Ukkomiehen lohduttaja

[opiskelija]

lukekaa Kaija Maria ja Lari Junkkarin kirja: Läsnä ja lähellä. Paljon hyvää tietoo parisuhteesta ja uskottomuudesta....

 

[Madonna]

Voitte uskoa että mieheni pikku ystävättäreltä loksahti leuka auki kun näki minut ensimmäisen kerran. Hän oli ilmeisesti kuvitellut minusta vaikka mitä. Luullut minua mieheni kaltaiseksi (ikä) ja ilkeäksi ja varmaan hoitamattomaksikin koska meillä on useita isoja lapsia. Ties mitä mies oli höpötellyt (tiedänkin osan niistä jutuista). Sen sijaan hän kohtasikin hoikan, sievän, itsestään hyvin huolta pitäneen, iloisen, puheliaan, hyvin puetun ja mukavan naisen

Juuri noin on minullekin käynyt; pikku ystävätär osoitti niin suurta sielun sivistystä, että kun tervehdin häntä korrektisti niin kuin yleensä ihmisiä tervehditään, ei katsonut edes päälle vaan pisti päänsä "pensaaseen".

TOTUUS: miehet hakevat oikeutusta omille teoilleen haukkumalla vaimojaan ties miksi.

 

[Terapeutti]

On myös ns. turhaa epäilyä uskottomuudesta. On liittoja, jotka ovat päätyneet eroon ilman uskottomuutta eli vaimo on ollut niin paranoidinen ja fiksoitunut omiin ajatuksiinsa, että liitto on hajonnut siihen. Mitään uskottomuutta ei ole tapahtunut, vaan kaikenkattava epäily on tehnyt liitosta sietämättömän.
Todella surullista, kun ei luoteta puolisoon silloinkaan , kun se on mahdollista.

Sitten: vieraissakäynnin voi lopettaa. Ihminen on erehtyväinen ja hairahtuvainen, mutta voi korjata tapansa. Tarvitaan päätös, että nyt loppuu. Ja se päätös tehdään ensin omalle itselle.

 

[Terapeutille]

Mikä on uskottomuuden määritelmä? Riitttääkö uskottomuudeksi, vastavuoroinen meilailu, jossa kerrotaan "piip-ihastumisesta", salaiset puhelut ja tapaamiset ja näkyvä flirtti vai pitääkö miehen olla seksisuhteessa näkyvästi ja vaimon tietäen? Mikä on paranoidista ja mikä ei?

 

[Terapeutille]

Ystäväni pitkä avioliitto päättyi myrkyisästi siihen, kun mies oli alkanut leikkisän meilailun eronnen naistutun kanssa. Vaimo alkoi ounastella (tuli "paranoidiseksi"), kun mies valvoi öisin tietokoneen ääressä mukamas töitä tehden eikä katsonut enää silmiin, vältteli ja oli muutoinkin outo ja aivan kummallisen innostunut viemään lapsia harrastuksiin ja lenkkeilemään yksin.

Kun vaimo kysyi miehen outoa kätöstä tunnusti mies, että ko. nainen on kuvioissa - ihastumista, suudeltu on, muttei vielä seksiä. No vaimo tietenkin huolestui, alkoi kysellä ja halusi tietää, miten jatketaan. Mies lupasi ottaa välimatkaa, kun vaimon ja perheenkin kanssa oli sovittu yhteisistä matkoista. Vaimo uskoi ja teki kaikkensa suhteen eteen, vaikka oli loukattu ja ristiriitaisten tunteiden vallassa.

No, tilanne olisi voinut aivan hyvin rauhoittua, ellei olisi paljastunut, että mies yhteiseltä ulkomaan matkaltakin oli soitellut naiselle. Molemmat myönsivät tämän vaimolle, kun vaimo asiaa puhelimessa kysyi.

Mielestäni oli jo aivan oikeuettua, että ystäväni näytti silloin ovea miehelle, ja kuinka ollakaan mies lähti ovesta naisen luo. Ei sanonut, että mieluummin jää tai haluaa vielä sopia. Seuraavana päivänä, kun vaimo meni hänellekin tutun naisen luo hakemaan miestään ja keskustelemaan, löysi nämä samasta sängystä. Vielä siinäkin vaiheessa vaimolle vakuuteltiin, ettei mitään oikeasti ollut tapahtunut ja tämä on vain vainoharhainen!

Koko eroprosessin ajan ja vielä sen jälkeenkin syy eroon oli kuulemma vaimossa ja tämän paranoidisuudessa. Eroon liittynyt miehen väkivalta vaimoa kohtaan oli sekin vaimon syytä ja miehen taholta pelkkää itsepuolustusta.

Että silleen, kaikkea voi sattua. Itse en enää pittaa kovin paljoa sanoista vainoharhainen ja paranoidinen, koska niitä näemmä käytetään samoin kuin _lapset_ nimitellessään toisiaan homoiksi ja ties miksi.

 

[Terapeutti]

Paranoidisuutta on epäillä turhaan. Pettäjä kyllä osaa tilanteen kääntää omaksi edukseen syyttämällä puolisoaan vainoharhaisuudesta.

Itse pidän pettämisenä pitkään jatkunutta ulkopuolista seksisuhdetta.
Voisi ajatella niinkin, että minkä sallii itselleen, on sallittava myös toiselle.

 

[Terapeutille]

Terapeutti: "Itse pidän pettämisenä pitkään jatkunutta ulkopuolista seksisuhdetta." ... "pitkään jatkunutta". Kerta tai kaksi tai aina silloin tällöin jonkun vieraan kanssa ei olisi terapeutin mielestä siis pettämistä.

Pettämisen käsite voi olla venyvä, ja puolisoiden mielikuva ja käsitys siitä erilainen. Aika monelle riittää yksikin kerta vieraissa, että luottamus toiseen menee. Mielestäni pettämistä ja uskottomuutta ovat teot, jolla toisen luottamus menetetään.

Jotkut ovat herkempiä kadottamaan luottamuksensa kumppaniinsa kuin toiset. Mutta jos haluaa arvostaa ja kunnioittaa kumppaniaan ei tee sellaista, minkä tietää tai huomaa loukkaavan häntä. Ei aiheuta edes turhaa epäilyä.

On turha syyttää toista paranoidisuudesta, jos tieten tahtoen tekee sellaista, minkä tietää loukkaavan ja aiheuttavan toiselle epävarmuutta. Ystäväni mies suorastaan provosoi vaimoaan, voidakseen sen jälkeen haukkua ja nimitellä häntä. Vaikka tauksessaan ei olisikaan ollut kyse pitkäaikaisesta seksisuhteesta naistuttavan kanssa, ei mies ainakaan kunnioittanut vaimoaan teoillaan.

Hyvin useinhan pettämisessä on mukana (lapsellista) uhmaa, joka kulminoituu lopulta omaksi pahaksi oloksi, josta vielä pitää syyttää toista ja syyllistää hänet lopulta omasta mokastaan. Ei sellaista tarvitse kenenkään kestää, olipa kuinka vainoharhainen tai ei!