Uskallanko jättää vauvan ilta-/yöhoitoon ISÄLLEEN, kun vauva on kovasti minun perääni..??

[Jellonainen]

Mutta eikö silloinkaan isä voi ottaa vastuuta lapsen kanssa olosta?

Minusta silloin pitää kuunnella vauvaa.

 

[Kippuravarvas]

Pienen vauva kuuluu kiintyä aluksi yhteen ihmiseen, yleensä se on äiti. Muut tulee sitten myöhemmin.

Mikä on sinulle myöhemmin? Musta 10kk ikäisen pitäisi jo tuntea isänsä. Toki tuleehan niitä kausia puolin ja toisin, kun erityisesti halutaan joko isää/äitiä. Mutta mä kyllä olen sitä mieltä, että isältä ei siltikään "pelasteta" mukulaa.

Vuoden iässä...isä tietysti ennen sitä.

Kyllähän muuten ap:lla vauva isänsä tuntee, nyt vaan on eroahdistusta äidistä.

 

[Jellonainen]

Nimenomaan. Se eroahdistushan vain pahenee jos ei isä voi tyyliin vaihtaa edes vaippaa jos lapsi itkee äidin syliin. Tai ettei äiti voi käydä suihkussa ennen kuin lapsi nukkuu..

Ei pahene. Se on kehitykseen kuuluva KAUSI, joka menee ohi.

 

[Kaniini]

meillä ei myöskään isä kelvannut syöttämiseen ja nukuttamiseen, vaipanvaihdosta puhumattakaan 8 kk ikäisenä. Muuten kylläviihtyy isänsä kanssa.
Nyt on muutama viikko harjoiteltu että isä hoitaa yhä enemmän ja enemmän iltapuuhia. Välillä äiti vain on hävinnyt iltajutuista kesken kaiken tai hoitanut vain pikkujutun. Yhden kauppareissun aikana tyttö oli näyttänyt kaikki temppunsa puuron syömisessä ja vaipanvaihdossa isälleen. Huudon ja kitinän kanssa meni kuitenkin nukkumaan ja nukkui tosi hyvin koko yön.
Tänä iltana poistun omille menoilleni ja luotan täysin isin keinoihin laittaa tyttö, nyt 9kk, nukkumaan.

 

[Työäiti]

kyllä, näin hän teki. ja ihan yhtäkkiä tuli 6kk iässä se eroahdistus, eikä isä enää kelvannut? miten helvetissä tuo oli "tilanteen päästämistä tohon"?
oletko ikinä lukenut lastenpsykiatrien artikkeleita eroahdistuksesta, ja sen syistä? esim. jari sinkkonen voisi selventää asiaa sulle.
se ei liity mitenkään siihen, että "äiti omii vauvan".

Sasasi on oikeassa. Eroahdistus vaan tulee joillekin vauvoille voimakkaampana kuin toisille.

Mutta eikö silloinkaan isä voi ottaa vastuuta lapsen kanssa olosta?

Mitä tarkoitat? Vaikka isä olisi alusta saakka sitä vastuuta otanut, eroahdistus äitiä kohtaan voi tulla silti vauvalle.

No lähinnä pohdin ap:n tilannetta. Minä pistän protestoivan pojan isänsä seuraan, mutta meillä toki ei ollut mikään paha eroahdistus koskaan. Minusta siis eroahdistuksesta huolimatta ap voi (siis pitää) antaa lapsen olla isänsä kanssa. Tuntuisi oudolta, että isän kanssa ei enää voisi lapsi olla, jos hetkellisesti olisi kovakin eroahdistus. Tässä ei ollut kyse mistään perheen ulkopuolisesta ihmisestä vaan lapsen isästä.

 

[Mahoton mirri]

Nimenomaan. Se eroahdistushan vain pahenee jos ei isä voi tyyliin vaihtaa edes vaippaa jos lapsi itkee äidin syliin. Tai ettei äiti voi käydä suihkussa ennen kuin lapsi nukkuu..

Ei pahene. Se on kehitykseen kuuluva KAUSI, joka menee ohi.

Vaikkei pahenesikaan niin ei mun mielestä ole ketään kohtaan oikein etteikö isä voi vaihtaa edes vaippaa.

 

[Mahoton mirri]

meillä ei myöskään isä kelvannut syöttämiseen ja nukuttamiseen, vaipanvaihdosta puhumattakaan 8 kk ikäisenä. Muuten kylläviihtyy isänsä kanssa.
Nyt on muutama viikko harjoiteltu että isä hoitaa yhä enemmän ja enemmän iltapuuhia. Välillä äiti vain on hävinnyt iltajutuista kesken kaiken tai hoitanut vain pikkujutun. Yhden kauppareissun aikana tyttö oli näyttänyt kaikki temppunsa puuron syömisessä ja vaipanvaihdossa isälleen. Huudon ja kitinän kanssa meni kuitenkin nukkumaan ja nukkui tosi hyvin koko yön.
Tänä iltana poistun omille menoilleni ja luotan täysin isin keinoihin laittaa tyttö, nyt 9kk, nukkumaan.

:flower: Nimenomaan. Luottaa siihen isäänkin ja isän omiin keinoihin. Kyllähän se lapsi saattaa itkeä mut ei se itku ole vaarallista.

 

[Jellonainen]

Vaikkei pahenesikaan niin ei mun mielestä ole ketään kohtaan oikein etteikö isä voi vaihtaa edes vaippaa.

Kuka siitä kärsii?

Itse kannatan vauvalähtöistä ajattelua, ja jos vauva ilmaisee tarvitsevansa juuri minua, niin sitten minä olen hänen kanssaan.

 

[Kippuravarvas]

Vaikkei pahenesikaan niin ei mun mielestä ole ketään kohtaan oikein etteikö isä voi vaihtaa edes vaippaa.

Kuka siitä kärsii?

Itse kannatan vauvalähtöistä ajattelua, ja jos vauva ilmaisee tarvitsevansa juuri minua, niin sitten minä olen hänen kanssaan.

Juurikin näin!
Vauva ei tahallaan itke äidin perän ja pompota vanhempiaan, se ei vielä sitä osaa.

 

[Jellonainen]

:flower: Nimenomaan. Luottaa siihen isäänkin ja isän omiin keinoihin. Kyllähän se lapsi saattaa itkeä mut ei se itku ole vaarallista.

Minusta taas alle vuoden ikäisen tarpeisiin pitää vastata heti kuin mahdollista. Lapsi ilmaisee sillä itkulla (ja monilla muilla tavoilla) tarpeensa, joten vaikkei itku välitöntä vaaraa aiheuta, en tahallaan vauvaa itketä.

 

[Mahoton mirri]

Vaikkei pahenesikaan niin ei mun mielestä ole ketään kohtaan oikein etteikö isä voi vaihtaa edes vaippaa.

Kuka siitä kärsii?

Itse kannatan vauvalähtöistä ajattelua, ja jos vauva ilmaisee tarvitsevansa juuri minua, niin sitten minä olen hänen kanssaan.

Kyllä minun mies ainakin kärsisi jos ei saisi hoitaa lastaan. Ajatelkaas sitä, että jos ei lasta totuta eri tilanteisiin oli eroahdistus tai ei niin mites sitten käy jos äitiä ei syystä tai toisesta voikaan saada paikalle.

 

[SaSaSi]

Vaikkei pahenesikaan niin ei mun mielestä ole ketään kohtaan oikein etteikö isä voi vaihtaa edes vaippaa.

Kuka siitä kärsii?

Itse kannatan vauvalähtöistä ajattelua, ja jos vauva ilmaisee tarvitsevansa juuri minua, niin sitten minä olen hänen kanssaan.

:flower: peesi. on kyllä kummallista jos äiti ei sitä pientä kautta kestä olla se ykkönen ja isä se kakkosvaihtoehto.
miksi lasta pitäisi kiusata turhaan, kun eroahdistuskausi on kuitenkin ihan täysin normaalia?

ihan oikeasti, asettukaa nyt sen vauvan asemaan. miettikää miltä vauvasta tuntuu tajuta yhtäkkiä, että äiti onkin erillinen ihminen. äiti voi lähteä. äiti on se, kenen sydämenlyöntejä ja ääntä vauva kuunteli kuukausia kohdussa. äiti on se, kuka ruokkii. äiti on paikalla aina (yleensä siis äitiysloma+vanhempainvapaa on äidin), isä taas käy töissä.
on vähän hölmöä kuvitella että vauvalle äiti ja isä olisivat täysin samalla tasolla.

kiintymys isään kyllä tulee.

 

[SaSaSi]

Vaikkei pahenesikaan niin ei mun mielestä ole ketään kohtaan oikein etteikö isä voi vaihtaa edes vaippaa.

Kuka siitä kärsii?

Itse kannatan vauvalähtöistä ajattelua, ja jos vauva ilmaisee tarvitsevansa juuri minua, niin sitten minä olen hänen kanssaan.

Kyllä minun mies ainakin kärsisi jos ei saisi hoitaa lastaan. Ajatelkaas sitä, että jos ei lasta totuta eri tilanteisiin oli eroahdistus tai ei niin mites sitten käy jos äitiä ei syystä tai toisesta voikaan saada paikalle.

miehesi ei kestäisi muutaman kuukauden normaalia lapsen kehitykseen liittyvää kautta? joo...
eihän se miehestä kivaa tietenkään ole, mutta fiksu mies kyllä ymmärtää sen, ja tajuaa että hänen vuoronsa tulee myöhemmin.

 

[Jellonainen]

Kyllä minun mies ainakin kärsisi jos ei saisi hoitaa lastaan. Ajatelkaas sitä, että jos ei lasta totuta eri tilanteisiin oli eroahdistus tai ei niin mites sitten käy jos äitiä ei syystä tai toisesta voikaan saada paikalle.

Miehelle voi selittää lapsen kehityspsykologiaa sen verran että ymmärtää miksi vauva itkee hänen kanssaan. Vauva-aikaan lähdetään vauvan tarpeista, ei aikuisten - vauvan tilapäinen tarve juuri äitiin mielestäni voittaa miehen tarpeen vaihtaa vaippaa.

Aina voi tulla hätätilanteita että äiti ei voikaan hoitaa vauvaa, mutta ei niihin voi koskaan kunnolla varautua. Sitten ei voisi imettääkään että vauvalle varmasti saadaan ruokaa kun äiti on esim. sairaalassa.

 

[Työäiti]

Fine, fine. Mulla on aivan eri logiikka näissä lapsi jutuissa ja se on nyt tullut selväksi varmasti kaikille.

Mutta olisiko mun pitänyt sitten teidän logiikan mukaan lykyätä 10kk muksu vaarille kotiinviemisiksi, kun lapsiparka lohduttomasti itki, kun vaari lähti kotiin? Lähti meinaan hyvä kujetustoimisto&leikkikaveri....

 

[Mahoton mirri]

Vaikkei pahenesikaan niin ei mun mielestä ole ketään kohtaan oikein etteikö isä voi vaihtaa edes vaippaa.

Kuka siitä kärsii?

Itse kannatan vauvalähtöistä ajattelua, ja jos vauva ilmaisee tarvitsevansa juuri minua, niin sitten minä olen hänen kanssaan.

Kyllä minun mies ainakin kärsisi jos ei saisi hoitaa lastaan. Ajatelkaas sitä, että jos ei lasta totuta eri tilanteisiin oli eroahdistus tai ei niin mites sitten käy jos äitiä ei syystä tai toisesta voikaan saada paikalle.

miehesi ei kestäisi muutaman kuukauden normaalia lapsen kehitykseen liittyvää kautta? joo...
eihän se miehestä kivaa tietenkään ole, mutta fiksu mies kyllä ymmärtää sen, ja tajuaa että hänen vuoronsa tulee myöhemmin.

Mun mielestä ei ole se normaalia etteikö isä voi edes vaippaa vaihtaa tai olla esim. äidin kauppakäynnin ajan vauvan kanssa vaikka olisi eroahdistus. Pienempi paha se on et lapsi itkee äidin perään muutaman minuutin välillä ja ehkä hoksaa et pärjää isänkin kanssa entä se et äidille sattuisi jotain eikä tulekaan enää paikalle (kuolisi tai joutuisi sairaalaan pitkäksi aikaa) ja isi onkin ihan outo ihminen ja kuka vei äidin.

 

[weballergy]

Tuleeko vauvalle eroahdistusta, jos isä on ollut läsnä vauvan kanssa syntymästä asti?
Itse en ainakaan ole kahden lapsen kohdalla huomannut.

Jos isä luo vauvasta asti samanarvoisen suhteen vauvan kanssa kuin äiti, uskon ettei eroahdistuksia tule. Ainakaan noin voimakkaita.

 

[Mahoton mirri]

Tuleeko vauvalle eroahdistusta, jos isä on ollut läsnä vauvan kanssa syntymästä asti?
Itse en ainakaan ole kahden lapsen kohdalla huomannut.

Jos isä luo vauvasta asti samanarvoisen suhteen vauvan kanssa kuin äiti, uskon ettei eroahdistuksia tule. Ainakaan noin voimakkaita.

Niin.. Ja mun mieleen ei vain mahdu ajatus etteikö isä vois moneen kuukauteen vaihtaa vaippaa sen takia kun vauva itkee äidin perään sen ajan, korkeintaan pari minuuttia. Huvittavaakin toisaalta.

 

[Jellonainen]

Mun mielestä ei ole se normaalia etteikö isä voi edes vaippaa vaihtaa tai olla esim. äidin kauppakäynnin ajan vauvan kanssa vaikka olisi eroahdistus. Pienempi paha se on et lapsi itkee äidin perään muutaman minuutin välillä ja ehkä hoksaa et pärjää isänkin kanssa entä se et äidille sattuisi jotain eikä tulekaan enää paikalle (kuolisi tai joutuisi sairaalaan pitkäksi aikaa) ja isi onkin ihan outo ihminen ja kuka vei äidin.

Minusta taas se on aivan normaalia. Eikä se isä ole silti ihan outo ihminen, ei tässä olla kokonaan eristämässä isää vauvasta. Ainakin meillä eroahdistuskausina isä on vallan mainiosti kelvannut leikittämään ja vaippaa vaihtamaan kunhan äiti on näkösällä. Ja pieniä hetkiä äitiä näkemättäkin, ainakin silloin kun vauvan olo on virkeä ja masu täysi. Jos katastrofi tulee se on tullakseen, ei kaikkeen voi varautua.

 

[Aaban]

Tuleeko vauvalle eroahdistusta, jos isä on ollut läsnä vauvan kanssa syntymästä asti?
Itse en ainakaan ole kahden lapsen kohdalla huomannut.

Jos isä luo vauvasta asti samanarvoisen suhteen vauvan kanssa kuin äiti, uskon ettei eroahdistuksia tule. Ainakaan noin voimakkaita.

Joillekin tulee, mutta joillain vauvoilla isän tiivis osallistuminen voi eroahdistusta lieventää. uskon kuitenkin, että isä ei voi koskaan täysin samanarvoista suhdetta vauvaan luoda kuin äiti.

 

[weballergy]

Tuleeko vauvalle eroahdistusta, jos isä on ollut läsnä vauvan kanssa syntymästä asti?
Itse en ainakaan ole kahden lapsen kohdalla huomannut.

Jos isä luo vauvasta asti samanarvoisen suhteen vauvan kanssa kuin äiti, uskon ettei eroahdistuksia tule. Ainakaan noin voimakkaita.

Niin.. Ja mun mieleen ei vain mahdu ajatus etteikö isä vois moneen kuukauteen vaihtaa vaippaa sen takia kun vauva itkee äidin perään sen ajan, korkeintaan pari minuuttia. Huvittavaakin toisaalta.

No kuulostaa aika omituiselta kyllä.
Useasti vaan äidit itse tekevät juurikin sen, että haluavat olla korvaamattomia vauvalle, ja näin kiillottaa omaa sädekehäänsä :saint:

 

[weballergy]

Joillekin tulee, mutta joillain vauvoilla isän tiivis osallistuminen voi eroahdistusta lieventää. uskon kuitenkin, että isä ei voi koskaan täysin samanarvoista suhdetta vauvaan luoda kuin äiti.

Miksi näin uskot?

 

[Mahoton mirri]

Tuleeko vauvalle eroahdistusta, jos isä on ollut läsnä vauvan kanssa syntymästä asti?
Itse en ainakaan ole kahden lapsen kohdalla huomannut.

Jos isä luo vauvasta asti samanarvoisen suhteen vauvan kanssa kuin äiti, uskon ettei eroahdistuksia tule. Ainakaan noin voimakkaita.

Joillekin tulee, mutta joillain vauvoilla isän tiivis osallistuminen voi eroahdistusta lieventää. uskon kuitenkin, että isä ei voi koskaan täysin samanarvoista suhdetta vauvaan luoda kuin äiti.

Just. Eikä äiti voi ikinä luoda samanarvoista suhdetta lapseensa kuin isä. Äiti ei voi ikinä olla lapselle isä. Isä on isä ja yhtä tärkeä kuin äiti.

 

[Aaban]

Tuleeko vauvalle eroahdistusta, jos isä on ollut läsnä vauvan kanssa syntymästä asti?
Itse en ainakaan ole kahden lapsen kohdalla huomannut.

Jos isä luo vauvasta asti samanarvoisen suhteen vauvan kanssa kuin äiti, uskon ettei eroahdistuksia tule. Ainakaan noin voimakkaita.

Niin.. Ja mun mieleen ei vain mahdu ajatus etteikö isä vois moneen kuukauteen vaihtaa vaippaa sen takia kun vauva itkee äidin perään sen ajan, korkeintaan pari minuuttia. Huvittavaakin toisaalta.

Jotkut vauvat itkevät ahdistustaan vaikka tunteja, jollei äiti ole paikalla... Niin kauan, kunnes eivät enää jaksa itkeä. Tottahan se on, että itku viimein loppuu... Mutta se on eri asia miksi. Ja minkä ihmeen takia isän pitäisi edes väkisin sitä vaippaa vaihtaa, jos se onnistuu äidiltä helpommin?

 

[Aaban]

Joillekin tulee, mutta joillain vauvoilla isän tiivis osallistuminen voi eroahdistusta lieventää. uskon kuitenkin, että isä ei voi koskaan täysin samanarvoista suhdetta vauvaan luoda kuin äiti.

Miksi näin uskot?

Siksi, että pieni vauva elää vauva-aikansa symbioosissa äidin kanssa, joka sitten juuri tuon eroahdistuksen myötä vähitellen purkautuu ja isän osuus vauvan elämässä voi korostua enemmän...