Uskallanko jättää vauvan ilta-/yöhoitoon ISÄLLEEN, kun vauva on kovasti minun perääni..??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Äitien äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Työäiti:
Meillä taho tuli jo 10kk iässä....

Sellaista tahtokautta, että lapsi huutaa "Ei kun ISI laittaa sukat jalkaan", ei tule jo 10kk ikäiselle. Sitä tässä mielestäni tarkoitettiin, että lapsi ihan koittamalla koittaa saako hän aina tahtonsa läpi vaatimalla juuri sitä toista vanhempaa palvelemaan häntä. Sellainen kausi tulee myöhemmin eikä sillä ole mitään tekemistä eroahdistuksen kanssa eikä siihen pidäkään enää mennä mukaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aaban:
Alkuperäinen kirjoittaja Työäiti:
Alkuperäinen kirjoittaja Kippuravarvas:
Alkuperäinen kirjoittaja SmellyCat:
Mun mielestä tuo on vain syy sille miksi äitien täytyy antaa isälle tilaa enemmän koska isät eivät tuota voi tehdä. Eikä päinvastoin.

Siis miten antaa tilaa?

Isälle isompi rooli pienen vauvan elämässä. Enemmän kylvetystä, vaipanvaihtua, nukuttamista, leikkimistä, puhumista, laulamista tai syöttämistä.

Se tissittely onnistuu kyllä, vaikka isällä olisi iso rooli lapsen kanssa. Ei se äiti unohdu, vaikka isä hoitaisi ison osan noista. Pienen vauvan elämästä isän työpäivä on vain pieni osa....

Eikö oikeasti mahdu ajatteluun, että eroahdistus voi tulla vaikka isä olisi juuri noin tehnytkin?

Jätetään tästä keskustelusta ihan ääripäät pois ja keskitytään sellaiseen yleisempään tapaukseen.

Toki niin tuleekin. Kyllähän meilläkin lapsi on mun perään huudellut. Mutta ei se minusta ole lapsen hyvän vastaista, vaikka isä silloinkin on lapsen kanssa. Vaihtaa niitä vaippoja ja leikkii lapsen kanssa. Ja ilman suurempia kriisejä on tästä elämästä selvitty tähän asti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja SmellyCat:
Kyllä, näin se taitaa olla. Unohdetaan mistä se lapsi on saanut alkunsa. Luulenpa, että jos tulisikin eroahdistus isästä niin sitä ei täällä muutaman mammat suvaitsiskaan.

Itseasiassa meillä pojalla on nyt isä-vaihe, jää kuitenkin minun kanssa kotiin..mutta kun kaikki ollaan kotona, niin mun on ihan turha yrittää tehä pojan kanssa yhtään mitään. Menee isänsä perässä ja jää huutamaan jos isä menee vessaan...
Ja se sopii mulle vallan mainiosti...se on iskän vuoro nyt olla ykkönen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja weballergy:
Alkuperäinen kirjoittaja Aaban:
Alkuperäinen kirjoittaja weballergy:
Alkuperäinen kirjoittaja Aaban:
Äidin ja vauvan symbioosi, johon toki osana tuo odotus, synnytys ja imetys myös kuuluvat.

Ja tämän vuoksi isät ei voi olla täysin samanvertaisia pienen vauvan elämässä äidin kanssa...?
Kyllä sitä suhdetta luodaan vielä pitkään sen synnytyksen jälkeen.
Eri asia on, moniko äiti isälle sen mahdollisuuden antaa.

Nimenomaan, suhdetta luodaan pitkään. Siksi sekä isän että äidin kannattaa hyväksyä se tosiasia, että isän vuoro tulee sitten myöhemmin, kun äidin ja vauvan symbioosi on purkautunut. Kuten tuolla aiemminkin sanoin.

Että isä saa alkaa luoda suhdetta vauvaan vasta milloin? Vuoden ikäisenä? Vai myöhemmin? Kyllä se on hänen lapsensa samanlailla vastasyntyneenä kuin isompanakin.
Ja tuo on musta jo törkeää, että isä suljetaan ulkopuolelle vauvan syntymän jälkeen. Että isä on vaan sellainen tukihenkilö, joka auttaa, mutta hänelle ei anneta vastuuta.

Et siis halua ollenkaan yrittäkään ymmärtää sitä tosiseikkaa, että eroahdistus tulee joka tapuksessa vaikka isä olisi hoitanutkin vauvaa alusta asti/luonut suhdetta? :o Joillain vauvoilla se vaihe menee ohi lähes huomaamatta, mutta ei kaikilla. Itselläni on kokemusta molemmista ja isä on osallistunut jokaisen lapsen hoitoon samalla tavalla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jellonainen:
Alkuperäinen kirjoittaja Työäiti:
Meillä taho tuli jo 10kk iässä....

Sellaista tahtokautta, että lapsi huutaa "Ei kun ISI laittaa sukat jalkaan", ei tule jo 10kk ikäiselle. Sitä tässä mielestäni tarkoitettiin, että lapsi ihan koittamalla koittaa saako hän aina tahtonsa läpi vaatimalla juuri sitä toista vanhempaa palvelemaan häntä. Sellainen kausi tulee myöhemmin eikä sillä ole mitään tekemistä eroahdistuksen kanssa eikä siihen pidäkään enää mennä mukaan.

Kyllä meidän 10kk on huutanut vaarin perään kaupassa ja tahdosta siinä on tosiaan kyse. Pointti on, että tahtoakin voi olla jo 10kk ikäisellä ;) Ei vain eroahdistusta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja sasasi:
Alkuperäinen kirjoittaja huoh:
Kannattaa vain hyväksyä sekin fakta, että osalla täälläkin roikkuvista mammoista ei ole kykyä eikä tarvetta asettua vauvansa asemaan. Ei, he hokevat vain mielessä mantraa, jolla hiljentävät kolkuttavan omatuntonsa: "äidin pitää saada mennä, äidilläkin pitää olla oma elämä, äitikin saa käydä tuulettumassa koska vain haluaa, että äiti jaksaa taas sitä arkea vauvan kanssa... äidin on saatava mennä..."

taidat olla oikeassa.

Tämä on niin totta! Hienoa Sasasi, että olet jaksanut perustella vauvan eroahdistusta niille ,joille se ei ole tuttu asia . Vauvat voivat olla tosiaan erilaisia, meidän kolmesta muksusta vain yhdellä oli tooosi vahva eroahdistus kausi, vaikka kaikkia hoidettu samaan tapaan. Maalaisjärkikin sanoo, että äidin menot vauvan mukaan, kyllä ehtii myöhemminkin lisätä omia menoja. Harva raaskii edes asettaa itseään vauvan edelle, kun toinen on vielä pieni.
 
Ja kysyin juurikin äsken mieheltä että tunsitko itsesi ulkopuoliseksi vaikka minä imetin ja vähemmän olivat ihan kahden pojan kanssa...Siis vaihtoi vaippoja ja kylvetti, mutta eipä nuo kauheasti kaksistaan ollut..ja ei kuulemma kolauttanut hänen itsetuntoaan.
 
Eroahdistuskausi, uhmakausi jne. Meidän täytyy nyt varmaa tuolle 1v4kk kaikki antaa periksi siksi vain kun hän huutaa ja uhmaa joka asiasta eikä laittaa rajoja? Eikä tähän voi sanoa et lapsi on jo iso ja ymmärtää koska olen lukenut myöskin tästä ekasta uhmasta et lapsi ei ymmärrä mitä hälle tapahtuu kun tulee oma tahto. Kausia tulee joo mut silti saa tervettä järkeä käyttää et perhe pysyy yhtenäisenä eikä erotella kuka on paras hoitamaan milloinkin ja kuka on lapselle tärkein silloin ja silloin. Hirveää erottelemista edelleenkin minun mielestä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kippuravarvas:
Alkuperäinen kirjoittaja SmellyCat:
Kyllä, näin se taitaa olla. Unohdetaan mistä se lapsi on saanut alkunsa. Luulenpa, että jos tulisikin eroahdistus isästä niin sitä ei täällä muutaman mammat suvaitsiskaan.

Itseasiassa meillä pojalla on nyt isä-vaihe, jää kuitenkin minun kanssa kotiin..mutta kun kaikki ollaan kotona, niin mun on ihan turha yrittää tehä pojan kanssa yhtään mitään. Menee isänsä perässä ja jää huutamaan jos isä menee vessaan...
Ja se sopii mulle vallan mainiosti...se on iskän vuoro nyt olla ykkönen.

Eli siis pysyt kiltisti poissa lapsesi luota, ettei tule traumoja. Ei vaippoja, ei leikkiä, ei mitään ilmän isän läsnäoloa. ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aaban:
[

Et siis halua ollenkaan yrittäkään ymmärtää sitä tosiseikkaa, että eroahdistus tulee joka tapuksessa vaikka isä olisi hoitanutkin vauvaa alusta asti/luonut suhdetta? :o Joillain vauvoilla se vaihe menee ohi lähes huomaamatta, mutta ei kaikilla. Itselläni on kokemusta molemmista ja isä on osallistunut jokaisen lapsen hoitoon samalla tavalla.

täysin samat kokemukset täällä. kaksosille ei tullut kunnon eroahdistusta ikinä, kuopukselle senkin edestä.

enkä taatusti kummassakaan tapauksessa ominut vauvaa.

eikä tämä ole mitään jalustalle nostamista, ihan vaan ajattelemista mikä on
vauvalle sillä hetkellä parhaaksi.

onkos teillä smellycat ym. edes minkäännäköistä kokemusta eroahdistuksesta? oletteko lukeneet siitä kirjallisuutta, keskustelleet lastenpsykiatrien kanssa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Työäiti:
Alkuperäinen kirjoittaja Kippuravarvas:
Alkuperäinen kirjoittaja SmellyCat:
Kyllä, näin se taitaa olla. Unohdetaan mistä se lapsi on saanut alkunsa. Luulenpa, että jos tulisikin eroahdistus isästä niin sitä ei täällä muutaman mammat suvaitsiskaan.

Itseasiassa meillä pojalla on nyt isä-vaihe, jää kuitenkin minun kanssa kotiin..mutta kun kaikki ollaan kotona, niin mun on ihan turha yrittää tehä pojan kanssa yhtään mitään. Menee isänsä perässä ja jää huutamaan jos isä menee vessaan...
Ja se sopii mulle vallan mainiosti...se on iskän vuoro nyt olla ykkönen.

Eli siis pysyt kiltisti poissa lapsesi luota, ettei tule traumoja. Ei vaippoja, ei leikkiä, ei mitään ilmän isän läsnäoloa. ;)

No en minä sitä väkisin leikkimään revi jos isänsä perässä menee...tietty eriasia jos iskä lähtee töihin ja on pakko äidin kanssa jäädä. Mutta poika onkin jo 1v5kk ja joutuu pettymään joskus.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Tämä on niin totta! Hienoa Sasasi, että olet jaksanut perustella vauvan eroahdistusta niille ,joille se ei ole tuttu asia . Vauvat voivat olla tosiaan erilaisia, meidän kolmesta muksusta vain yhdellä oli tooosi vahva eroahdistus kausi, vaikka kaikkia hoidettu samaan tapaan. Maalaisjärkikin sanoo, että äidin menot vauvan mukaan, kyllä ehtii myöhemminkin lisätä omia menoja. Harva raaskii edes asettaa itseään vauvan edelle, kun toinen on vielä pieni.

:flower:

ja joku kyseli miehen mielipidettä eroahdistuksesta, tässä se tulee.

- joo, olihan se tosi ilkeetä kun likka huusi heti kun sä (äiti) lähdit. mut onneks se meni ohi nopeeta.

(melko lailla sanasta sanaan, kysyin herjalla tossa kun soitti.. ) :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja SmellyCat:
Eroahdistuskausi, uhmakausi jne. Meidän täytyy nyt varmaa tuolle 1v4kk kaikki antaa periksi siksi vain kun hän huutaa ja uhmaa joka asiasta eikä laittaa rajoja? Eikä tähän voi sanoa et lapsi on jo iso ja ymmärtää koska olen lukenut myöskin tästä ekasta uhmasta et lapsi ei ymmärrä mitä hälle tapahtuu kun tulee oma tahto. Kausia tulee joo mut silti saa tervettä järkeä käyttää et perhe pysyy yhtenäisenä eikä erotella kuka on paras hoitamaan milloinkin ja kuka on lapselle tärkein silloin ja silloin. Hirveää erottelemista edelleenkin minun mielestä.

Sitten olet varmaan lukenut myöskin sen, että rajattomuus luo turvattomuutta? lue lisää äidin ja vauvan symbioosista. ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja SmellyCat:
Eroahdistuskausi, uhmakausi jne. Meidän täytyy nyt varmaa tuolle 1v4kk kaikki antaa periksi siksi vain kun hän huutaa ja uhmaa joka asiasta eikä laittaa rajoja? Eikä tähän voi sanoa et lapsi on jo iso ja ymmärtää koska olen lukenut myöskin tästä ekasta uhmasta et lapsi ei ymmärrä mitä hälle tapahtuu kun tulee oma tahto. .

Jos olet uhmasta lukenut niin samassa tekstissä on varmaankin annettu myös ohjeita siihen miten uhmaikäisen kanssa tulee toimia. Kuinka lasta tuetaan selviämään hän on aika avuton uuden asian, oman tahdon, kanssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kippuravarvas:
Alkuperäinen kirjoittaja Työäiti:
Alkuperäinen kirjoittaja Kippuravarvas:
Alkuperäinen kirjoittaja SmellyCat:
Kyllä, näin se taitaa olla. Unohdetaan mistä se lapsi on saanut alkunsa. Luulenpa, että jos tulisikin eroahdistus isästä niin sitä ei täällä muutaman mammat suvaitsiskaan.

Itseasiassa meillä pojalla on nyt isä-vaihe, jää kuitenkin minun kanssa kotiin..mutta kun kaikki ollaan kotona, niin mun on ihan turha yrittää tehä pojan kanssa yhtään mitään. Menee isänsä perässä ja jää huutamaan jos isä menee vessaan...
Ja se sopii mulle vallan mainiosti...se on iskän vuoro nyt olla ykkönen.

Eli siis pysyt kiltisti poissa lapsesi luota, ettei tule traumoja. Ei vaippoja, ei leikkiä, ei mitään ilmän isän läsnäoloa. ;)

No en minä sitä väkisin leikkimään revi jos isänsä perässä menee...tietty eriasia jos iskä lähtee töihin ja on pakko äidin kanssa jäädä. Mutta poika onkin jo 1v5kk ja joutuu pettymään joskus.

Mä kyllä käsitin, että täällä ollaan sitä mieltä että eroahdistuksen iskiessä (siis vahvan..) tässä tapauksessa isän pitäisi jäädä kotiin ja äitin mennä sivuun joksikin ajaksi. Voiko 1v5kk:lla olla vielä eroahdistusta?
 
Alkuperäinen kirjoittaja sasasi:
onkos teillä smellycat ym. edes minkäännäköistä kokemusta eroahdistuksesta? oletteko lukeneet siitä kirjallisuutta, keskustelleet lastenpsykiatrien kanssa?

Mulla ei ainakaan ole, miksi juttelisin asiasta lastenpsykiatrin kanssa, jos ei tarvetta sille ole ollut? Tai lukenut kirjallisuutta aiheesta?

Mun jakeluun ei vaan mene se, että isä ei saisi alkaa luomaan tasavertaista suhdetta vauvaan heti syntymästä lähtien. Vaan sitten joskus vasta kun äidin ja vauvan symbioosi on purkautunut. Ja kyllä, mietin edelleen, miksi vauvalle eroahdistus tulee eikä isä kelpaa hoitamaan, JOS isä on yhtä tärkeä hoitaja ollut alusta asti kuin äiti.
 
Oiskohan niin että perheitä ja lapsia on erilaisia?
Kaikilla lapsilla varmaan sitä eroahdistusta jossain määrin on, se miten siitä kaudesta selvitään, on jokaisen perheen ratkaistava itse.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Työäiti:
Alkuperäinen kirjoittaja Kippuravarvas:
Alkuperäinen kirjoittaja Työäiti:
Alkuperäinen kirjoittaja Kippuravarvas:
Alkuperäinen kirjoittaja SmellyCat:
Kyllä, näin se taitaa olla. Unohdetaan mistä se lapsi on saanut alkunsa. Luulenpa, että jos tulisikin eroahdistus isästä niin sitä ei täällä muutaman mammat suvaitsiskaan.

Itseasiassa meillä pojalla on nyt isä-vaihe, jää kuitenkin minun kanssa kotiin..mutta kun kaikki ollaan kotona, niin mun on ihan turha yrittää tehä pojan kanssa yhtään mitään. Menee isänsä perässä ja jää huutamaan jos isä menee vessaan...
Ja se sopii mulle vallan mainiosti...se on iskän vuoro nyt olla ykkönen.

Eli siis pysyt kiltisti poissa lapsesi luota, ettei tule traumoja. Ei vaippoja, ei leikkiä, ei mitään ilmän isän läsnäoloa. ;)

No en minä sitä väkisin leikkimään revi jos isänsä perässä menee...tietty eriasia jos iskä lähtee töihin ja on pakko äidin kanssa jäädä. Mutta poika onkin jo 1v5kk ja joutuu pettymään joskus.

Mä kyllä käsitin, että täällä ollaan sitä mieltä että eroahdistuksen iskiessä (siis vahvan..) tässä tapauksessa isän pitäisi jäädä kotiin ja äitin mennä sivuun joksikin ajaksi. Voiko 1v5kk:lla olla vielä eroahdistusta?

No eihän eroahdistusta ole, vaan isä-kausi..isän poika jne..
Ja jos niin kävis että pienellä vauvalla iskis isään vahva eroahdistus niin olisihan se aisallista jäädä kotiin. Mutta eikö se eroahdistus johdu siitä että vauva tajuaa olevansa erillinen äidistä, ei siis ole osa äitiä enään..vaikea isään on sitä tuntea.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Työäiti:
Mä kyllä käsitin, että täällä ollaan sitä mieltä että eroahdistuksen iskiessä (siis vahvan..) tässä tapauksessa isän pitäisi jäädä kotiin ja äitin mennä sivuun joksikin ajaksi. Voiko 1v5kk:lla olla vielä eroahdistusta?

voi, muttei yleensä kovin vahvana.. meillä oli pahimmillaan siinä 7kk-11kk, sitten alkoi tyttö päästämään isääkin taas lähelle.

:)
 
Alkuperäinen kirjoittaja sasasi:
Alkuperäinen kirjoittaja Aaban:
[

Et siis halua ollenkaan yrittäkään ymmärtää sitä tosiseikkaa, että eroahdistus tulee joka tapuksessa vaikka isä olisi hoitanutkin vauvaa alusta asti/luonut suhdetta? :o Joillain vauvoilla se vaihe menee ohi lähes huomaamatta, mutta ei kaikilla. Itselläni on kokemusta molemmista ja isä on osallistunut jokaisen lapsen hoitoon samalla tavalla.

täysin samat kokemukset täällä. kaksosille ei tullut kunnon eroahdistusta ikinä, kuopukselle senkin edestä.

enkä taatusti kummassakaan tapauksessa ominut vauvaa.

eikä tämä ole mitään jalustalle nostamista, ihan vaan ajattelemista mikä on
vauvalle sillä hetkellä parhaaksi.

onkos teillä smellycat ym. edes minkäännäköistä kokemusta eroahdistuksesta? oletteko lukeneet siitä kirjallisuutta, keskustelleet lastenpsykiatrien kanssa?

6-8kk ikäisenä meidän neidillä oli kausi et itki minun perääni välillä. Mutta, siitä selvittiin kun vain lähdin kauppaan ja kun tulin takaisin niin täällä oli jo kaikki ok ja leikit yms. käynnissä. Pahaltahan se tuntuu lähteä jos toinen huutaa mut meillä se toimi. Olen lukenut asiasta jonkin verran muutamia artikkeleita. Eroahdistushan saattaa tulla vielä kouluikäisenäkin, n. 7-8 vuotiaana. Ja osalla se tosiaan tulee lievänä ja osalla pahempana, mut mun mielipide edelleen on et äiti ja isä on yhtä tärkeitä oli ahdistusikausi tai ei. Miten muuten jos ekaluokkalaisellenne tulee eroahdistuskausi?? Miten silloin toimitte kun koulussa kuitenkin olisi käytävä??
 
Alkuperäinen kirjoittaja sasasi:
:flower:

ja joku kyseli miehen mielipidettä eroahdistuksesta, tässä se tulee.

- joo, olihan se tosi ilkeetä kun likka huusi heti kun sä (äiti) lähdit. mut onneks se meni ohi nopeeta.

(melko lailla sanasta sanaan, kysyin herjalla tossa kun soitti.. ) :)

Milloin lähdit sitten ekan kerran vauvan luota pois?
Onko isä viettänyt vauvan kanssa kahdenkesken aikaa ihan pienestä/vastasyntyneestä lähtien?
 
Alkuperäinen kirjoittaja weballergy:
Alkuperäinen kirjoittaja sasasi:
onkos teillä smellycat ym. edes minkäännäköistä kokemusta eroahdistuksesta? oletteko lukeneet siitä kirjallisuutta, keskustelleet lastenpsykiatrien kanssa?

Mulla ei ainakaan ole, miksi juttelisin asiasta lastenpsykiatrin kanssa, jos ei tarvetta sille ole ollut? Tai lukenut kirjallisuutta aiheesta?

Mun jakeluun ei vaan mene se, että isä ei saisi alkaa luomaan tasavertaista suhdetta vauvaan heti syntymästä lähtien. Vaan sitten joskus vasta kun äidin ja vauvan symbioosi on purkautunut. Ja kyllä, mietin edelleen, miksi vauvalle eroahdistus tulee eikä isä kelpaa hoitamaan, JOS isä on yhtä tärkeä hoitaja ollut alusta asti kuin äiti.

En ole missään väittänyt niin, etteikö isä saisi suhdetta alusta asti luoda...Se kun ei vaan aina auta eroahdistuksen ilmenemiseen. Tarkoitin vaan, että se on vaan hyväksyttävä ja isä voi taas olla sitten eroahdistusvaiheen jälkeen enemmän osa lapsen elämää, ihan kahden keskenkin lapsen kanssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja SmellyCat:
6-8kk ikäisenä meidän neidillä oli kausi et itki minun perääni välillä. Mutta, siitä selvittiin kun vain lähdin kauppaan ja kun tulin takaisin niin täällä oli jo kaikki ok ja leikit yms. käynnissä. Pahaltahan se tuntuu lähteä jos toinen huutaa mut meillä se toimi. Olen lukenut asiasta jonkin verran muutamia artikkeleita. Eroahdistushan saattaa tulla vielä kouluikäisenäkin, n. 7-8 vuotiaana. Ja osalla se tosiaan tulee lievänä ja osalla pahempana, mut mun mielipide edelleen on et äiti ja isä on yhtä tärkeitä oli ahdistusikausi tai ei. Miten muuten jos ekaluokkalaisellenne tulee eroahdistuskausi?? Miten silloin toimitte kun koulussa kuitenkin olisi käytävä??

Isommalla lapsella se on eroahdistushäiriö http://www.poliklinikka.fi/?id=5497879&page=5575414, eli ei enään "normaalia"
 
Alkuperäinen kirjoittaja SmellyCat:
6-8kk ikäisenä meidän neidillä oli kausi et itki minun perääni välillä. Mutta, siitä selvittiin kun vain lähdin kauppaan ja kun tulin takaisin niin täällä oli jo kaikki ok ja leikit yms. käynnissä. Pahaltahan se tuntuu lähteä jos toinen huutaa mut meillä se toimi. Olen lukenut asiasta jonkin verran muutamia artikkeleita. Eroahdistushan saattaa tulla vielä kouluikäisenäkin, n. 7-8 vuotiaana. Ja osalla se tosiaan tulee lievänä ja osalla pahempana, mut mun mielipide edelleen on et äiti ja isä on yhtä tärkeitä oli ahdistusikausi tai ei. Miten muuten jos ekaluokkalaisellenne tulee eroahdistuskausi?? Miten silloin toimitte kun koulussa kuitenkin olisi käytävä??

ekaluokkalaisen kehitys on vähän eri tasolla kun vauvan. 7 vuotiaalle voi jo puhua ja perustella miksi kouluun pitää mennä.
ja jos tilanne menisi oikeen vaikeaksi kysyisin neuvoa minua fiksummilta alan ammattilaisilta, enkä pistäisi pelkäävää ja itkevää lasta selviämään yksin.

ja tuo huudatuskeino toimi, koska vauva huomasi ettei hänen tarpeeseensa vastata. hän lannistui, ja lopetti huutamisen, sopeutui tilanteeseen.
ja jos se huudatus tuntui äidistä pahalta, niin mieti kuinka pahalta se tuntui vauvasta.
 

Yhteistyössä