tuli ero monen vuoden jälkeen ja nyt on aivan törkeen paha olo!

["joku"]

no noinhan mä yritän jankuttaa itelleni ettei se enää mulle kuulu mut jos se sanoo et haluaa olla nyt yksin mut sit onki jo joku toinen ni ihmettelen vaan.ja kun todellakin olen antanu sille nyt viime metreillä ainaki 5 kertaa mahdollisuuden kertoa et onko pettäny ja onko sillä joku toinen ja aina on kieltäny.Jos sillä joku ni miksei sit vois kertoa kun ei se sitä tuskaa juuri sit enää pahenna,enemminki vois helpottaa.

Mutta totuus on, että sillä ei ole eronne kannalta nyt enää mitään väliä. Koita ajatella sitä. Mies halusi erota ja haluaa pysyä erossa oli sillä toinen nainen tai ei, oli se pettännyt sua tai ei. Koita nyt ennemmin keskittyä tulevaisuuteen ilman ex-miestäsi, koita miettiä jotain hyviä asioita omassa tulevaisuudessasi, keksi jotain mukavaa tekemistä, vaikka uusi harrastus ja keskity siihen. Tapaa kavereitasi, koita tavata paljon ihmisiä, niitäkin joita et usein tapaa. En osaa edes kuvitella kuinka pahalta sinusta nyt tuntuu, mutta toivotan sinulle kaikkea hyvää tulevaisuuteesi. Kyllä onni sinunkin elämässäsi vielä voittaa.

 

[jäinkö nyt vanhaksipiiaksi?!]

mutta me tullaan silti näkemään vaikka ei olekaan lapsia,sellanen vaan on tilanne.en ehkä heti kykene tapaamaan häntä yhteisissä jutuissa mut ehkä joskus.
Eikä missään nyt oo sanottu et sillä olis uus mut mahdollisuus on.

 

["Ken guru"]

Omat mielipiteeni ovat, ensiksikin että miehillä on usein erotessaan uusi puoliso katsottuna, mutta tuo on enemmänkin seuraus kuin syy. Eli mies vitkuttaa suhteessa viimeiseen asti ja sitten vielä, mutta eroaa vasta kun on uusi nainen katsottuna, ehkä vasta sen rohkaisemana. Ei siis aina, mutta usein, uskon (ja mitä olen nähnyt).

Toinen mielipiteeni on, että totuus on aina parempi vaihtoehto kuin valhe tai tietämättömyys. Totuuden kanssa eron pystyy käsittelemään sellaisena kuin se on, eikä jää haamuja kummittelemaan, ja ajatuksia sekoittamaan. En "syytä" ap:ta siitä, että kokee että on ansainnut kuulla totuuden, ja luultavasti tunne on oikea, että vielä on jotain kertomatta?

Jotta pystyy uuteen suhteeseen "terveen paperein", pitää saada vanha suhde käsiteltyä, ja hyväksyttyä tapahtunut.

Ja ap, vaikka nyt tuntuu todella pahalta, niin älä katkeroidu!!! Se on pahinta mitä voit tehdä itsellesi. Vaikka sinua olisi nyt petetty (ehkä ei edes ole), niin tuo pettäjä on vain yksi mies, tulevat ansaitsevat saada aloittaa puhtaalta pöydältä, ilman että tuot toisen tekemän vääryyden heidän kannettavakseen. Kyllä maalilmassa pettureita on, mutta niin on myös niitä rehellisiä ja uskollisiakin. Paljon.

 

["Ken guru"]

Ja onko nyt pikkasen liitoiteltua, että jos miehellä on ollut jo eron alla sutinaa toisen kanssa, niin se on TRAUMA. Hei haloo, et sä voi olla tosissas.

Mä en koe kyllä niin pienintäkään traumaa, jos joudun petetyksi. Ei se varmasti kivaa ole, mutta ei se siltikään kyllä mikään trauma ole. Itkisin sitä aikani ja sitten päätäisin nousta suosta ylös.

Lapsen kuolema on taruma, ei suhteessa petetyksi tuleminen.

Kyllä ero on toisille trauma. Vaikka sulle ei, niin et voi vähätellä muiden tunteita. Jotkut jopa tekevät itsemurhia eron vuoksi. Mun mielestä sun asenne ap:tä kohtaan on vähän ilkeä.

 

[Vastaaja]

No noin vahvasti ei kyllä todellaankaan pidä yleistää. Kyllä miehet eroaa naisistaan ihan samoilla tavoilla ja samoista lähtökohdista kuin naiset miehistäänkin.

Ja se ei tarkoita että aina olisi joku toinen kuvassa mukana.

Harvemmin on eri asia kuin aina Ja onhan tätä asiaa ihan tutkittukin, joten aika pienessä vähemmistössä on miehet jotka ilman uutta naista eron ottavat.

 

[Merengue]

Olisiko niin, että todellisuudessa haluaisit pikemminkin tietää, miksi suhde loppui. Hän ei ole varmaan sulle pystynyt selittämään. Ja tuntuuhan se aika kohuuttömalta, kun kerran olet niin paljon panostanut yhteiseen tulevaisuuteen.
Hirveä tilannehan tuo on, kin nuorempana samantyyppisen. Ei muuten ollut toista, vaan palasi luokseni. Oli oikeasti oma kehityksensä, tulevaisuus yms. hakusessa.
Myöhemmin kyllä erottiin, en päässyt tuosta ehkä koskaan yli.
Nuori olet vielä ja ehdit vaikka mitä. Tsemppiä!

 

["karpalo"]

jäinkö nyt vanhaksipiiaksi?!
.. et , et ole vanhapiika jos olet ollut parisuhteessa, olet eronnut

 

[Data]

Pitkästä suhteesta eroaminen vertautuu puolison kuolemaan ihan tutkimusten mukaan. Tunteesi ovat täysin oikeutettuja etkä ole mitenkään erikoinen siinä jos romahdat. Selviät lopulta kuitenkin, se vie useammasta kuukaudesta muutamaan vuoteen, mutta selviät.

 

[Mieki]

Tsemiä ap. Ero on aina jonkin asteisesti rankka paikka. Sure aikasi, sitä ei mielestäni voi eikä pidäkkään estä. On vain luonnollista surra jos on menettänyt jotakin joka on ollut itselleen tärkeää. Olen itse eronnut vuosi sitten 6 v.n suhteesta josta jäi pieni lapsikin. Vuosi on ollut varsin haastava, vaikka minä olin se joka eropäätöksen viimein tein. Olen kuullut että erosta toipumiseen menee n. 2 vuotta ja voin uskoa sen, se pitää kuitenkin niin paljon asioita sisällä. Mulla autto se että aloitin viime syksynä opiskelun joten sain uusia tuttavuuksia ja paljon uutta ajatletavaa ja hienoja kokemuksia. Suosittelisin sullekin jotakin ihan uutta ns. tilalle nyt. Jos mahdollista, harkitse muuttoa jonnekin mistä löytyisi alasi töiti tai jos kiinnostaa opiskelu. Tai vapaaehtoistyö, intohimoinen harrastus... Selviät varmasti mutta kyse on prosessista. Se löydätkö uuden rakkauden joskus, on tietenkin mahdollista, vaan sitäpä ei tiedä kenenkään kohdalla miten käy.

 

[tytsi-89]

:hug:

 

["vieras"]

No, tässä linkki tämän päivän iltikseen;
http://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksi/2011071214045268_lz.shtml

 

[chef]

[QUOTE="Ken guru";24172464]Kyllä ero on toisille trauma. Vaikka sulle ei, niin et voi vähätellä muiden tunteita. Jotkut jopa tekevät itsemurhia eron vuoksi. Mun mielestä sun asenne ap:tä kohtaan on vähän ilkeä.[/QUOTE]

Pitää myöntää että totta puhut sikäli, etten mä tosiaan voi vähätellä kenenkään tunnetta, oli yseessä sitten ero, tai jokin muu asia. Mutta mun tarkoitukseni ei ollut sitä sinänsä vähätellä, vaan kyseenalaistaa. Tarkoitus oli saada ap miettimään miten vahvoja sanoja hän käyttää. Jos ap ihan tosissaan on sitä mielltä, että hän on kohdannut todellisen trauman, niin kai hän sitten on.
Mä kaikessa pienuudessani en osaa ajatella, että ero voisi oikeasti olla niin järisyttävä asia, että sen kokee traumaksi. Toisaalta en kuulu niihin ihmisiin, jolle puoliso on tässä elämässä ihan kaikki...osalle se ilmeisesti on.

Ne ihmiset, jotka tekevät itsemurhan eron vuoksi, ovat sairaita. Se kai nyt on selvää. Ei kukaan terve ihminen tapa itseään siksi, että parisuhde päättyy eron vuoksi. Mutta toki tällainen sairas ihminen kokee varmasti eron traumana, jos itsemurhaan päätyy. Mutta mielestäni tuossakohtaa tosiaan puhutaan sairaudesta ja se on asia erikseen.

Tarkoitukseni ei ollut olla ilkeä. Mun asenne ap:tä kohtaan on ihan äärimmäisen ihmettelevä ja tekee mieli potkia ap sieltä itsesääliryveiköstä ylös jatkamaan omaa elämäänä, sillä jos asiaa oikein kunnolla pohtii, niin mitä vaihtoehtoja hänellä on? Typerä sanonta "jokainen on oman onnensa seppä" pitää ihan älyttömän hyvin tässä(kin) kohtaa paikkaansa. Ap voi jäädä itkemään kurjaa elämäänsä, tai sitten hän voi päättää, että paskat, tästä vielä noustaan.

 

["Ken guru"]

Pitää myöntää että totta puhut sikäli, etten mä tosiaan voi vähätellä kenenkään tunnetta, oli yseessä sitten ero, tai jokin muu asia. Mutta mun tarkoitukseni ei ollut sitä sinänsä vähätellä, vaan kyseenalaistaa. Tarkoitus oli saada ap miettimään miten vahvoja sanoja hän käyttää. Jos ap ihan tosissaan on sitä mielltä, että hän on kohdannut todellisen trauman, niin kai hän sitten on.
Mä kaikessa pienuudessani en osaa ajatella, että ero voisi oikeasti olla niin järisyttävä asia, että sen kokee traumaksi. Toisaalta en kuulu niihin ihmisiin, jolle puoliso on tässä elämässä ihan kaikki...osalle se ilmeisesti on.

Ne ihmiset, jotka tekevät itsemurhan eron vuoksi, ovat sairaita. Se kai nyt on selvää. Ei kukaan terve ihminen tapa itseään siksi, että parisuhde päättyy eron vuoksi. Mutta toki tällainen sairas ihminen kokee varmasti eron traumana, jos itsemurhaan päätyy. Mutta mielestäni tuossakohtaa tosiaan puhutaan sairaudesta ja se on asia erikseen.

Tarkoitukseni ei ollut olla ilkeä. Mun asenne ap:tä kohtaan on ihan äärimmäisen ihmettelevä ja tekee mieli potkia ap sieltä itsesääliryveiköstä ylös jatkamaan omaa elämäänä, sillä jos asiaa oikein kunnolla pohtii, niin mitä vaihtoehtoja hänellä on? Typerä sanonta "jokainen on oman onnensa seppä" pitää ihan älyttömän hyvin tässä(kin) kohtaa paikkaansa. Ap voi jäädä itkemään kurjaa elämäänsä, tai sitten hän voi päättää, että paskat, tästä vielä noustaan.

Uskoinkin tuon olevan tarkoituksesi, ja meinasin muuten kirjoittaakin, tuosta sairaudesta ja itsemurhasta, mutta ajattelin että se on kuitenkin toisijainen asia tässä keskustelussa.

Olen samaa mieltä että jokainen on oman onnensa seppä. Tiettyä ylöspotkimista varmasti jossain kohtaa tarvitaankin, mutta oman näkemykseni mukaan se kohta ei ole vielä tässä, ennemminkin sitten jos pää ei sieltä suosta meinaa millään nousta, eikä sitä tarvitse sittenkään ihan kauhean kovalla kädellä tehdä.

Pehmeillä keinoilla saa usein enemmän hyvää aikaiseksi, me ihmiset kun ollaan kaikki loppupelissä aika herkkiä "sisällöltämme". Kovuus tuntuu tosi ankaralta, ja tuossa kohtaa kun ap on, ei hän ole vielä kunnolla ehtinyt sisäistämään kaikkea. Ajattelen että asioita pitää saada rauhassa miettiä joka kantilta ja on oikeus käydä läpi kaikki tunteet, ja ilmaistakin ne, koska muu olisi teeskentelyä.

Mutta toki kirjoitat miten itse näet asiat, hyvää varmasti tarkoitit sinäkin, itselleni kirjoituksesi vaan kuulosti aika armottomalta ap:ta kohtaan, mutta onhan se hyvä kuulla erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä asiasta, ja ehkä kirjoituksesi auttoi ap:tä. Uskon myös että on suhteita ja suhteita, (daa ), itselleni ainakin eroilla on valtaavasti eroa keskenään, Irinan sanoja lainatakseni:

Toisista pääsee irti
joihinkin jää roikkumaan
ja sitten on vielä ne tyypit
joista tulee sulle naru kaulaan....

 

["tii-"]

[QUOTE="Ken guru";24172419]Omat mielipiteeni ovat, ensiksikin että miehillä on usein erotessaan uusi puoliso katsottuna, mutta tuo on enemmänkin seuraus kuin syy. Eli mies vitkuttaa suhteessa viimeiseen asti ja sitten vielä, mutta eroaa vasta kun on uusi nainen katsottuna, ehkä vasta sen rohkaisemana. Ei siis aina, mutta usein, uskon (ja mitä olen nähnyt).[/QUOTE]
Olen osittain smaa mieltä, mutta lisäisin mahdollisuuden, että uutta puolisoa ei ole katsottuna vaan jonkun naisen osoittama kiinnostus rohkaisemaa ottamaan lopullisen eron. Tässä tapauksessa joku nainen lähestynyt bileissä. "Hei, joku kiinnostui musta, jos eroaisin, en jäisikään yksin vaan saisi toisen" -ajatuksella. Itse vitkuttelin eräässä suhteessa, koska en osannut jäädä yksin ja erään miehen kiinnostus sitten sai lopulta eroamaan. En kuitenkaan päätynyt sen miehen kanssa yksiin, vaan jäin sinkuksi ja myöhemmin löysin uuden.

Jos kirjoittamasi perusteella arvailisin tilanteen, niin veikkaisin tilanteen olevan yllä kuvailemani. Jos hän on viidesti kieltänyt pettäneensä, luota häneen. Jos kyselet liian monta kertaa, hän valehtelee pettäneensä vain jotta saisi sinut lopettamaan jankutuksen. Olisitko sitten tyytyväinen? Sitten alkaisit vatvoa mitä "toisessa naisessa" on parempaa vai? Ei tarvitsisi olla katkera miehelle vaan voisi olla katkera toiselle naiselle?

Erosta selviää ajan kanssa. Pidä huolta itsestäsi ja etsi työpaikka, itse muuttaisin töiden perässä, aloittaisin uuden harrastuksen ja sitä kautta kohtaisin uusia ihmisiä.

 

[Karju]

Noi ap:n ajatukset ovat ihan normaaleja. Kyllä sitä eron jälkeen vieklä miettii, että jos sittenkin palattas yhteen. Ei sitä noin vain voi tunteitaan katkaista toiseen. Mitä pitempi suhde on ollut, niin sen pitempään eroprosessikin vie aikaa. Minäkin vielä vaikka erosta oltiin jo sovittu, menin exän kanssa sänkyyn. Siitä ne tunteet pikkuhiljaa viilenivät. Ei tosiaan kannata ottaa uutta kumppania, ennenkuin on eroprosessi päättynyt.

Minä olen kanssa sitä mieltä, ettei miehet tarvitse uutta naista erotakseen. Minä en ainakaan olisi pystynyt alkaa seurustelemaan, ennenkuin olin eron saanut käsiteltyä.

 

[gillianw]

No jos nyt leikiktään että miehellä on uusi, niin mies saattaa ajatella, että sulle on parempi jos hän sanoo haluavansa olla yksin ja ettei toista naista ole.
Kuka haluaa oikeasti kuulla, että heivasin sut veke, koska löysin uuden ja paremman? Miksi turhaan loukata sun tunteitasi? Mies kertoo sitten, kun erostanne on enempi aikaa ja se suhde on vakiintuneempi.

Eikä se asia edes sulle kuulu. Itse kokisin hyvin ahdostavaksi, jos mieheni eron jälkeen jopa viidesti tarjoaisi jonkinlaista tunnustustilaisuutta. Kuka helkutti on niin tyhmä, että menee mitään tuollaista tunnustamaan? Sotahan siitä syttyis!

Väitätkö ihan tosissasi, että ennemmin kuulet ex-mieheltäsi sen, että se on pettänyt sua 3 eri naisen kanssa, koska seksielämänne ei ollut tyydyttävää ja rakastunut sittemmin yhteen heistä, koska se nainen on niin jumalaisen upea.

Vai oisko sittenkin vaan parempi, että mies kertoo, ettei suhdetta ole ollut, eikä ole nytkään.

Ja jos mies on jo VIISI kertaa sanonut, ettei ole suhteita ollut, niin MIKSI HITOSSA ET USKO? Miksei moinen mene jakeluun? Ja vielä muistuttaisin, ettei se asia enää sulle edes kuulu, joten eikö olisi ihan reilua sitä miestäkin kohtaan jättää hänet tuon painostuksen tiimoilta rauhaan.

Pahimmassa tapauksessa romutat välinne ihan kokonaan. Ja eikö kuitenkin olisi mukava edes hei-tuttuina pysyä?

Minä ainakin olen tosi vahvasti eri mieltä. Minusta jätetyllä osapuolella pitäisi olla oikeus tietää. Sanotaanhan sitä että tieto lisää tuskaa, mutta uskon että monille se tuo myös helpotuksen ja lopullisen pisteen suhteelle. Eikö muka hylätyllä saisi olla mahdollisuutta huutaa, kirkua, tapella ja ilmaista tuskansa? Reilu mies (tai nainen) antaisi entiselle puolisolleen tilaisuuden tuntea kipeät tunteet ja ottaisi ne vastaan. Aika pieni hinta siitä että loukkaa niin syvästi ihmistä joka rakastaa.

Minulle olisi varmasti parempi tietää totuus, kuinka loukkaava se sitten onkaan, ja turtua siihen kunnes ei enää satu ja voi jatkaa yksin eteenpäin, kuin jäädä epätietoisuuteen loppuelämäkseen. Oliko minussa jotain vikaa? Teinkö jotain väärin? Olisinko voinut tehdä jotain toisin? Merkitsikö suhde ikinä toiselle samaa kuin itselle? Jne... Onhan se helppoa sanoa että anna olla ja unohda. Helppoa nimenomaan sille toiselle osapuolelle. Eikä kukaan voi pakottaa jättäjää selittämään. Sanon vaan että se olisi reilua.

 

["joku"]

No noin vahvasti ei kyllä todellaankaan pidä yleistää. Kyllä miehet eroaa naisistaan ihan samoilla tavoilla ja samoista lähtökohdista kuin naiset miehistäänkin.

Ja se ei tarkoita että aina olisi joku toinen kuvassa mukana.

Totta. Oman kokemuksen mukaan juuri naiset herkemmin vaihtavat miestä lennossa.

 

[Anatolia]

[QUOTE="joku";24174883]Totta. Oman kokemuksen mukaan juuri naiset herkemmin vaihtavat miestä lennossa.[/QUOTE]

Mulla on samanlaisia kokemuksia. Sekä omakohtaisia että ystävä- ja tuttavapiiristä katsottuja.

Ei sillä, että siinä olisi mitään pahaa. Laastarisuhde on ihan kiva asia, se auttaa hoitamaan eron loppuun asti ja siirtymään eteenpäin.

 

["apsi"]

[QUOTE="tii-";24173949]Olen osittain smaa mieltä, mutta lisäisin mahdollisuuden, että uutta puolisoa ei ole katsottuna vaan jonkun naisen osoittama kiinnostus rohkaisemaa ottamaan lopullisen eron. Tässä tapauksessa joku nainen lähestynyt bileissä. "Hei, joku kiinnostui musta, jos eroaisin, en jäisikään yksin vaan saisi toisen" -ajatuksella. [/QUOTE]

Mä jotenkin uskon/luulen myös tähän....