Ukkomiehen lohduttaja

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Saara
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Et taida oikein tuntea miehiä? Ei mies sillä tavalla nöyrä ole kuin luulet. Hän on kuitenkin nöyrtynyt huomaamaan faktat.
Totta, kauneus ei loppupeleissä merkitse paljon. Yhteinen elämä, muistot, lapset, rakkaus ja kaikki muu yhteinen kuitenkin.
Mies nöyrtyi itsekkyydestään ja heräsi huomaamaan tosiasiat. Jokainen voi erehtyä, erehdyksestä täytyy "maksaa". Se on syyn ja seurauksen laki.
Minä taas heräsin huomaamaan arvoni. Se oli ollutkin hakusessa. Jos nainen oikaisee selkärankansa, onko hän sitten heti itsekäs? Mikäs se hömppäliisa sitten on joka uskoo ukkomiehen höpinöihin? Epäitsekäskö?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ????:
Miten kauan mies on nöyrä kumppani"sekoilun"jälkeen?? Onko se aina mieheltä hölmöilyä jos käy vieraissa?? Tai heikkoutta Jos sivusuhde on jatkunut pidempään niin kyllä se on jo aivan harkittua
Ehkä todella pitäisi jättää mies ja hankkia se todellinen koiranpentu jos luulee että mies on kerran petettyään nöyrä...hetken ehkä, mutta kuinka kauan hän jaksaa olla se koiranpentu vaimon kainalossa?
Eikä se aina ole siitä oman vaimon kauneudesta tms kiinni, mies voi pitää toisesta naisesta vaikka tämän kauneus ei olisikaan oman vaimon veroista Sisäinen kauneus loistaa kauemmin kuin ulkoinen...moni kakku päältä kaunis, mutta mitä on sisällä???ehkä silkkaa paskaa!!

Olen täysin samaa mieltä. Petetyt vaimot pitävät itseään älykkäinä, kauniina ja seksikkäinä - ehkä sitä ovatkin. Käytännössä mies on kuitenkin tarvinnut jotain parempaa tilalle.
On siinäkin siten parisuhde kunnossa, kun mies kiinnijäätyään joutuu alistumaan naisen tahdonmukaiseksi, nöyrtymään kunnolla. Eiköhän kerro parisuhteen heikosta tilanteesta jo se ensimmäinen kerta, kun vieraisiin on lähdetty.
Kyllä vaan, koranpentu sopisi monille paremmin. Mutta koirakin vaatii johdonmukaisen koulutuksen..
 
En todella tunne sinun miestä, mutta niin monta muuta
Se kauneus ei loppupelissä merkitse mitään jos on kyse toimivasta parisuhteesta Ja varmaan tiedät että se yhteinen menneisyyskin voi olla sellainen että sen tahtoo unohtaa jos on tarve, joskus ne yhteiset lapsetkaan ei merkkaa mitään
Ehkä sinun olisi pitänyt oikaista se selkärankasi jo aiemmin niin kaikki olisi jäänyt tapahtumatta, jos se miehen pettämisen syy löytyykin lähempää kuin osaat kuvitella?
Ja mitä on ne ukkomiehen höpinät??? Sellaisia en ole ainakaan"oman"ukkoiehen suusta kuullut Me eletään tätä päivää, kumpikin tiedetään mistä on kyse...ilman joutavia höpinöitä, valheita
Kun kaksi aikuista ihmistä tietää mistä on kyse niin ei siinä tarvitse valheita kertoa
 
En tiedä miten tämä tähän liittyy mutta kerronpa kuitenkin. Tapasin muutama vuosi sitten miehen, aloitimme suhteen joka kesti kaksi vuotta. Molemmat olimme varattuja. Näimme muutaman kerran vuodessa koska asuimme eri paikkakunnilla mutta muuten olimme yhteydessä päivittäin. Koskaan tämä mies ei sanonut yhtään pahaa sanaa tyttöystävästään, menivät muuten kihloihinkin meidän suhteen aikana.
Kaksi vuotta suhteen päättymisestä tapasin taas tämän miehen ja samaan sänkyyn päädyttiin....... Mies oli tosin mennyt kuukautta aiemmin naimisiin......
Eli semmoista koiran elämää. MIhinkäs se koira karvoistaan pääsee.....
 
Jos ajattelee näitä julkisuuden henkiöitä, esim Hollywood-tähtiä, niin eipä siinä paljon puolison kaunes tai komeus hetkauta, jos toinen on pettääkseen. Halle Berry, Elisabeth Hurley, Jennifer Aniston ,siinå muutamia kauniita naisia, joita on petetty, ei nyt tule vastaavia nimiä miehistä mieleen, mutta samalla lailla heitäkin löytyy.
 
Miehellä on erikoinen tapa osoittaa rakkauta ja kunnioitusta vaimoaan ja lapsiaan kohtaan käymällä vieraissa.
Narsisti toimii siten: pitää olla vaimo ja lapset ja kulissit kunnossa. Lisäksi muutama kiimainen rakastajatar siinä sivussa."Kaikki kuuluu minulle."
Liitto on olevinaan kasassa lasten takia, eihän vaimo oikein ole mitään. Kuitenkaan siitä ei voi irroittautuakaan. Tuttuus on turvallista.
Rakastajattarelta saa jakamattoman huomion, ihailua ja kaikkea kivaa.
Vaimo hyväksyy pettämisen, sillä muutokset elämässä ovat pahinta, mitä voi olla. Ennemmin huono elämä kuin muuttuva elämä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mies:
Alkuperäinen kirjoittaja koirankasvattaja:
Ohhoh..nautitko nyt tilanteestasi..
Minä en alista koiraani, en halua sille kieroutunutta luonnetta!

Ei se noin mene. Koira on laumaeläin ja tarvitsee johtajan. Jos koira saa olla perheessä johtaja, niin siitä ei hyvää seuraa.

Toki kasvattajana tiedän sen..mut alistamista on monenlaista..
 
Säälittäviä nuo pettäjien ja `toisten naisten`puolustuspuheyritykset. Yrittävät selittää asiaa itselleen parhain päin; "En ole aivan täysi paska ja moraaliton, vaikken peiliin viitsi katsoakaan kun näen siellä arvottoman, huonon naisen"... Siksipä ovatkin vain "toisia naisia". Ei mahdollisuutta ensimmäiseksi.
 
No tämä on kyllä selityksistä paras (jossain toisessa ketjussa): "maailmalla tapahtuu paljon pahempiakin asioita..."

Heh, tuolla periaatteella voisi tehdä ihan mitä vaan, aina löytyy jostakin joku järkyttävä ihmiskohtalo tai katastrofi ja omat murheet petetyksi tulemisineen, ovat todellakin pieniä.
 
Niin, ja sitten on tärkeää lyödä ja halveksia niitä vaimoja joiden miehet ovatkin valintatilanteessa valinneet vaimonsa (uudestaan). Lohduttautuvat sitten ajatuksella "kerran pettäjä aina pettäjä". No jos se helpottaa oloa niin siitä vaan. Useimmat miehet kyllä oppivat kerrasta jos eivät silloin eroa.
 
Ei se pettäminen tietenkään ole oikein, mutta elämässä on tilanteita että siihen on pakko ajautua
Minun suhteeni ukkomieheen on kestänyt jo kohta kolme vuotta, siinä ajassa oppii jo tuntemaan toisen suht hyvin On keskusteltu asioista miksi tähän tilanteeseen on päädytty, enkä silloinkaan ole kuullut pahaa sanaa hänen vaimostaan...enkä todella halveksi hänen vaimoaan
Ja se että tuntisin olevani joku panopuu, yhteistä aikaa voi viettää muutenkin kuin sängyssä Meistä on tullut näiden vuosien aikana hyvät ystävät, ei silloin se paneminen ole se pääasia
 
Saara,
tiedät, että mies on pettänyt aiemminkin. Onko mies kertonut, miksi aiemmat lohduttajat katosivat kuvioista? Miten vaimo sai tietää asiasta, koska miehen on ollut luvattava, että parantaa tapansa? Miten sinä ajauduit tähän suhteeseen?
 
Vaimo, parisuhteessa puree kyllä liiankin hyvin perinteinen arkirealismi, mutta koirankouluttaminen on vaativa laji. Uskollistä, lempeää ja hyvätapaista, helposti koulutettavaa urosta ei aina löydy. Osa koiristakin on jo pennusta saakka luonnevikaisia. Ristiriitaisella ja vihaisella käytöksellään kasvattaja saa vain haukut ja liestaan karkailevan piskin.

Koirallakin on yleensä kaksi mahdollisuutta totella. Toinen on vapaaehtoinen mieliksi olo häntää heiluttaen ja toinen pelko muristen ja hampaita narskuttaen. Miten lie laita koulutettujen ukkomiesten?
 
Ne koulutetut ukkomiehet käyvät ahkerasti töissä, huolehtivat hyvin lapsistaan, hemmottelevat vaimojaan, maksavat laskut ajallaan ja harrastavat kuntoilua. Nyt sujuu seksikin hyvin koska siihen panostetaan.
Ihan tavallista arkielämää. Koulutus on lähinnä sitä että on pantu rajat kun kotona ei äiti niitä ole laittanut (ja isä). Sanotaan selvästi mitä saa tehdä ja mitä ei. Mitä siedän ja mitä en. Mistä tulee lähtö jos vielä kerran kiinni jää. Rajat ovat aluksi hyvin tiukat, myöhemmin vähän löysätään hihnaa.
Miehelle riittää tieto siitä menettäisija miten vähän saisi tilalle koulutukseksi.
Monilla miehillä jää nuoruus elämättä ja silloin halutaan vähän kokeilla. Kokeillessa huomataan että ei se niin kummoista muiden kanssa ole.
 
Karkailevalle koiralle ei saa antaa kuritusta kotona, koska kotiin pitäisi olla hyvä tulla.

Voihan sitä antaa käskyjä, että petoksesta tulee ero, jne. Mutta ei se ole mikään rakkaussuhde. Se on alistamista. Jos minua uhattaisiin asioilla, niin en tuntisi oloani rakastetuksi. Kyllä uskollisuuden pitää olla muulla pohjalla. Ja jos "vaimo" sanoisi ystävilleen, että hän pitää ukkonsa kurissa ja hyvin nätisti on ollut, niin minä lähtisin heti tai alkaisin tekemään juuri päin vastoin kuin minulle käskytetään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mies:
Karkailevalle koiralle ei saa antaa kuritusta kotona, koska kotiin pitäisi olla hyvä tulla.

Voihan sitä antaa käskyjä, että petoksesta tulee ero, jne. Mutta ei se ole mikään rakkaussuhde. Se on alistamista. Jos minua uhattaisiin asioilla, niin en tuntisi oloani rakastetuksi. Kyllä uskollisuuden pitää olla muulla pohjalla. Ja jos "vaimo" sanoisi ystävilleen, että hän pitää ukkonsa kurissa ja hyvin nätisti on ollut, niin minä lähtisin heti tai alkaisin tekemään juuri päin vastoin kuin minulle käskytetään.

Jos lähdetään siitä, että ihminen on susi ihmiselle ja siitä taas , että koira on sukua sudelle.
Tästä taas ajatukseen , että vaimo käsittelee miestä kuin koiraa....
Kun karannut koira tulee kotiin ja sitä lyödään, luulee koira tehneensä väärin kun palasi.
Oikea menettely olisi ottaa karkuri avosylin vastaan, laittaa hyvää ruokaa ja aterian jälkeen viekotella ukko sänkykamariin...

 
Viisaita näkökulmia nuo kaikki. Palkitsemistakin voi käyttää, tottakai, ainahan hyvä käytös palkitaan. Tässä tapauksessa palkintona oli mm. vaitiolo ts. miehen kasvojen säästäminen koska se oli hänelle niin tärkeää. En kerro lapsille, en vanhemmille, en maailmalle. Mies säilytti sen mikä oli hänelle tärkeää. Tietysti häntä pidetään hyvänä ja hän saa hyvää ruokaa ja kuten sanoin, seksikin sujuu.
Mies ei vaikuta yhtään alistetulta.Menestyy ja voi hyvin. Vaikuttaa ihan läheisriippuvalta (minusta). Minä olen tyytyväinen elämääni ja se on tärkeintä. Elämä on hyvin lyhyt, mitäpä sitä pilaamaan. Lapsetkin voivat loistavasti.
Onko tämä nyt sitten kakkosnaisten painajainen?
 
Joopa joo, ja jos jatketaan edelleen tässtä koira-perspektiivistä, niin koirat harvemmin nylkyttävät emäntäänsä, mutta vieraita heti, jos siihen tulee mahdollisuus. Koira on kotona alistettu ja opetettu kuuliaiseksi, niin se käyttää tilaisuutta alistaakseen ja ollakseen edes jossain pomo. Tämä on koirille aika luonteenomainen piirre.

Jos mieheni alkaisi käyttäytyä kuin koira tai minulle tulisi mieleni verrata häntä koiraan, olisi suhteessa jotain vialla. Kyllä miehen täytyy pystyä ajattelemaan itsenäisesti ja myös tuntea itsensä tasa-arvoiseksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vaimo:
Viisaita näkökulmia nuo kaikki. Palkitsemistakin voi käyttää, tottakai, ainahan hyvä käytös palkitaan. Tässä tapauksessa palkintona oli mm. vaitiolo ts. miehen kasvojen säästäminen koska se oli hänelle niin tärkeää. En kerro lapsille, en vanhemmille, en maailmalle. Mies säilytti sen mikä oli hänelle tärkeää. Tietysti häntä pidetään hyvänä ja hän saa hyvää ruokaa ja kuten sanoin, seksikin sujuu.
Mies ei vaikuta yhtään alistetulta.Menestyy ja voi hyvin. Vaikuttaa ihan läheisriippuvalta (minusta). Minä olen tyytyväinen elämääni ja se on tärkeintä. Elämä on hyvin lyhyt, mitäpä sitä pilaamaan. Lapsetkin voivat loistavasti.
Onko tämä nyt sitten kakkosnaisten painajainen?

Olisi järkyttävää, mikäli mieheni olisi läheisriippuvainen minusta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Telle:
Saara,
tiedät, että mies on pettänyt aiemminkin. Onko mies kertonut, miksi aiemmat lohduttajat katosivat kuvioista? Miten vaimo sai tietää asiasta, koska miehen on ollut luvattava, että parantaa tapansa? Miten sinä ajauduit tähän suhteeseen?

On itse kertonut pettäneensä. Jäi kiinni. Sattumalta.
Suhteemme on hyvä kaverisuhde, ellei jopa erinomainen.
 
Näyttää siltä että täällä ei mikään ole hyvin. Jos mies on riippuvainen (se on ns. miehenkieltä= rakastaa vaimoaan, vrt. "en tule toimeen ilman sinua") vaimostaan se ei ole hyvä, jos mies on itsenäinen ja riippumaton sekään ei käy. Jos mies on uskollinen ns. toiset naiset epäilevät, jos ei, vaimot epäilevät.
Minä en epäile, annoin anteeksi, jatkan mukavasti ja huolettomasti ja se siitä.
 

Yhteistyössä