiin? Siis jos nykyisenlaista tukijärjestelmää ei olisi, kyllä luokkaerot suurenisivat ja tukilaiset ajautuisivat omiin uomiin kauaksi valtavirrasta. Hallituksen uudistuksissa työttömien työn vastaanottamista parannettiin( menikö ne oikeesti läpi ?) 300 euroa lisätuloa menettämättä työttömyyskorvausta plus se,että tienatut satkut ei vaikuta asumistukeen. Mielestäni hyvä uudistus, kääntöpuolena tietysti työnantajan mahdollisuus käyttää systeemiä hyväksi niin, että luodaan halpatyövoimamarkkinat työttömän kustannuksella. 90-luvun laman jälkeen työttömyys on jäänyt pysyväksi ongelmaksi. Ihmisiä potkitaan pellolle, Nokia myytii Mikrosoftille( edes insinööri ei voi ennustaa sen vaikutusta tulevaisuuteen)ja muitakin yrityksiä on mennyt kumoon. Näitä vasten kun asiaa ajattelee, niin minkä helvetin takia yksilön täytyy aina arvottaa oma kunniansa työn tekemisen kautta? Sehän kuuluu savupiipputeollisuuden aikakauteen! En yhtään ihmettele jos ajattelee, että onko järkeä edes tehdä töitä..
 
Oikeastiko joku pitää lapsen etuna sitä, että äiti nyhjää työttömänä kotona? Kyllä paras palvelus, minkä hän voi lapselleen tehdä, on näyttää mallia kuinka itsensä elätetään työtä tekemällä. Lapsi on suuressä syrjäytymisriskissä, mikäli vanhemmat ovat elämäntapatyöttömiä. Vaikka hyöty olisi tasan 0 euroa, niin töihin vaan esimerkin vuoksi!
 
Yksinhuoltajan ei minusta kannata riskeerata tuleevaa työuraansa kotona olemalla. Lapset kasvavat, menevät kouluun, mutta rahantarve ei tule pienenemään. Myöhemmin paremmin palaktun työn muutamilla satasilla, jotka työkokemuksesta tulevat, voi olla tosi suuri merkitys.
 
Tämä 300 euron lisä tienesti tekee vaan saman minkä tukityöllistyminen on jo tehnyt.Oikeat työpaikat vähenee.Monilla työpaikoilla on nyt jo listoilla vain se minimi määrä työntekijöitä jolla ei tulisi työt tehtyä iman harjoittelijoita,tukityöllistettyjä ym ilmaista työvoimaa.Eli ojasta allikkoon mennään vaan tässäkin.
 
oma havaintoni on, että työssä käyvillä on parempi psyykkinen ja fyysinen terveys. Vanhoilla eläkeläisnaisilla voi olla pahoja mentaalipuolen sairauksia vaikka fyysisesti kaikki on jees. Herää vaan kysymys, et millaista se eletty elämä oli 20 vuotta sitten. Yksinhuoltajuus muuten ei ole välttämättä pysyvä olotila. Tätä kun aattelee, saattaa kannattaa mennä töihin..
 
Alkuperäinen kirjoittaja herätkää jo;28954199:
Suomen palkka tasolla saisi pyyhkiä persettä.Työllä tuleeTIENATA JA NOSTAA elintasoaan eikä huonontaa sitä, jos joku haluaa hyväntekeväisyys töitä pienellä palkalla tehdä niin tehköön, se on oma valinta.Tämä nyt on alta riman ehdotus, että töihin menon takia pitäisi vielä muuttaa pienempään ja halvempaan asuntoon.Niin kauan kuin suomalaiset lampaat nielävät kaiken paskan mitä "ylhäältä tiputellaan" niin muutosta parempaan palkkatasoon on turha odottaa.Mitä helvettiä te ihmiset nillitätte niin kauan kuin suomessa on tuet olemassa niin niillehän voi itsensä tipauttaa kuka vain.Jos palkoista nuristaisiin näin paljon kuin näistä tuista niin voisi alkaa tapahtumaan,mutta ei! kun on helpompaa hyökätä heikompien kimppuun!
totta
 
tästä ketjusta hyvin huomaa sen että suuriosa ei ole koskaan tuilla elänyt... ongelma ei ole se että tuet olisivat liian suuret, koska tuet ovat niin suuret että niillä juuri ja juuri tulee toimeen. Ongelma on se että Suomessa on hintataso niin korkea että tuet joutuvat olemaan korkeat ja näinollen tukien ja tulojen suhde on vääristynyt.
Uskon että ap:n kuvaama tilanne voi olla tuollainen, koska meillä on ollut vastaava tilanne. Itse olin töissä, palkka 2000e ja mies myös, palkka 1100e. Tukien menetyksen, "liikkumiskulujen" nousun (työmatkat) ja 3 lapsen päivähoitomaksujen jälkeen me jäätiin yhteensä 200e plussalle...

Ja PASKAT. Minä olen elänyt tuilla. Tai itseasiassa elin alle toimeentulotukirajojen ja siltikin sain rahaa ihan säästöönkin. Ei kai se raha voi riittää, jos kuvittelee, että kaikki samat asiat on saatava kuin työssäkäyvänkin? Ei meillä matkusteltu, ei ostettu lapsille uusia tec-haalareita, ei ollut autoa eikä suosittu ruuissa mitään kotimaista/luomua. Ei ollut älypuhelimia, ei käyty kampaajalla eikä juotu alkoholia.

Mutta toimeen tultiin ja ihan hyvin tultiinkin.
 
http://www.finlex.fi/data/tes/stes3742-PT41Yksosala1202.pdf

G21 ja G 22 on luokkaa hieman alle 2100.
G 24: 2232

Vaikka tuskin tuo rapiat satasen ero vaikuttaa jos ihminen elää mieluummin tuilla.
 
Koko ketjua en jaksa lukea, mutta omat ajatukseni.

Lapset syövät hoidossa, eli ruokakuluissa säästyy pitkä penni.

Itse koen, että ensisijaisesti pyritään hankkimaan toimeentulo käymällä töissä.

Työt voivat johtaa uusiin paremmin palkattuihin töihin tulevaisuudessa. Kotona olemalla sitä vaihtoehtoa ei tule olemaan.

Lapsille opetetaan yhteiskunnan pelisäännöt ja totuudet. Äidin on käytävä töissä, jotta jääkaappiin saadaan ruokaa ja päälle vaatteita vs. äiti ei käy töissä, koska tukia nostamalla voi olla kotona eikä tarvitse nähdä vaivaa.
 
Kylläpäs on paljon keskustelua. Ja siitä olen samaa mieltä, että tuet ovat liian korkeat, jos tällaiseen tilanteeseen joutuu. Siis pohtimaan vakavissaan, ottaako työtä vai ei.

Muutamia kohtia, jotka tässä jäivät mieleen ovat nimenomaan ne asumiskulut, miten niitä täytimme. En valitettavasti nyt osaa ihan tarkkaan niitä tukia (elarit ym. lapsilisät jne.) sanoa enkä vuokran summaa, mutta se mitä hän siinä läsnäollessani sai laskurista tulokseksi oli juurikin tuo alle sata euroa. Voi tietysti olla, että jossakin on virhe, mutta tästä en voi suoralta kädeltä sanoa, missä virhe on.

Ja kyllä, keskimmäinen lapsi nyt tuplaa eskarin, koska on syntynyt marraskuun lopulla eikä ollut keväällä tehdyn arvion mukaan vielä koulukypsä. Äidiltä tiedusteltiin, mitä hän ajattelee tästä mahdollisuudesta tuplata eskari, ja se vaikutti hyvältä.

Kolmas epäkohta, mitä siihen palkkaan tulee, oli tuo G-luokitus, ja sen me tarkistimme täältä googlesta hakusanalla "g palkkaluokka." Saimme kaksi sivua tes:n mukaista palkkaluokitusta, eka sivu pääkaupunkiseutua ja toinen sivu muuta maata. Voin linkittää sen kunhan saan sen auki. Jostakin syystä en pääse nyt mitenkään googleen, vaikka se on kotisivuna. Kaikki muu aukeaa, paitsi google. Hmmm...

Onhan se tietysti väärä lähtökohta, että ihminen ei ole orientoitunut elättämään perhetään itse. Kuitenkin on tosi vaikeaa sitten ratkaista, kenelle tuet kuuluvat (valvonta!) ja kenelle eivät. Onhan tässä todellakin jotakin pahasti pielessä, jos kerran tukirahat ovat edes ajatuksen tasolla kilpailukykyisiä työstä saatavan palkan kanssa.

Mä kuitenkin luulen, että laskitte väärin tuon asumistuen (oikeasti saisi enemmän) ja luultavasti hoitomaksukaan ei olisi niin suuri. Mutta jos ei halua töitä tehdä, niin ei sitten. Jälkeenpäin voi vuosia työttömänä olleena harmitella miksi ei tarttunut tilaisuuteen.
 
Aloituksen luettuani kerron, että minulla on 7 ja 8 vuotias lapsi. Olen ollut neljä vuotta töissä, pidän työstäni, mutta antaisin lähes mitä vain että saisin olla kotona, auttaa lapsiani koulussa, kuskata harrastuksiin ilman ainaista kiirettä, tehdä hyvää ruokaa, istua ja olla vaan lapsen kanssa .... eli mä en varmaankaan lähtisi töihin. Tosin en tiedä mitä on olla työttömänä.
Silloin 4 v sitten kun menin töihin, halusin sinne ihan oikeasti, halusin tehdä jotain "oikeaa työtä",
mutta nyt kun lapset on isompia ajatukset on taas toiset.
 
Viimeksi muokattu:
Aloituksen luettuani kerron, että minulla on 7 ja 8 vuotias lapsi. Olen ollut neljä vuotta töissä, pidän työstäni, mutta antaisin lähes mitä vain että saisin olla kotona, auttaa lapsiani koulussa, kuskata harrastuksiin ilman ainaista kiirettä, tehdä hyvää ruokaa, istua ja olla vaan lapsen kanssa .... eli mä en varmaankaan lähtisi töihin. Tosin en tiedä mitä on olla työttömänä.
Silloin 4 v sitten kun menin töihin, halusin sinne ihan oikeasti, halusin tehdä jotain "oikeaa työtä",
mutta nyt kun lapset on isompia ajatukset on taas toiset.

Niin, olisitko sitten myös valmis olemaan loppuikäsi kotona työttömänä tyhjän panttina? Työstä luopuminen ei tarkoita, että voisit palata työelämään sitten kun sinulta siltä tuntuisi, vaan et ehkä työllistyisi enää koskaan uudelleen - tai ainakaan yhtä hyvään työhön.

Aikamoinen riski.
 
En lukenut koko ketjua kesken, mutta tässä jotain ajatuksia.

Tuilla eläminen ei ole sitä ihmisen parasta toimintaa. Se, että on tukien varassa, on hetken ok, mutta jos tutkitaan sitä, että asia periintyy, niin en jäisi tukien varaan kovin pitkään. Olikohan nyt niin, että ap:n ystävä on ollut tuilla sen viimeiset 8 vuotta? vai oliko lasten välissä töissä?

Toisaalta hyvä on, että on saanut pian töitä, jos ala on vaikea ja nuorin on vielä 3 eli kotihoidontuki on juuri päättynyt.

Jos lasketaan sitä, että mikä kannattaa ja mikä ei, ei kaikkea ole helppoa mitata rahassa, esim. se, että lapset syö pk:ssa / koulussa säästää kyllä kuluja.

Yksi vaihtoehto on tehdä nelipäiväistä viikkoa 80 prosentin palkalla, jos se oleminen lasten kanssa on tärkeämpää kuin raha.

Joka tapauksessa suosittelen ap:n ystävää menemään töihin, jotta ei syrjäydy.
 
[QUOTE="vieras";28952973]Lapsi ekaa vuotta koulussa, mikä on lapselle ehkä hänen elämänsä vaativin vaihe. Tuossa tilanteessa olisi varmasti kaikille parasta lykätä töihin menoa vuodella. Onhan työttömiä muitakin. Miksi juuri sen, jota tarvitaan eniten kotona, pitäisi mennä töihin.[/QUOTE]

Olen samaa mieltä, mutta lähinnä sen vuoksi, että nykyisessä tilanteessa muitakin työttömiä, sellaisia jotka epätoivoisesti haluaisivat sen paikan, on niin paljon. Eli kun kaikille ei riitä töitä, niin eikö kannattaisi antaa paikat niille, joiden koko elämänlaatu paranisi työpaikan saannista enemmän.
 
Olen samaa mieltä, mutta lähinnä sen vuoksi, että nykyisessä tilanteessa muitakin työttömiä, sellaisia jotka epätoivoisesti haluaisivat sen paikan, on niin paljon. Eli kun kaikille ei riitä töitä, niin eikö kannattaisi antaa paikat niille, joiden koko elämänlaatu paranisi työpaikan saannista enemmän.

Työkkärissä tai työnantajalla kait pitäisi olla kysely

Työpaikan saannin vaikutus elämänlaatuusi

1 elämänlaatu huononee paljon
2 elämänlaatu huononee vähän
3 ei vaikutusta elämänlaatuun
4 elämänlaatu paranee vähän
5 elämänlaatu paranee paljon

Täh?
 
Onkohan tämä ihmisten ajatus maailma vääristynyt vai olenkohan mä vaan vanhanaikainen..Mun mielestä töissä käydään siksi että saadaan palkkaa ja parempi elintaso itselle.Täällä kun näitä juttuja lukee niin ihmisillä tuntuu olevan sille työssäkäynnille toinen toistaan ihmeellisempiä selityksiä vaikka ei tienaisi kuin justiinsa sen minimi elannon ja aina ei sitäkään. Mikä motivoi ihmistä tekemään työtä josta ei saa mitään taloudellista hyötyä vai onko täällä vaan työnantajat perustelemassa näitä huonoja palkkojaan milloin milläkin mielenterveys tai sosiaalisella verukkeella?Minun mielenterveyttäni kyllä söisi todela jos joutuisin tekemään raskasta työtä 8 tuntia päivässä ja menemään siltikin sosiaali luukulta hakemaan rahaa.Mieluummin sitten vaikka niiden tukien varassa kuin että möisin itseni työnantajalle pilkkahintaan.Suurin osa on sitä mieltä että tukia tulisi alentaa mutta se että palkkoja nostettaisiin ei ole kenelläkään mielessä?Eihän se muiden tukien alentaminen saa näille huonosti palkatuille palkkaa yhtään enempää.Ettekö te arvosta työtänne ja itseänne tosiaan enempää?
 

Similar threads

Yhteistyössä