Tiedän, että ei sais verrata lapsia keskenään mutta se on niin vaikeaa :(

[Marmalade]

Olen varmaan lapsellinen, mutta en halua juurikaan enää viettää aikaa erään kaverini kanssa, koska minua kaihertaa koko ajan se että hänen lapsensa on niin paljon edellä kaikessa

Meidän lapsillamme on ikäeroa 6 viikkoa, minun lapseni on vanhempi. Kaverin lapsi oppi ensin kääntymään, konttaamaan, kävelemään. Sitä kun harmittelin ääneen, niin kaveri lohdutti että useinhan sitten puhe tulee myöhemmin jos oppii liikkumaan aikaisin.

Kaverin lapsi sanoi ensimmäiset sanansakin ensin, nyt puhuu jo pitkillä lauseilla ja meidän lapsen puhuminen on vielä ihan onnetonta Kaveri lohdutti, että kyllähän se siitä pian tasaantuu, ja että eroja ei huomaa vuoden tai parin päästä ollenkaan. Mutta minua harmittaa silti

Nyt olimme taas pitkästä aikaa käymässä hänen luonaan. Ja katselin, kun tämä hänen lapsensa lauloi monia lauluja, hyppi, laski kymmeneen :/ Haluaisin olla tyytyväinen omaani lapseeni, mutta kun tuntuu että en osaa olla vertaamatta koko ajan kaverin lapseen. Kaveri lohdutteli, että ei se oikeasti osaa laskea, toistelee vaan numeroita yhdestä kymmeneen. Mutta ihan sama, meidän lapsi sanoo ehkä pari kolme sanaa selvästi ja muutenkin motorisesti jäljessä.

Tiedän olevani ihan tyhmä kun edes mietin näitä.

 

[ohis]

Onko tällä kaverilla isompia lapsia? Nimittäin yleensä suurin ero on kun verrataan ainoita lapsia ja niitä, joilla on isompia sisaruksia. Luonnollisesti ainokaiset tulee kehityksessä yleensä perässä...

 

[xxx]

onko molemmilla kyse esikoisista. monesti lapsi oppii nopeampaa j akehittyy nopeammin jos on muita lapsia ympärillä. muutenkin lapset kehittyy niin eritahtiin ettei kannata harmitella.

 

[vieras]

miksi vertailet? ihan turhaa. ovathan omena ja appelsiini kumpikin suht pyöreitä ja hedelmiä, mutta eivät samanlaisia. suorituskeskeinen yhteiskuntako naputtaa päässä? opeta lastasi laulamaan yms ja koita hyväksyä hänet sellaisena kuin hän on, äläkä aiheita hänelle turhaa stressiä.

 

[Marmalade]

Kummallakin meistä on yksi vanhempi lapsi :/

 

[Mie vaan]

Kummallakin meistä on yksi vanhempi lapsi :/

Onko teidan lapset samaa sukupuolta?

 

[Marmalade]

Kummallakin meistä on yksi vanhempi lapsi :/

Onko teidan lapset samaa sukupuolta?

On nämä nuoremmat, vanhemmat ei ole. Minulla on vanhempi tyttö ja kaverilla poika. Nämä kuopukset on meillä molemmilla poikia.

 

[Silmukka-]

Olisi tosi mielenkiintoista tietää mikä pohjimmiltaan saa aikuisen ihmisen kadehtimaan jonkun toisen vauvan kehitystä tai vauhkoamaan omastaan.
Se oli todella läpinäkyvää kaiken maailman lapsikerhoissakin eli et todellakaan ole ainoa.

 

[Mykän äiti]

Äläkää nyt hyvänen aika olko puhumattomuudesta huolissanne ennen aikojaan. Meidän poika on pian 3v eikä tule kuin pari hassua sanaa, eikä ole esikoinen ja on päiväkodissa että kontakteja on.

 

[vieras]

Jotain voi vanhempi toki lapsensa kehityksen eteen tehdä, mutta se on hyvin vähäinen osuus vielä pikkuisten kohdalla. Kyllä minäkin välillä harmittelen, että meidän lapsi ei osaa vielä puhua, kun jotkut ikäisensä jo lyhyitä lauseita sanovat. Mutta eipä se ole minusta kiinni, milloin lapsi sanaisen arkkunsa aukaisee.

 

[NPOK]

Olisi tosi mielenkiintoista tietää mikä pohjimmiltaan saa aikuisen ihmisen kadehtimaan jonkun toisen vauvan kehitystä tai vauhkoamaan omastaan.
Se oli todella läpinäkyvää kaiken maailman lapsikerhoissakin eli et todellakaan ole ainoa.

meillä kävi sellainen vieras muutaman kerran, joka koko ajan vertaili lapsia. emme kutsuneet häntä enää ja mies inhosi vertailua yli kaiken. ei sitä oikein voi käsittää kun itse ei tosissaan vertaile. ehkä kyse on siitä, että odotetaan oman lapsen olevan jotain enemmän kuin muut tai itse on tai siitä, ettei jotenkin hyväksytä lapsensa keskeneräisyyttä. ihminen, jota ei ole lapsena hyväksytty omana itsenään joutuu tekemään paljon töitä hyvän itsetunnon saavuttamiseksi.

 

[tiedän tunteen]

meillä esikoisen kanssa oli vähän sama juttu,puhe oli pitkään vauvamaista ja kaikki kaverit osasivat jo paaaaljon paremmin...ihan normaali,älykäs poika lapsesta kasvoi,luokkansa priimus kuopus taas yllätti kaikki supernopealla kehityksellä ja kaikki vertasivat lapsiaan häneen.ja minä sain vuorostani toppuutella muita,että kaikki kuitenkin oppii aikanaan,omaan tahtiinsa

 

[vieras]

Olisi tosi mielenkiintoista tietää mikä pohjimmiltaan saa aikuisen ihmisen kadehtimaan jonkun toisen vauvan kehitystä tai vauhkoamaan omastaan.
Se oli todella läpinäkyvää kaiken maailman lapsikerhoissakin eli et todellakaan ole ainoa.

Ainahan se on noin ollut. Ihmiset pitävät lapsiaan omia luomuksinaan. Jos lapsi osaa, se tarkoittaa, että vanhempi on tehnyt jotakin oikein, on älykäs, osaa opettaa lapselleen taitoja. Lapset jatkavat vanhempiensa geenejä ja tästä syystä osa ihmisitä pitää lapsia oman minuutensa jatkeena. Nykyinen suoritusyhteiskunta vielä pahentaa tätä: lasten hoidosta on tehty kilpailu, joka alkaa jo raskausaikana.

 

[Mrs Shillelagh]

Ei kannata lopettaa kanssakäymistä, lapsesihan rupeaa kohta matkimaan.

 

[Dynamiitti]

Tiedän tunteen. Vertailu on tosi turhaa ja kuluttavaa loppujen lopuksi mutta väkisinkin sitä kohtaa tilanteita joissa tulee verrattua. Esikoisen kanssa sitä etenkin on vielä tosi epävarma ja onhan se totta että ensimmäisellä lapsella ei ole niitä muita lapsen malleja perheessä. Meilläkin kuopus oppi joitakin asioita nopsempaa tahtia, mutta nuokin ovat persoonakysymyksiä mitä kukin lapsi missäkin tahdissa oppii. Meillä esim. nuorempi on kimpoillut ketterästi jo ennen vuoden ikää mutta taasen puhua alkanut kunnolla pitemmillä lauseilla vasta hieman ennen 3v ikää. Ei kaikkeen vaikuta edes se esimerkki!

 

[Gekkolisko]

No lapset on vaan niin yksilöllisiä. Älä suotta murehdi tai vertaile, ole vaan ihan tyytyväinen omaasi!

Meillä neljä lasta, ja kehityksessä ollut melkoisia eroja. Eka lapsi (poika) lähti kävelemään 1v4kk iässä. Ja puhumaan oppi hitaaseen tahtiin lähempänä paria ikävuotta. Toinen (tyttö ) taas lähti käveleen ollessaan vajaa 10kk, ja 1 vuotiaana oli jo monta sanaa ja pian siitä rupes paapattaan kuin papupata, vajaa 2 vuotiaana puhui jo todella hyvin ja paljon. Kolmas (poika) lähti käveleen tasan 1v, ja nyt melkeen kaks vuotiaana sanoja on noin 10. Ja nelonen (tyttö ) täyttää kuukauden päästä 1v, oppi just konttaan, eikä ees koita nousta vielä pystyyn.

Ja meillä ainakin kaikki ovat kehittyneet ihan normaalin rajoissa silti (neuvolaseurannan perusteella siis), ja jokainen on ehtinyt kaiken oppimaan. Ja kaveripiiriin kyllä kuuluu kans sekä hitaita että nopeita lapsia ikään katsomatta.

 

[Silmukka-]

Olisi tosi mielenkiintoista tietää mikä pohjimmiltaan saa aikuisen ihmisen kadehtimaan jonkun toisen vauvan kehitystä tai vauhkoamaan omastaan.
Se oli todella läpinäkyvää kaiken maailman lapsikerhoissakin eli et todellakaan ole ainoa.

meillä kävi sellainen vieras muutaman kerran, joka koko ajan vertaili lapsia. emme kutsuneet häntä enää ja mies inhosi vertailua yli kaiken. ei sitä oikein voi käsittää kun itse ei tosissaan vertaile..

Mäkin aluksi olin hämmentynyt ja ärtynyt mutta sitten osasin suhtautua huumorilla ja uskalsin jopa näyttää huvittuneisuuteni.
Ja on kyllä mammoja ja isukkeja jotka osaavat hellästi ja hauskasti puhua hitaammin kehittyvästä vauvelistaan eivätkä häpeile tai yritä lähteä kilpailuun mukaan.
Kun ei sillä oikeasti vaan ole väliä oppiiko Jari-Matti kävelemään nopeammin kuin naapuri, ihan yhdentekevää.

 

[NPOK]

Olisi tosi mielenkiintoista tietää mikä pohjimmiltaan saa aikuisen ihmisen kadehtimaan jonkun toisen vauvan kehitystä tai vauhkoamaan omastaan.
Se oli todella läpinäkyvää kaiken maailman lapsikerhoissakin eli et todellakaan ole ainoa.

meillä kävi sellainen vieras muutaman kerran, joka koko ajan vertaili lapsia. emme kutsuneet häntä enää ja mies inhosi vertailua yli kaiken. ei sitä oikein voi käsittää kun itse ei tosissaan vertaile..

Mäkin aluksi olin hämmentynyt ja ärtynyt mutta sitten osasin suhtautua huumorilla ja uskalsin jopa näyttää huvittuneisuuteni.
Ja on kyllä mammoja ja isukkeja jotka osaavat hellästi ja hauskasti puhua hitaammin kehittyvästä vauvelistaan eivätkä häpeile tai yritä lähteä kilpailuun mukaan.
Kun ei sillä oikeasti vaan ole väliä oppiiko Jari-Matti kävelemään nopeammin kuin naapuri, ihan yhdentekevää.

minä olisin voinut sietää hänen vertailuaan mutta miestä nyppi niin, ettemme ole heidän kanssaan enää tekemisissä. enkä edes muista kumman lapsi oli edellä missään. heh, huvittavinta oli se, kun hän leuhotti, että heidän lapseltaan on jo tukka leikattu (meillä tais olla melko kalju), aivanko siihen tosiaan voisi itse vaikuttaa saati asialla olisi mitään merkitystä. huvittavaa tosiaan.

 

[Cro-Magnon]

Olisi tosi mielenkiintoista tietää mikä pohjimmiltaan saa aikuisen ihmisen kadehtimaan jonkun toisen vauvan kehitystä tai vauhkoamaan omastaan.
Se oli todella läpinäkyvää kaiken maailman lapsikerhoissakin eli et todellakaan ole ainoa.

Eiköhän tämä ole perua ajoilta jolloin ei ollut neuvoloita, lääkäreitä yms, vaan ainoastaan vertailemalla pystyttiin seuraamaan onko jälkeläisen kehitys normaalia.

 

[vieras]

Tuttu tunne. Meilläkin esikoinen kehittyi hitaasti. Aikamoista surutyötä tässä on tullut tehtyä. Mutta vaikeudet pitää osata kääntää tavoitteiksi. Oman lapseni kanssa leikin paljon, ja olen yrittänyt tukea häntä, esim. numeoita luettelen leikeissä, jne. Kouluikään mennessä varmaan kehityserot ovat tasoittuneet.

 

[karpaloinen]

Mulla taas on kokemusta siitä kuinka muut äidit ja ympäristö aiheuttavat paineita äidille oman lapsen kehityksestä. Eli esim. mulla on kokemuksia kavereista jotka kehuvat kuinka heidän lapsensa ovat kehityneet paremmin kun minun lapseni. Minulle on taas aina ollut tärkeintä että oma lapsi osaa ottaa muut lapset huomioon. Ihan sama milloin on oppinut muut taidot. En ymmärrä äitejä jotka selittävät ettei pientä lasta voi komentaa jos hakkaa muita hiekkalapiolla tai sotkee muiden leikit. Kyllä jo puolitoistavuotiaalle voi sanoa ei. Sori tuli vähän asian vierestä.

 

[NPOK]

Kouluikään mennessä varmaan kehityserot ovat tasoittuneet.

tämä on muuten niin totta! voimia.

 

[Silmukka-]

Olisi tosi mielenkiintoista tietää mikä pohjimmiltaan saa aikuisen ihmisen kadehtimaan jonkun toisen vauvan kehitystä tai vauhkoamaan omastaan.
Se oli todella läpinäkyvää kaiken maailman lapsikerhoissakin eli et todellakaan ole ainoa.

Eiköhän tämä ole perua ajoilta jolloin ei ollut neuvoloita, lääkäreitä yms, vaan ainoastaan vertailemalla pystyttiin seuraamaan onko jälkeläisen kehitys normaalia.

En oikein usko tähän...

Tuolla ylhäällä joku kirjoittikin että lapsen nopeasta kehityksestä haetaan onnistumisen tunnetta vanhempana,ja niinhän se varmaan onkin.
Mutta tuntuu niin älyttömältä että aikuinen ihminen rupeaa ihan oikeasti vertailemaan kilpailuhenkisesti vauvan tukan tuuheutta kun kuitenkin järki kykenee sumentamaan sen tunteen että tukan kasvu jotenkin liittyisi vanhemman erinomaisuuteen.

 

[niin]

Jotkut vaan elää pelkästään sen oman lapsen kautta, tai siltä joskus tuntuu.. Ystäväni kanssa saatiin lapset parin viikon välein kun omani syntyi kuukauden etuajassa ja vertailu alkoi ihan välittömästi. Soittikin aina vaan kysyäkseen mitä "meillä" jo osataan ja miten heidän poika sitä ja tätä. Ei siinäkään mitään, mutta kun sitten itse loukkaantui ja otti nokkiinsa kun "meillä" osattiin aina ennemmin ja enemmän vaikka miten koitin kiertää kysymyksiä ja silotella vastauksia. Plääh.

Nyt kun sain toisen vauvan pari kk sitten, ei onnitellut ei mitään. Parin viikon päästä tuli kortti ja ajattelin että olisi vihdoin onnittelut mutta ei: kortti oli teetetty lapsensa kuvasta ja siinä oli hassunhauskan runon muodossa kerrottu mitä kaikkea tämä lapsi nyt jo osaa! Siis varmaan ihana kortti mummoille ja kummeille, mutta en todella tajua miksi kavereille tollasia lähettelee.

 

[vieras]

Jos nopea kehitys on itselle kovin tärkeää, lähtisin miettimään miksi niin? Onko äiti huolissaan vai kokeeko alemmuudentunnetta? Jos kyse jälkmmäisestä, on hyvä aika opetella, että omaa itsetuntoa ei kannata lähteä lasten kautta pönkittämään. Se ei ole oikein lapsia kohtaan. Antaa heidän kasvaa omassa tahdissaan. Vanhempien tulisi tukea lapsen omaa kehitystä, ei pyrkiä väkisin jouduttamaan kehitystä tai tekemään asioista suorittamista.

Kun lapset vähän kasvavat, joskus toivoisi, että kehitys ei olisi niin vauhdikasta