V
vierailija
Vieras
Osa ihmisistä voi nähdä Suomessa nälkää, kun ruoka kallistuu, sanoo tutkija: "Se on raju seuraus"
yle.fi
Ruoka-avun piirissä näkyy jo nyt merkkejä uudenlaisista asiakasryhmistä. Suomessa on jopa 600 000–700 000 laskennallisesti pienituloista ihmistä. Siis sellaisia, joiden kotitaloudessa tulot ovat alle 60 prosenttia keskimääräisistä kotitalouden tuloista.
Kun ruuan hinta nousee, vaikutukset osuvat rajuimmin juuri pienituloisiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osallisuuden kokemuksen tutkimusryhmän vetäjä Anna-Maria Isola arvioi, että tilanteella voi olla varsin laajoja vaikutuksia.
– Tämä vaikuttaa paljon. Entistä useammat voivat joutua turvautumaan ruoka-apuun. Voi olla, että osa näkee väliaikaista nälkää, ja se on raju seuraus.
Isolan mukaan monilla pienituloisilla myös muut mahdollisuudet onnelliseen ja tasapainoiseen elämään voivat heikentyä ruuan hintojen nousun seurauksena.
Työssäkäyviä entistä enemmän avun tarpeessa
Vantaan seurakuntayhtymän mukaan erityisesti työssäkäyvien köyhyys näkyy nyt diakonia-avun tarpeessa.
Esimerkiksi ruoka-apua hakee paljon työssäkäyviä, joiden palkka ei riitä peruselämiseen. Taustalla voi olla lomautuksia, vähentyneitä työtunteja, lähipiirissä tapahtuneita irtisanomisia tai monia muita syitä.
Hintojen nousun taustalla useita syitä
Ruuan hinnan nousun taustalla on monia syitä. Hintojen nousu kiihtyi jo ennen Venäjän aloittamaa sotaa, ja sen myötä kehitys on vain jatkunut.
Pellervon taloustutkimus PTT arvioi, että ruuan hinta nousee tänä vuonna arviolta 11 prosenttia. Nousupaine kohdistuu kaikkiin elintarvikkeisiin, mutta vauhdissa on isoja eroja tuoteryhmittäin ja niiden sisällä.
Erityisesti hinnannousu tulee näkymään maito-, liha- ja viljatuotteiden lisäksi prosessoiduissa elintarvikkeissa.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) arvioi maaliskuun puolivälissä Ylen Ykkösaamussa, että kotitalouksien ruokakulut voivat jopa kaksinkertaistua.
Sairainta on että samaan aikaan kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on vaatinut pientiloisten sosiaaliturvan leikkauksia ja niiden sijaan 800 miljoonan euron valtiovelan lisäämisellä kustannettavia veronalennuksia, jotka prosenttiperusteisina hyödyttävät huomattavasti enemmän hyvätuloisia. Keskituloinen saisi noin 20 euroa enemmän kuukaudessa. Kyllä pienituloinen tässä inflaatiotilanteessa tarvitsee sitä 20 euroa paljon enemmän.
Nyt pitää leikata työttömien sosiaalitukia ja keventää työssä käyvien verotusta, sanoo kokoomuksen Petteri Orpo
www.hs.fi
Keskeisiä keinoja ovat leikkaukset sosiaalietuuksiin, kuten työttömyysturvaan, asumistukeen ja toimeentulotukeen. Leikkaukset osuisivat ennen kaikkea työttömiin. Nykyisiä eläkkeitä kokoomus ei leikkaisi.
Hallitus taas päinvastoin pohtii vasemmistoliiton esityksestä ylimääräistä korotusta sosiaalitukiin (indeksikorotus). Syynä on se, että nopea hintojen nousu voi ajaa pienituloisia ahtaalle. Kokoomus kuitenkin pysyy linjansa takana hintojen noususta huolimatta, Orpo sanoo.
Kokoomusjohtaja sanoo, että hän ymmärtää elinkustannusten nousun osuvan pahoin moniin suomalaisiin kotitalouksiin.
”Mutta kaikkeen ei ole nyt varaa, joten valintoja on tehtävä. Me haluamme keventää ansiotuloverotusta, jotta ihmisille jäisi jonkin verran enemmän käteen rahaa, jolla pärjätä kasvaneiden laskujen kanssa.”
KOKOOMUS ajaa yli 800 miljoonan euron veronkevennyksiä, jotka kohdistuisivat kaikkiin tuloluokkiin ja myös eläkeläisille. Keskituloiselle palkansaajalle jäisi kokoomuksen ehdotuksissa käteen noin 20 euroa kuukaudessa nykyistä enemmän. Hallitus ei ole vastaaviin veronkevennyksiin lähtenyt, vaikka Saarikko on mahdollisuutta toisinaan väläytellyt.
Keskusta ja muu hallitus ovat vedonneet siihen, että veronkevennykset heikentäisivät julkista taloutta entisestään. Saarikko on esimerkiksi arvostellut kokoomusta siitä, että puolue esiintyy tiukkana taloudenpitäjänä mutta haluaisi tehdä ison loven valtion tuloihin. Orpo kiistää arvostelun, vaikka myöntääkin veronkevennysten ainakin lyhyellä tähtäimellä vähentävän valtion tuloja ja lisäävän velkaantumista.
Orpo toimii kuin anti-Robin Hood ja varastaa köyhiltä rikkaille - gallupit kertovat että moni kuuluu Suomessa prinssi Juhanan, herra Hiss:n ja Nottinghamin sheriffin joukkoihin, kokoomusmoguli Eero Lehden Taloustutkimus Oy:n mukaan jopa neljäsosa äänestysikäisistä.
Osa ihmisistä voi nähdä Suomessa nälkää, kun ruoka kallistuu, sanoo tutkija: "Se on raju seuraus"
Ruoka-avun piirissä näkyy jo nyt merkkejä uudenlaisista asiakasryhmistä. Suomessa on jopa 600 000–700 000 laskennallisesti pienituloista ihmistä.
yle.fi
Kun ruuan hinta nousee, vaikutukset osuvat rajuimmin juuri pienituloisiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osallisuuden kokemuksen tutkimusryhmän vetäjä Anna-Maria Isola arvioi, että tilanteella voi olla varsin laajoja vaikutuksia.
– Tämä vaikuttaa paljon. Entistä useammat voivat joutua turvautumaan ruoka-apuun. Voi olla, että osa näkee väliaikaista nälkää, ja se on raju seuraus.
Isolan mukaan monilla pienituloisilla myös muut mahdollisuudet onnelliseen ja tasapainoiseen elämään voivat heikentyä ruuan hintojen nousun seurauksena.
Työssäkäyviä entistä enemmän avun tarpeessa
Vantaan seurakuntayhtymän mukaan erityisesti työssäkäyvien köyhyys näkyy nyt diakonia-avun tarpeessa.
Esimerkiksi ruoka-apua hakee paljon työssäkäyviä, joiden palkka ei riitä peruselämiseen. Taustalla voi olla lomautuksia, vähentyneitä työtunteja, lähipiirissä tapahtuneita irtisanomisia tai monia muita syitä.
Hintojen nousun taustalla useita syitä
Ruuan hinnan nousun taustalla on monia syitä. Hintojen nousu kiihtyi jo ennen Venäjän aloittamaa sotaa, ja sen myötä kehitys on vain jatkunut.
Pellervon taloustutkimus PTT arvioi, että ruuan hinta nousee tänä vuonna arviolta 11 prosenttia. Nousupaine kohdistuu kaikkiin elintarvikkeisiin, mutta vauhdissa on isoja eroja tuoteryhmittäin ja niiden sisällä.
Erityisesti hinnannousu tulee näkymään maito-, liha- ja viljatuotteiden lisäksi prosessoiduissa elintarvikkeissa.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) arvioi maaliskuun puolivälissä Ylen Ykkösaamussa, että kotitalouksien ruokakulut voivat jopa kaksinkertaistua.
Sairainta on että samaan aikaan kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on vaatinut pientiloisten sosiaaliturvan leikkauksia ja niiden sijaan 800 miljoonan euron valtiovelan lisäämisellä kustannettavia veronalennuksia, jotka prosenttiperusteisina hyödyttävät huomattavasti enemmän hyvätuloisia. Keskituloinen saisi noin 20 euroa enemmän kuukaudessa. Kyllä pienituloinen tässä inflaatiotilanteessa tarvitsee sitä 20 euroa paljon enemmän.
Nyt pitää leikata työttömien sosiaalitukia ja keventää työssä käyvien verotusta, sanoo kokoomuksen Petteri Orpo
Lauantaivieras | Nyt pitää leikata työttömien sosiaalitukia ja keventää työssä käyvien verotusta, sanoo kokoomuksen Petteri Orpo
Oppositiojohtajan mielestä hintojen noususta huolimatta Suomessa pitäisi tehdä toimia, jotka tekevät työnteosta nykyistä kannattavampaa suhteessa työttömänä olemiseen.
www.hs.fi
Hallitus taas päinvastoin pohtii vasemmistoliiton esityksestä ylimääräistä korotusta sosiaalitukiin (indeksikorotus). Syynä on se, että nopea hintojen nousu voi ajaa pienituloisia ahtaalle. Kokoomus kuitenkin pysyy linjansa takana hintojen noususta huolimatta, Orpo sanoo.
Kokoomusjohtaja sanoo, että hän ymmärtää elinkustannusten nousun osuvan pahoin moniin suomalaisiin kotitalouksiin.
”Mutta kaikkeen ei ole nyt varaa, joten valintoja on tehtävä. Me haluamme keventää ansiotuloverotusta, jotta ihmisille jäisi jonkin verran enemmän käteen rahaa, jolla pärjätä kasvaneiden laskujen kanssa.”
KOKOOMUS ajaa yli 800 miljoonan euron veronkevennyksiä, jotka kohdistuisivat kaikkiin tuloluokkiin ja myös eläkeläisille. Keskituloiselle palkansaajalle jäisi kokoomuksen ehdotuksissa käteen noin 20 euroa kuukaudessa nykyistä enemmän. Hallitus ei ole vastaaviin veronkevennyksiin lähtenyt, vaikka Saarikko on mahdollisuutta toisinaan väläytellyt.
Keskusta ja muu hallitus ovat vedonneet siihen, että veronkevennykset heikentäisivät julkista taloutta entisestään. Saarikko on esimerkiksi arvostellut kokoomusta siitä, että puolue esiintyy tiukkana taloudenpitäjänä mutta haluaisi tehdä ison loven valtion tuloihin. Orpo kiistää arvostelun, vaikka myöntääkin veronkevennysten ainakin lyhyellä tähtäimellä vähentävän valtion tuloja ja lisäävän velkaantumista.
Orpo toimii kuin anti-Robin Hood ja varastaa köyhiltä rikkaille - gallupit kertovat että moni kuuluu Suomessa prinssi Juhanan, herra Hiss:n ja Nottinghamin sheriffin joukkoihin, kokoomusmoguli Eero Lehden Taloustutkimus Oy:n mukaan jopa neljäsosa äänestysikäisistä.
